Uusi suhde ja yhteydenpito..
Koen yhteydenpidon liian tiiviinä, ei ole enää sellaista hengähdysaika ollenkaan. Näemme tosi usein, mutta tämä ei tunnu riittävän. Alkaa jo ahdistaa, kun mies soittaa joka päivä, jos ei ole nähty. Laittaa monta viestiä päivässä puhelimella ja jopa sähköpostilla. Mies on ihana muutoin ja ihan varmasti potentiaalinen kumppani tulevaisuuttakin ajatellen, mutta miten voisin nätisti rajoittaa häntä tuossa yhteydenpidossa. Jos en aina vastaa, niin saan viestejä niin kauan, että jotain vastaan. Ahdistavaa vähän kyllä tai paljonkin..
Kommentit (15)
Aikuinen ihminen, joka ei osaa olla yksin, ei sitä enää opikaan. Tukehtuisin, jos mies tulisi viideltä kotiin ja alkaisi pyöriä ympärillä tai löhöämään sohvalla.
Minulla kyllä soisi hälytyskellot ja kovaa tilanteessasi.
Mitä sinä sitten edes haet siltä ihmissuhteelta, jos yhteydenpitokin ahdistaa noin? On aivan normaalia haluta olla aidosti pitämänsä ihmisen seurassa tosi paljon ja olla tietoinen toisen jutuista ja menemisistä, eli ennemminkin on epänormaalia olla noin kylmä. Anna sen miehen olla, jotta voi löytää jonkun sinua paremman. Olet malliesimerkki yksinäisyyden ja "vahvuuden" pilaamasta naisihmisestä, et nimittäin enää osaa olla ihmissuhteessa jos koskaan olet osannutkaan. Moni nainen kyllä osaa olla suhteessa (missä tahansa) ilman valtapelailuja, nimittäin toi on just sitä, mutta totuus voi sua nyt satuttaa.
Mulla oli eräs kaveri, joka teki mulle tuota. Periaatteessa siis mentiin aina hänen tahdissaan ja toteutettiin hänen oikkujaan. Jos hän katosi, hän katosi, kun ottiu yhteyttä, olisi mun pitänyt olla tikkana käskystä vastaamassa. Kun lopulta pohdin asian läpi ja halusin katkaista yhteydenpidon ja katkaisinkin, alkoi tyyppi miltei vainota minua. Eli mitä muuta se koskaan oli ollutkaan kuin valtapeliä hänelle. Niinpä.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:57"]
Aikuinen ihminen, joka ei osaa olla yksin, ei sitä enää opikaan. Tukehtuisin, jos mies tulisi viideltä kotiin ja alkaisi pyöriä ympärillä tai löhöämään sohvalla.
Minulla kyllä soisi hälytyskellot ja kovaa tilanteessasi.
[/quote] mitä haluat, että mies tekee kun tulee kotia? siivoaa kämpään, heittää tonnin kouraan ja lähtee poikien kanssa ulos?
Ai "valtapeliä", jos ei halua pitää päivittäin aamusta iltaa yhteyttä. :D Tsiisus tätä aaveetä.. En kyllä huomannut missään, että ap olisi kadonnut välillä johonkin..
Ja taas ollaan kyllä jännän äärellä...miten toimia asiassa joka itseään ahdistaa, hmm...
No eikö olekin jännää.. Kaipasin kokemuksia tai neuvoja siinä, miten vähän hillitä yhteydenpitoa niin, että toinen ei siitä loukkaantuisi. En kaivannut sarkasmia.. ;)
Odotan minäkin mielenkiinnolla kommentteja, on samanlainen tilanne enkä ihan tiedä mitä tehdä. Puhuttu on asiasta, sen minäkin ymmärsin ensimmäisenä. Mies suostuu jättämään ilmaa, etäisyyttä ja siihen että minulla on välillä päiviä ilman häntä. Silti huomaan että se ahdistaa ja loukkaakin häntä. Pelkään että tämä syö suhdettamme, mutta en voi edetä nopeammin niin että se alkaa ahdistaa minua, ei suhteelle sekään hyvää tee.
Mulla taas päinvastoin.. Mies ottaa yhteyttä ainoastaan jos asiaa. Ei koskaan muuten. Voi mennä pari päivää ettei kuulu mitään. Kiinnostuksen puutteesta ei ole kysymys. En tiiä kumpi on parempi..liikaa vai liian vähän. En ole (vielä) kehdannut tästä mainita, kun niin tuore juttu.
Lisäksi luulen että tulen aina tarvitsemaan ns. omaa aikaa, ja se näyttää miehelle olevan aika vieras käsite. Hän haluaisi vain olla minun kanssa. -5
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 10:54"]
Lisäksi luulen että tulen aina tarvitsemaan ns. omaa aikaa, ja se näyttää miehelle olevan aika vieras käsite. Hän haluaisi vain olla minun kanssa. -5
[/quote]
Miksi hitossa sitten olet kyseissessä suhteessa?
Puhutte asiasta suoraan ja jos loukkaantuun niin se on hänen ongelmansa!
Minulla oli mieheni kanssa sama tilanne alussa. Hän jopa kyseli viestitse, onko minulla ikävä häntä. Silloin vihelsin pelin poikki ja sanoin, ettei tuollaista voi kysyä. Jos vastaan "ei", mies luulee, etten välitä, vaikka välitin. Kuitenkaan en ehtinyt häntä ikävöidä työpäivän aikana, saakeli soikoon.
Olemme olleet naimisissa vuosia ja ymmärsin myöhemmin, että mies on vaan niin sosiaalinen, että halusi ihan viattomasti pitää yhteyttä päivänkin aikana, yrittäjänä kun siihen oli mahdollisuus.
Minulla on kokemusta myös sairaalloisen mustasukkaisesta miehestä, ja sellainen tuosta tuli valitettavasti aluksi mieleen, kontrollifriikki.
Jos mies on muuten täyspäinen, odota vähän aikaa. Jos vaikuttaa epätoivoiselta "tämän naisen haluan, kun ja jos en muita vaikka saa", unohda saman tien.
Kumppanilla pitää olla omakin elämä, ettei hän vietä päiväänsä haaveksimalla minusta. Silloin on jokseenkin terve pohja suhteelle.
No enpä pitäisi potentiaalisena elämänkumppanina sellaista, jonka kanssa ei voi puhua tuollaisista elämän peruskysymyksistä, kuin että paljonko omaa aikaa ja tilaa tarvitsee. Mitenkäs meinasit kyseisen asian selvittää kun asutte yhdessä? Sitten itketään taas kun ei se tajua vaikka yritän vihjailla ja nyyh nyyh.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 10:56"]
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 10:54"]
Lisäksi luulen että tulen aina tarvitsemaan ns. omaa aikaa, ja se näyttää miehelle olevan aika vieras käsite. Hän haluaisi vain olla minun kanssa. -5
[/quote]
Miksi hitossa sitten olet kyseissessä suhteessa?
Puhutte asiasta suoraan ja jos loukkaantuun niin se on hänen ongelmansa!
[/quote]
On puhuttu, enkä anna hänen loukkaantumisen vaikuttaa. Ollaan suhteessa siksi, että kun ollaan yhdessä niin se on valtavan hyvää. Mietin vaan, tuleeko hän pitkällä tähtäimellä onnettomaksi kun ei saa suhteesta mitä toivoo. Itse taas ajattelen, etten voi olla kenenkään elämän sisältö.
Alku on aina vaikeaa, kun täytyy tehdä kompromisseja ja sovittaa niiitä elämäntyylejä yhteen. Kannattaa puhua avoimesti noista asioista, jotka ahdistaa. Ehkä löydätte siihen molempia tyydyttävän ratkaisun, ehkä ette, mutta se ei meidän av-mammojen toimesta selviä. :)