Lue keskustelun säännöt.
Sukset ristiin asuntokaupoilla - neuvoja ?
28.09.2015 |
Ollaan miehen kanssa muuttamassa yhteen ja katseltu muutaman kuukauden ajan asuntoja. Nyt ollaan vihdoin sitten päästy jättämään ensimmäinen tarjouskin, joka oli kyllä törkeän alakanttiin - miehen päätös. Pakko oli myötäillä, koska muuten ei olisi jätetty sitäkään, kohde kuitenkin on itselle todella mieluinen. Luultavasti tämä "kauppa" siis kaatuu tähän. Ärsyttää sikälikin, koska asuntolaina meillä kuitenkin puoliksi - periaatteessa siis päätösvaltakin asioissa puoliksi. Toista ei kuitenkaan voi pakottaa asumaan kohteeseen, joka ei sitten hänelle ole niin mieluinen. Pitäisikö minun vaan "pitää pääni" ja taistella kohteesta loppuun saakka vai ? Toisaalta vaikka kohde saataisiinkin, niin jos miehen mielestä kohde on jo valmiiksi sellainen että asuisi siinä vain kun minä haluan ... Kuulostaa "tosi kivalta". Muistakin kohteista kun on tarjouksia mietitty - sellaisistakin jotka häntäkin enemmän miellyttää - niin summat ovat liikkuneet röyhkeän alhaalla. Eli käytännössä ei mitään saumaakaan niillä hinnoilla päästä kohteeseen kiinni. Onko miehellä jonkin sisäinen pelko asian suhteen ? Tarjotaan liian vähän ettei vaan tartte muuttaa yhteen (ainakaan vielä..) Olen vähän nyt ymmälläni, mitenkä tästä eteenpäin. Pitäisikö asiassa pitää nyt vähän taukoa ja antaa miehelle miettimisaikaa: onko hän oikeasti tosissaan jne jne. Neuvoja ?
Kommentit (51)
"kulta mä olen tutkinut noita asuntojen hintoja ja meidän tarjouksilla ei ole mitään saumoja. Jos oikeasti halutaan tämä asunto, niin pitäisi tehdä kunnollinen tarjous.. (tähän vähän fatkaa saman alueen samankokosten asuntojen myyntihinnoista).. Lähdetäänkö tarjoamaan tästä vai etsitäänkö vielä? Mitä haluat kodilta? Entä mistä asioista olet valmis tinkimään? Mikä taas on ehdoton ei?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ostatte yhteisen asunnon vaikkette ole asuneet ennen yhdessä? Kuulostaa huolestuttavalta tulevan kannalta, että ette pääse yhteisymmärrykseen tulevasta kodista. Me listasimme miehen kanssa tärkeät pointit talossa ja tarjoukset pohdittiin yhdessä. Yhteistyöllä löytyi kumpaakin miellyttävä koti. Kompromissejäkin tehtiin.
Mies ei taida olla kokenut asunnonostaja? Odota että nuo nyt annetut tarjoukset raukeaa ja miettikää sitten tarjouksia uudelleen. Onkohan muuten viisasta tarjota monesta asunnosta yhtä aikaa? Mitä jos kaikki hyväksyttäisiin? Tulisi kalliiksi...
Kannattaisi ehkä kysyä siltä mieheltä että mikä tässä nyt mättää?
Muuttakaa aluksi vuokralle ja katsokaa sitten rauhassa noita asuntoja, kun tiedätte mitä haluatte ja paljon olette valmiita maksamaan. Kolmiota Eirasta ei saa Kontulan yksiön hinnalla, niin se vain on. Tai muuttakaa nyt toisen asuntoon ja katsokaa, onnistuuko se yhdessä asuminen yleensäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asutko nyt omistusasunnossa? Jos et, niin miksi et osta omaa. Missään ei sanota, että asunto pitää ostaa yhdessä miehen kanssa.
Vähän vaikea sanoa näin ulkopuolisena. Meillä nimittäin on käynyt molempien asuntojen kanssa (ostettu siis kaksi yhdessä) niin, että puoliso on halunnut jonkun tietyn asunnon (asuntokuume) ja olisi ollut valmis maksamaan pyyntihinnan. Minä taas sitten halusin neuvotella. Molemmilla kerroilla tinkiminen ja tarjoaminen on kannattanut, ensin taidettiin "säästää" noin neljä tonnia ja tässä toisessa viisi. Eli nyt kannattaa laittaa jäitä hattuun ja miettiä, että mistä teillä on oikeasti kyse. Asuntojen hinnoissa puhutaan kuitenkin tuhansista euroista ja niitä ei kannata jaella ihan miten sattuu. Jos se asunto maksaa 100 000 euroa, niin muutama tonni tuntuu pikkurahalta. Mutta kuinka pitkään joudut käymään töissä saadaksesi tuon rahan tilille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ette ole valmiita yhteiseen omistusasuntoon jos kommunikaatio on noin vaikeaa.
Hommatkaa ensiksi vuokrakämppä ja miettikää vielä. Asunnon osto on kuitenki iso investointi, jos mieskään ei ihan tiedä millaisen kämpän haluaa tai ei ylipäätänsä halua vielä ostaa sinun kanssasi kämppää. Itse en ainakaan haluaisi ostaa kämppää sellaisen henkilön kanssa, jonka kanssa en ole asunut yhdessä.
Jos taas sinä haluat ehdottomasti omistusasunnon, niin osta se itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt sattuu olemaan ostajan markkinat, jopa siellä Porvoossakin.
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 09:40"]
Nyt sattuu olemaan ostajan markkinat, jopa siellä Porvoossakin.
[/quote]Mutta ei sentään niin ostajan markkinat että törkeän alhaiset tarjoukset pitäisi hyväksyä. Meille ja muutamille tutuillemme on tehty naurettavia tarjouksia joita emme ole hyväksyneet ja kas kummaa kun saimme kun saimmekin kaikki asuntomme myytyä kelpo hinnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuttakaa ensin vuokralle yhteen ja katsokaa samalla niitä asuntoja. Väkisin ostamista en kannata mutta realismi pitää olla mukana, ei sellaista asuntoa useinkaan löydy jossa on ihan kaikki vaatimukset, varsinkin jos vaatimuslista on pitkä.
Suosittelisin kyllä että ostatte asunnon jonka molemmat aidosti haluaa, tuo ei nyt ole kovin hyvä alku yhteiselle elämälle, jos toinen jyrää toisen tahdon yli.
Aloittaja jatkaa: mies ei halua ostaa vuokrakämppää, joku suvun periaate... Molemmilla on jo omistusasunnot, asumme eri paikkakunnilla, kuitenkin parin tunnin etäisyyden päässä eli yhteiselo tapahtuu lähinnä vkoloppuisin. Olisi tarkoitus tuota perheenperustamistakin miettiä. Miehen kanssa näistä asioista keskusteleminen on vähän vaikeaa, kun hän on kova miettimään ja jahkailemaan - vastausta siis saa odottaa välillä kauankin. Ja ei, meillä ei ole kolmea asuntotarjousta vetämässä samaan aikaan :). Olemme siis ajatuksen tasolla pohtineet, mitä tarjoaisimme, jos tarjoaisimme. Toki olemme keskustelleet kriteereistä ja molempien toiveista - ja ovatkin keskusteluissa kohdanneet. Siksi ihmettelenkin, että kun ollaan päästy tähän tarjousvaiheeseen, niin toinen painaa jarrua ja rankasti ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ostimme talomme ihan naurettavalla summalla!
Miehessa vika kun sinä et saa mitä sinä haluat?! Kyllä teidän pitää löytää se kuuluisa kompromissi näin isossa asiassa.
Tai siis mennä vuokralle, eikä ostaa vuokrakämppää...
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 09:43"]
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 09:40"]
Nyt sattuu olemaan ostajan markkinat, jopa siellä Porvoossakin.
[/quote]Mutta ei sentään niin ostajan markkinat että törkeän alhaiset tarjoukset pitäisi hyväksyä. Meille ja muutamille tutuillemme on tehty naurettavia tarjouksia joita emme ole hyväksyneet ja kas kummaa kun saimme kun saimmekin kaikki asuntomme myytyä kelpo hinnalla.
[/quote]
No sehän on vähän niinku sen neuvottelun idea että toinen tarjoo tiettyä summaa ja myyjä tulee vastaan omien ajatustensa mukaisesti ja sitten hierotaan ja katsotaan löytyykö yhteistä linjaa.
Naurettavuuksia on asuntokaupoissa ihan jokapuolella, niin tarjouksissa kuin hintapyynnöissäkin. niistä on turha mieltänsä pahoittaa.
Jos miehelläkin on jo asunto, niin hän tietää miten asuntokauppoja tehdään. Paljonko alle pyyntihinnan miehen mukaan on hyvä tarjota eli millaisista rahoista nyt puhutaan?
Aloittaja: mies ostanut tähän saakka vain kerrostaloyksiöitä, nyt siis hakusessa omakotitalo/paritalo/rivari. Hän ei tunnu ymmärtävän eri asumismuotojen eroja, esim. jos hintapyyntöjä ja asuntojen kuntoja ajatellaan. Siis esim. sadan tonnin omakotitaloa pienellä paikkakunnalla ei voi verrata sadan tonnin yksiöön pk-seudulla. No siis pyyntihinnasta tarjottiin -30 % pois. Välittäjäkin jo nikotteli, kun kirjoitti summaa paperiin ....
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 09:46"]
asumme eri paikkakunnilla, kuitenkin parin tunnin etäisyyden päässä eli yhteiselo tapahtuu lähinnä vkoloppuisin. Olisi tarkoitus tuota perheenperustamistakin miettiä.
[/quote]
Ei. Ei ei ei ei ei. Ei mitään järkeä ostaa asuntoa ja vielä alkaa lapsia pukata ihmisen kanssa, jota on tapaillut vain viikonloppuisin. Teillä ei ole mitään käsitystä siitä miten arkenne sujuu, ja olette vetämässä betonisaappaita jalkaan (pallokin on tuossa tilanteessa alimitoitettu ilmaisu). Ei. Ei.
Ei.
Osta oma kämppä.