Lue keskustelun säännöt.
Olen niin yksin ja en jaksa tätä enää
26.09.2015 |
Muutin viime kuun vaihteessa uudelle paikkakunnalle parempien työmahdollisuuksien perässä. Töitä tai opiskelupaikkaa ei herunut ja jäin tyhjän päälle. Muutto ei olisi ilmeisesti kannattanut, sillä erakoiduin täällä totaalisesti ja en tee muuta kuin istun asunnossani. Edelliseltä paikkakunnalta tutut muuttivat pois ja jäin sielläkin yksin, olisihan siellä ollut sentään tuttu miljöö. Kavereita minulla ei täällä ole, eikä perhettäkään. En jaksaisi enää istua ja itkeä yksin asunnossani miettimässä pitäisikö päivät päättää vai ei. Enpähän olisi ainakaan rasite yhteiskunnalle enää.
Miten hyväksyä se, että elämäni on merkityksetöntä ja tulee jatkumaan yhtä surkeana? Vai pitäisikö vetää itsensä keinuun?
Kommentit (19)
Harrastuspiiriin. Seurakuntaan, mihin vaan.
Entä suku?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 19:15"]
Sukupuoli ja ikä?
[/quote]
N23 -Ap
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 19:09"]
Hae apua masennukseesi. Tai aloita vaikka joku harrastus. Vähennä päihteidenkäyttöä, jos käytät.
[/quote]
En koe olevani mitenkään erityisen masentunut. Harrastusmahdollisuudet ovat tällä paikkakunnalla olemattomat. Päihteitä en käytä ja ehkä siitä johtuu se, etten saa ystäviä. -Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 19:22"]
Paikkakunta?
[/quote]
Täällä hyisessä pohjoisessa. Sen tarkemmin en halua kertoa. -Ap
Etsi joltain nettisivulta kaveria? Sovi treffit deittisivuston kautta? Et ole ilmeisesti kauaa ehtinyt uudessa kaupungissa asua, joten älä nyt vielä luovuta sen suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni sinun kannattaisi muuttaa takaisin kotipaikkakunnallesi ja katsoa siellä jonkin aikaa tilannetta, rauhoittua vähän. Itse olin aikoinaan samassa jamassa ja tein ratkaisun palata, vaikka työtäkin olisi ollut. Enkä ole katunut tätä, toisin kuin useaa muuta päätöstä.
m50
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 19:28"]
Mielestäni sinun kannattaisi muuttaa takaisin kotipaikkakunnallesi ja katsoa siellä jonkin aikaa tilannetta, rauhoittua vähän. Itse olin aikoinaan samassa jamassa ja tein ratkaisun palata, vaikka työtäkin olisi ollut. Enkä ole katunut tätä, toisin kuin useaa muuta päätöstä.
m50
[/quote]
En voi palata kotipaikkakunnalleni. Tilannetta kiristää se, että en tule vanhempieni kanssa toimeen. Asiaan liittyy kotiväkivalta ja muu sellainen. Kotipaikkakunnalle ei kannata lähteä senkään vuoksi, että niin pieneltä paikkakunnalta kaikki vähänkin järkevät yksilöt pakenivat viimeistään lukion jälkeen ja jäljelle jäivät nistit ja alkoholisoituneet. Muuten hyvä idea, kiitos. - Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet melko nuori, joten suosittelisin, että lähtisit opiskelemaan johonkin vähän suurempaan kaupunkiin. Opiskelupaikasta saa aivan varmasti kavereita ja muutakin sisältöä elämään.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 19:26"]
Etsi joltain nettisivulta kaveria? Sovi treffit deittisivuston kautta? Et ole ilmeisesti kauaa ehtinyt uudessa kaupungissa asua, joten älä nyt vielä luovuta sen suhteen.
[/quote]
En haluakaan luovuttaa. Nettideittailuun pärstäkerroin ei valitettavasti riitä. Onko olemassa mitään sivua, josta pystyisi etsimään uusia kavereita? Tiedätkö? - Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 19:35"][quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 19:26"]
Etsi joltain nettisivulta kaveria? Sovi treffit deittisivuston kautta? Et ole ilmeisesti kauaa ehtinyt uudessa kaupungissa asua, joten älä nyt vielä luovuta sen suhteen.
[/quote]
En haluakaan luovuttaa. Nettideittailuun pärstäkerroin ei valitettavasti riitä. Onko olemassa mitään sivua, josta pystyisi etsimään uusia kavereita? Tiedätkö? - Ap
[/quote]Koitahan selata täältä: http://kirjeenvaihtokaverit.net/kirjeenvaihto/16-24-vuotiaat/ :) Muistelen törmänneeni tuolla joihinkin ilmoituksiin, joissa elämäntilanteet muistuttavat hieman omaasi.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 19:47"]
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 19:35"][quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 19:26"] Etsi joltain nettisivulta kaveria? Sovi treffit deittisivuston kautta? Et ole ilmeisesti kauaa ehtinyt uudessa kaupungissa asua, joten älä nyt vielä luovuta sen suhteen. [/quote] En haluakaan luovuttaa. Nettideittailuun pärstäkerroin ei valitettavasti riitä. Onko olemassa mitään sivua, josta pystyisi etsimään uusia kavereita? Tiedätkö? - Ap [/quote]Koitahan selata täältä: http://kirjeenvaihtokaverit.net/kirjeenvaihto/16-24-vuotiaat/ :) Muistelen törmänneeni tuolla joihinkin ilmoituksiin, joissa elämäntilanteet muistuttavat hieman omaasi.
[/quote]
Kiitos! <3 - Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pienilläkin paikkakunnilla on toimintaa ja piirejä.
Kts netistä sekä kirjastossa olevista paikkakunnan lehdistä.
Sitä kautta tutustuu ihmisiin.
Minä kerran ja kaks laitoin pikkulapun ilmoitustaululle. Ilmoitin auttavani kodin töissä.
Toinen lappu oli lastenhoitoilmoitus.
Molemmat ilmoitukset poikivat minulle ihmissuhteen.
Kun saan autoni toimimaan, ajelen luoksesi pk-seudulta
Haetko töitä/ opiskelupaikkaa myös kauempaa. Mikään ei kai sido sinua nykyiselle paikkakunnalle. Olen itse juuri sinun iässäsi ajautunut suhteen perässä vieraalle paikkakunnalle ja suhteen kuitenkin päättyessä olin ypöyksin. En tuntenut ketään, ei töitä eikä opiskelupaikkaa. Lopulta sairastuin vakavaan masennukseen. Elämä kuitenkin löysi uomansa vuosien päästä ja loppujen lopuksi jäin paikkakunnalle, jossa tervehdyttyäni opiskelin, perustin perheen ja työllistyin. Mutta pointtini on, että totaaliyksinäisyys yhdistettynä tekemisen puutteeseen voi olla aika kohtalokasta.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 19:08"]
Muutin viime kuun vaihteessa uudelle paikkakunnalle parempien työmahdollisuuksien perässä. Töitä tai opiskelupaikkaa ei herunut
[/quote]
Saanko kysyä, miksi muutit opiskelupaikkakunnalta noin tyhjän päälle?
[quote author="Vierailija" time="26.09.2015 klo 19:34"]
Olet melko nuori, joten suosittelisin, että lähtisit opiskelemaan johonkin vähän suurempaan kaupunkiin. Opiskelupaikasta saa aivan varmasti kavereita ja muutakin sisältöä elämään.
[/quote]
Niin olen ja olen hakenutkin opiskelupaikkoja, viimeksi nyt lisähaussa. Valmistuin viime keväänä ammattikorkeakoulusta sellaiselle alalle, jossa on aivan liikaa kilpailua. Opiskelupaikka pelastaisi kaiken (tai suurimman osan) ja oli kova kolaus, etten päässyt jatkamaan opintojani tänä syksynä. Töitä haen koko ajan -- ihan niitä duunarihommiakin. En istu vain paikoillani kotonani, mutta silti elämä potkii päähän.
Työvoimatoimistosta ihmettelivät ääneen, että haenko minä oikeasti noin ahkerasti töitä. Kyllä. Olen työtön ja se on vähän niin kuin minun "työtäni" nyt. Ehkä mieltäni vetää matalaksi se, että millään en löydä opiskelupaikkaa taikka työtä, vaikka kuinka yritän.
Hae apua masennukseesi. Tai aloita vaikka joku harrastus. Vähennä päihteidenkäyttöä, jos käytät.