Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita jotka eivät koskaan olleet rakastuneita? Tai jotka eivät ihastu helposti?
24.09.2015 |
En usko, että olen koskaan ollut rakastunut. Miltä sen pitäisi tuntua edes? Paria miestä olen tapaillut ja eka suhde kaatui siihen, että en oikeastaan edes ihastunut häneen. Toinen suhde kesti huomattavasti kauemmin, kolme vuotta, enkä edelleenkään tiedä olinko koskaan rakastunut. Välitän kovasti ja pidän ja kaipaankin (olemme yhä tekemisissä). Nyt olen sinkku ja pelkään, että vastaan ei koskaan tule miestä jota kohtaan tuntisin vahvasti. En kiinnostu helposti miehistä saati sitten ihastu. Toisin kuin ystäväni, joka ihastuu helposti miehiin ja hekumoi aivan hullaantuneena, siltäkö sen kuuluisi tuntua? Onko muita kaltaisiani? Ikää on 28.
Kommentit (7)
Hyvin harvassa ne on oikeasti aikuisilla ihmisillä. Ehkä kerran vuoteen/kahteen ihastun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen myös kaltaisesi. Ala-asteella oli pari ihastusta, ja sitten oli yksi 3 vuotta kestänyt ihastus, mutta pidemmälle homma ei ole koskaan edennyt.
Nainen 26w
Täällä myös samanlainen! Olen ollut kyllä parisuhteessa jo 20-vuotta, kun otin ihan mukavan miehen. Onneksi otin koska elämä on ollut ihan mukavaa ja teini-ikäiset ihanat lapset.
Jos olisin jäänyt rakastumista odottelemaan, olisin varmaan yksin vieläkin ja lapset tekemättä nyt 40-vuotiaana.
Samoja ajatuksia oon pyöritellyt, kun en ole ihastunut tai rakastunut koskaan. Uskon silti rakastavani miestäni, koska olen häneen ajan mittaan kiintynyt.
Ehkä rakastuminen on vain asenteesta kiinni:) jos ei osaa päästää toista ihmistä niin lähelle tai jotain. Eksästäni voin vieläkin 5 vuoden jälkeen sanoa että rakastin, sen jälkeen oli 4 vuoden aika, että tapailin nääh miehiä ja oli yksi huono seurustelusuhde, jonka jälkeen asenteeni jotenkin muuttui ja yhtäkkiä huomasinkin olevani täysillä rakastunut mieheen, vaikka luulin etten ikinä enää rakastuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen täti rakastui aikoinaan ensimmäisen ja ainoan kerran ollessaan yli 50v. He ehtivät olla yhdessä muutaman vuoden, kunnes mies menhtyi onnettomuudessa. Täti eli loppuelämänsä yksin tapailematta miehiä. Jos ihminen elää tasapainoista elämää tuntematta intohimoisia rakkauden tunteita, niin eikö asiat ole silloin kohtalaisen mallillaan?
Alue: Aihe vapaa
Onko tosiaan niin, että ehkäxkaikki ihmiset eivät vaan tunne niin vahvasti? Pitäisikö tyytyä ihan hyvään mieheen, vaikka ei tuntisikaan mitään järjetöntä ihastumista? Vai pitäisikö odottaa kuolemaan asti ja olla yksin koko elämä.
Ap