Musta tuntuu, että olen kotiäiteillyt liikaa! Itsen ja lapsen kannalta

up

Toihan on onnellinen tilanne. On ihanaa, että lapsi on voinut kyllästyä suhun. Minä en näe tässä mitään ongelmaa. :D

Näin se vaan on, että ihmisellä on tietty määrä energiaa. Lapsella ja aikuisella. Varmasti on niitäkin, joilla on hoitopäivän ja työpäivän jälkeen energiaa kaikkeen kivaan, mutta mitä omaa ja toisten perheitä olen seurannut, niin aika monella ei ole näin. Lasta väsyttää aamulla lähteä hoitoon ja illalla väsyttää hoitopäivän jälkeen, aikuisella vähän sama juttu. Totta kai, jos lapsen kanssa on vaan pari tuntia illasta ja siitäkin lapsi katsoo tunnin pikkukakkosta, niin jaksaahan siinä väsynytkin äippä pitää äitinaamaria päällä ja vähän pelata muistipeliä tms. Mut aika moni äiti on vaan vähän väsähtänyt ja haluaisi tehdä enemmän omia juttujaan kuin olla lastensa kanssa. Mulle on vielä vähän epäselvää, miten se äidin työssäolo niitä lapsen tarpeita palevlee.  Kun kuitenkin niitä työpäiviä aina perustellaan sillä, että sitten olen parempi äiti lapselleni. Pitäishän sen lapsen siitä jotenkin sitten hyötyä noilla perusteilla. :D

Teidän perheellä alkaa kohta ajat, jolloin kaverit on lapselle tärkeitä eikä lasta enää juuri näe kotona. Silloin voi tuntua että tää yhdessä tylsistymisen aika on ollut hyvin arvokasta.

Itselläni ja äidilläni oli aikoinaan vähän tuota ongelmaa. Olimme liian paljon toistemme seurassa ja siitä syntyi lähinnä vain (minun puoleltani) eripuraa ja kiukuttelua. Lapsena en kertakaikkiaan jaksanut enkä halunnut äitini seuraa ollenkaan, niin ikävältä kuin tämän kirjoittaminen nyt tuntuukin. :(

Kiitos 3. Tuli parempi olo.

Tarkoitan vaan sitä, että esim. nyt kun lapsella on pitkä päivä koulussa ja olen kotona, niin melkein tuli jo ikävä tässä päivällä. Lyhyinä päivinä tuntuu, että taasko se on siinä ja haluaa että sen kanssa pelaisi jalkapalloa... Kun olen vähän ikävöinyt, niin ootan itsekin sitä yhteistä aikaa ja olen varmaan iloisempi ja kivampaa seuraa.

Tuo väsymysjuttu on kyllä totta sekin, eihän työstä palaavat äidit välttämättä puhku energiaa :) ap

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 13:57"]

Itselläni ja äidilläni oli aikoinaan vähän tuota ongelmaa. Olimme liian paljon toistemme seurassa ja siitä syntyi lähinnä vain (minun puoleltani) eripuraa ja kiukuttelua. Lapsena en kertakaikkiaan jaksanut enkä halunnut äitini seuraa ollenkaan, niin ikävältä kuin tämän kirjoittaminen nyt tuntuukin. :(

[/quote]

Voi ei :( mun lapsi tuntuu kaipaavan mun seuraa ainakin välillä! ap

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 13:57"]

Itselläni ja äidilläni oli aikoinaan vähän tuota ongelmaa. Olimme liian paljon toistemme seurassa ja siitä syntyi lähinnä vain (minun puoleltani) eripuraa ja kiukuttelua. Lapsena en kertakaikkiaan jaksanut enkä halunnut äitini seuraa ollenkaan, niin ikävältä kuin tämän kirjoittaminen nyt tuntuukin. :(

[/quote]

Mutta ehkä äitisi oli seurallinen, sinä et? Mä oon erakkoluontoinen, kun taas poika aika sosiaalinen :) ap