Avioeron hakeminen pelottaa
Nyt olen siinä pisteessä, että pitäisi varmaan hakea avioeroa. Tiivistettynä: miehen kanssa yhteistä vain lapset, osoite ja asuntolaina, ei keskusteluyhteyttä, ei mitään. Keskusteluyritykset eivät auta, miehen mielestä vika on minussa eikä tilanne ole parantunut viimeisen parin vuoden aikana.
Mutta eron hakeminen pelottaa, lähinnä siitä seuraavat muutokset. Mun tuloilla ei tätä asuntoa lunasteta mieheltä eli joutuisin muuttamaan tästä lasten kanssa pois. Vanhin aloitti just koulun ja erinäisten vaikeuksien vuoksi (kiusaamista ja ongelmia esikoulussa) pitäisin hänet mielellään tässä samassa koulussa. Mutta joutuisin sitten muuttamaan kaupungin vuokra-asuntoon, jossa naapurit ovat ... no, laidasta laitaan. Oisko se sittwn hyvä ympäristö lapselle, kun poliisit käy pihassa lähes joka viikonloppu? Muuhun asumiseen ei mun varat tällä hetkellä riittäisi.
Mulla ei ole ajokorttia. Täällä kaupungissa vielä pärjää, mutta mummola ja mun suku asuu 100 km:n päässä. Sinne en voi muuttaa, kun työt on täällä. Eikä tällä hetkellä olisi varaa hankkia korttia saatikka autoa.
Nuorin lapsista on perhepäivähoidossa ja mun työajat sellaiset, että joutuisin siirtämän yksinhuoltajana lapsen päiväkotiin. Tälläkin lapsella ongelmia, todettu että pienen ryhmäkoon vuoksi perhepäivähoito on hälle paras muoto.
Ongelmia kerrakseen vaiko tekosyitä?
Kommentit (11)
Kyllähän miehen vastuu lapsista jatkuu vaikka ero tulisi, niin lapsi voi pph:lla jatkaa.
Anteeksi jos tämä on alhaista, tarkoitus ei ole kääntää veistä haavassa, mutta juuri tällaisen takia teen vain yhden lapsen. Omat tuloni riittää takaamaan meille hyvän elintason. Miehen varaan en laske, enkä ole koskaan laskenut yhtään mitään vaikka hyvin on mennytkin.
Kasva aikuiseksi, hanki ajokortti ja auto, tee töitä jotta voit ostaa oman asunnon.
Oletko miettinyt, että voisiko lasten ongelmat johtua perhe asioista?
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 16:13"]
Kyllähän miehen vastuu lapsista jatkuu vaikka ero tulisi, niin lapsi voi pph:lla jatkaa.
[/quote]
Mutta en kai mä voi pakottaa eron jälkeen miestä, että sen on haettava lapsi päivähoidosta niinä päivinä kun en itse töiden takia ehdi? Kun ne päivät vielä vaihteleekin, ettei voi sopia että lapset olisivat isällään tyyliin keskiviikkoiltaisin.
Ap
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 18:15"]
Kasva aikuiseksi, hanki ajokortti ja auto, tee töitä jotta voit ostaa oman asunnon.
[/quote]
Olen jo aikuinen. Ajokortin hankkisin, jos olisi tällä hetkellä ylimääräistä rahaa. Töitä teen, mutta ikävä kyllä kuukausipalkkalaisilla palkka on aina saman suuruinen teki töitä miten paljon tahansa. Asuntojen hinnatkin täällä pääkaupunkiseudun läheisyydessä ovat aika korkeita. Mutta kiitos hyvistä vinkeistä :)
Ap
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 20:25"][quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 16:13"]
Kyllähän miehen vastuu lapsista jatkuu vaikka ero tulisi, niin lapsi voi pph:lla jatkaa.
[/quote]
Mutta en kai mä voi pakottaa eron jälkeen miestä, että sen on haettava lapsi päivähoidosta niinä päivinä kun en itse töiden takia ehdi? Kun ne päivät vielä vaihteleekin, ettei voi sopia että lapset olisivat isällään tyyliin keskiviikkoiltaisin.
Ap
[/quote]
Mikset voi vaatia? Yhteishuoltajuus kuitenkin? Tehän saatte itse päättää ne tapaamiset siten, että lapsille helpoin ja paras. Ei onnistu, jos muutat kauas. Hankala tilanne, toivon sulle paljon jaksamista ja yrittäkää nyt viimein avata se keskusteluyhteys!
Miksi pidät itsestäänselvyytenä, että lapset tulisivat sinun kanssasi asumaan? Miksi he eivät jää miehen kanssa, jos kerran miehelle jää talo, lapsille omat huoneet, tutut koulut ja hoitajat jne. Lapsille on parasta, kun elämä muuttuu mahdollisimman vähän. Jos sinä muutat pois, se on pienin muuttuva asia. Voithan sinä muuttaa kaksioon johonkin lähelle, ja lapset voivat tavata sinua vaikka päivittäin. Kaksion saat ostettua sillä rahalla, jonka mies maksaa sinulle nykyisestä yhteisestä pesästä.
Vai onko idea juuri siinä, että viet mieheltä sekä lapset että kodin?
[quote author="Vierailija" time="20.09.2015 klo 20:34"]
Miksi pidät itsestäänselvyytenä, että lapset tulisivat sinun kanssasi asumaan? Miksi he eivät jää miehen kanssa, jos kerran miehelle jää talo, lapsille omat huoneet, tutut koulut ja hoitajat jne. Lapsille on parasta, kun elämä muuttuu mahdollisimman vähän. Jos sinä muutat pois, se on pienin muuttuva asia. Voithan sinä muuttaa kaksioon johonkin lähelle, ja lapset voivat tavata sinua vaikka päivittäin. Kaksion saat ostettua sillä rahalla, jonka mies maksaa sinulle nykyisestä yhteisestä pesästä.
Vai onko idea juuri siinä, että viet mieheltä sekä lapset että kodin?
[/quote]
Ideana ei ole, että veisin mieheltä lapset ja kodin. Mä vain olen enimmäkseen huolehtinut lapsista, joten en usko, että mies eron jälkeen haluaisi asua lasten kanssa. Tai mistä sitä tietää.
Ja mies on yhtä persaukinen kuin minäkin eli ei pystyisi yksin maksamaan lainoja tai lunastamaan minua ulos asunnosta. Ja vaikka pystyisikin, niin ei sillä summalla asuntolainan kuittaamisen jälkeen mitään kaksiota pystyisi täältä ostamaan.
Ap
Ylläpidämme suhdetta johonkuhun vain niin kauan kuin tuo suhde tuottaa meille tyydytystä, niin kauan
kuin se suo meille turvapaikan,niin kauan kuin se täyttää odotuksemme.
Mutta siinä tuokiossa kun suhteessa ilmenee häiriö, joka aiheuttaa meissä levottomuussa, me hylkäämme tuon suhteen.
Suhteemme säilyy vain niin kauan kuin se tuottaa meille tyydytystä.