Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuopus tarhaan, esikoinen kouluun ja äiti kotona
27.04.2007 |
Ikuisuuskysymys, mutta olenkohan aivan kamala äiti. Tilanne on seuraava.
Meillä on kaksi lasta joista toinen aloittaa syksyllä koulun ja toinen täyttää syksyllä 4v. Poikani joka on pienempi, on erittäin vilkas ja touhukas tapaus. On kuin pikku apina joka kiipeilee vaikka kirjahyllyn päälle heti kun silmä välttää. Huutaa, kiljuu ja uhmailee ja kiusaa isosiskoa minkä ehtii. Kun yritän opettaa isosiskolle jotakin esim eskariläksyjä, tulee pikkuveli väliin ja alkaa kauhean huomionkipeän uhmittelun. Yrittää viedä eskarikirjan, tulee hyppimään päälle, änkee siskon ja minun väliin ja toimittaa omia asoitaan. Isosisko on välillä ihan hermona ja huutaa kuinka ei pysty mihinkään keskittymään kun veli härnää vieressä jatkuvasti.
Isosisko on myös ns. erityislapsi jolla on diagnoosi (jota en tässä lähde erikseen selittelemään). Hän tarvitsee keskimääräistä enemmän aikuisen tukea ja ohjausta ja tulee saamaan kouluun avustajan. Eli ei auta että laittaisin tytön huoneen oven kiinni ja sanoisin veljelle että nyt annetaan siskon olla rauhassa koska noihin läksyihin hän tarvitsee apuani.
Jään syksyllä pois töistä koulun aloituksen vuoksi ainakin syyslukukaudeksi ja olenkin miettinyt että veisin pikkuveljen tarhaan 10 sopimuspäivää kuussa.
Ja tämä siksi että voisin noina kymmenenä päivänä ku pikkuveli tarhassa, keskittyä täysillä isosiskoon ja hänen ohjaukseensa esim läksyjen teossa niin että pikkuveli ei aina huutaisi vieressä.
Ja vastaavasti pikkuveli saisi sitten myös olla kotonakin ja nauttia siitä että en ole töissä.
Olenko siis huono äiti kun vien kuopuksen tarhaan 10päivää/kk vai mitä pitäisi tehdä..
Kommentit (10)
kuopus saa purkaa energiaansa kavereiden kanssa ja itse saisit keskittyä esikoiseen ja hänen tarpeisiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meinaan että jos hän on päivät koulussa niin onko tuosta veljen hoidossaolosta sitten hyötyä yhteisen ajan suhteen? Vai olisiko veli hoiidossa niin pitkiä päiviä että kerkeäisit esikoisen koulun jälkeen auttaa häntä läksyissä jne?
Toisaalta kyllä hyvä idea sekin, saisit samalla itsekin vähän levättyä kun lapset ovat hetken poissa ja iltapäivät jäisivät isosiskolle.
viestistä.
Mieheni tekee paljon reissutyötä ja on reilu 100 päivää vuodesta poissa. Eli aikas usein on pois meidän kuvioista:(
T.Ap
Poikasi on aivan hallitsematon! Mutta samoin veikkaan, että hän reagoi isän poissaoloon, hän on juuri siinä iässä. Eikö miehesi todellakaan voi asettua enemmän perheensä tueksi? Millainen mies hän oikein on? *suuttuu*
mies tienaa leivän pöytään!!!
ehkä kannattaa laittaa se pienempi päiväkotiin, kun ei kuitenkaan koko päivää ja joka päivä siellä ole.
toivottavasti lapsi ei ole yhtä villi päiväkodissa. Helposti hänet leimataan ongelmatapaukseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tulemaan olemaan 8-12 tai 9-13 riippuen päivästä. Ja pienemmän hoitopäiviksi olen ajatellut siitä riippuen 9-15 tai 9-16 sen 10 päivää kuussa eli pari päivää viikossa. Eli että pari tuntia ehtisin koululaisen kanssa rauhassa touhuamaan.
Miksi kukaan ei kritisoisi minua jos veisin poikaa kahdesti kolmesti viikossa kerhoon? Mutta kun kirjoitan sanan tarha, saa se aika monen karvat pystyyn. En ole kuitenkaan viemässä häntä joka päivä tarhaan enkä edes täyttä päivää...
Minusta kuullostaa oikein hyvältä tuo suunnitelmasi eli varmasti on hyvä ratkaisu molemmille lapsillesi. Itse tekisin ihan samalla tavalla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä perhe-elämää tuo tuollainen on?!? En koskaan hyväksyisi moista, kun lapsia hankitaan, niihin myös sitoudutaan eikä juosta materian tms perässä!
että jotkut ammatit todellakin vaatii matkustelua ja mieheni on hienosti ja täyspainoisesti mukana perheessämme silloin kun kotona on. Ammatti jossa mieheni on, on sellainen että siinä on suomessa vain noin parikymmentä edustajaa ja hänen toimintansa voi myös pelastaa henkesi! Työ on vastuullista ja rankkaa eikä hän siinä todellakaan helpolla pääse. Eikä pysty esim juhlimaan tai käymään ulkona kotoa poissa ollessaan.
Tottahan toki se aika ajoin rasittaa perhettä ja mies ihan tosissaan miettii siitä irtautumista. Mutta tuosta asemasta pois hyppääminen vaatisi aika paljon ja se tarkoittaisi hyppäämistä tyhjän päälle. Tuohon ammattiin kun ei ole kouluja jossa siihen opiskellaan (vertaa armeija) joten mitä tekisi yht´äkkiä 35 vuotias ilman ammattia ja 70000e vuosituloja pienempänä. Työkkärissä hakemassa työtä, mutta mitä työtä..
Joten ei kaikki ole aina yksinkertaista...
Kiitos kaikille asiallisesti vastanneille. Asia on mietityttänyt minua pitkään ja varsinkin nyt kun piti tehdä päätös syksyn hoitojärjestelmistä. En tiedä miksi tänne kirjoitin. osaan kyllä tehdä päätöksiä itsekin ja mieheni kanssa. Halusin vaan varmaan jotain varmistusta että en tekisi jotain ihan kamalaa poikani itsetunnolle laittamalla häntä tarhaan vaikka olen itse kotona.
Mutta hyvät yöt AV-mammat!
Alue: Aihe vapaa
Joo,no itse en veis mut kukin tavallaan