"Viisi koiraa juoksivVAT" "Tuhat työntekijää marssiVAT" - oikeesti??

:D

Oot täysin oikeassa.

Kielen rapistumista, kun toimittajiltakaan ei enää odoteta että osaisivat kielioppia. Mä olen aina ajatellut että joku harjoittelija on varmaan tehnyt jutun, mutta ihan totta, tuo on yleistymässä.

Ei iltapäivälehtien toimittajilta vaadita huoliteltua kieltä nykyään. Usein ulkomaisten henkilöiden haastatteluissakin näkee suoraan käännettyjä anglismeja ja varsinkin sä-passiivin täysin kritiikitöntä käyttöä.

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 22:43"]

Kielen rapistumista, kun toimittajiltakaan ei enää odoteta että osaisivat kielioppia. Mä olen aina ajatellut että joku harjoittelija on varmaan tehnyt jutun, mutta ihan totta, tuo on yleistymässä.

[/quote]

Tätä mäkin olen uumoillut... :(
T. Entistä masentuneempi ap

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 22:36"]Siis mikä juttu tää on? Kuulen otsikon kaltaista kielen tärvelyä mainoksissa, jopa uutisissa. Ja aina se särähtää korvaan. Onko tähänkin kehitetty joko uusi kielioppisääntö tyyliin alkaa tehdä -> alkaa tekemään?

Ja niille, joiden korva imaisee otsikon tulehtumatta: Oikea (no mun mielestä ainakin!) tapa olisi sanoa viisi... juoksee, tuhat... marssii. Koska lukusana on yksikössä, on verbinkin oltava. Vaikka asiayhteydestä ymmärtääkin, että tekijöitä on monta.

Valaiskaa mua. Oonko mä väärässä? Korviin sattuu.
[/quote]

Mutta sitten taas, jos koirat juoksivat ei oikea muoto ole viisi koiraa juoksee. Ellei sinulla ole aikakonetta. ;)

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 22:52"]

Ei iltapäivälehtien toimittajilta vaadita huoliteltua kieltä nykyään. Usein ulkomaisten henkilöiden haastatteluissakin näkee suoraan käännettyjä anglismeja ja varsinkin sä-passiivin täysin kritiikitöntä käyttöä.

[/quote]

Tääkin on niin totta! Ikävä kyllä. Mediatyöntekijöiltä soisi vaadittavan enemmän. Sieltähän noi rujoudet yleistyy kansan suuhun.

-ap

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 22:55"]

Mutta sitten taas, jos koirat juoksivat ei oikea muoto ole viisi koiraa juoksee. Ellei sinulla ole aikakonetta. ;)

[/quote]

Totta, totta. En oikolukenut tekstiäni. Viisi koiraa juoksee, juoksi, on juossut, oli juossut. On mun aloituksessa muitakin vihreitä :)

-ap

Tuo on ihan ok, jos niitä koiria ei ole enempää kuin se viisi tai jos työntekijöitä on vain tuhat. Esim. Kaikki viisi koiraa juoksivat suoraan auton alle. Yhtiön tuhat työntekijää pelkäävät työpaikkojensa puolesta. 

Jos työntekijöitä on vaikka kaksi tuhatta, mutta tuhat irtisanotaan: "Tuhat työntekijää pelkää työpaikkojensa puolesta".

90-luvulla äidinkielenopettajani toi aina tunnille varoittavaksi esimerkiksi väärin kirjoitetut tai kielioppivirheen sisältävät otsikot, miläli sellaisen oli sattunut hesarista bongaamaan.
Aika harvinaisia olivatkin silloin. Nykyään kuvitteellinen punakynäni (ja hermoni) sauhuaa melkein kaikkien lehtien kaikilla sivuilla, vaikken opettajani vertainen asiantuntija olekaan.
Jaan huolen kielen rappeutumisesta kanssasi, ap!

Jos lukusanan pääsanaan liittyy rajoittava adjektiiviattribuutti (esim. superlatiivi tai sanat ensimmäinen, viimeinen), voidaan käyttää joko yksikköä tai monikkoa. Esim. Kolme parasta kilpailijaa saa t. saavat palkinnon. Kaksi viimeistä riviä puuttuu t. puuttuvat. Jos taas lukusanan edellä on genetiiviattribuutti, tulee kyseeseen vain monikko, esim. Naapurin neljä poikaa ovat jo ylioppilaita. Tällainen rakenne osoittaa, että kyseessä ovat kaikki naapurin pojat; vrt. toisaalta Neljä naapurin poikaa on jo ylioppilaita (poikia on silloin useampia). Monikollista predikaattia käytetään myös, jos lukusanaa edeltää monikon nominatiivissa oleva adjektiiviattribuutti, esim. Seuraavat viisi sääntöä ovat tärkeimmät. Selvyyden vuoksi on monikkoa vihdoin aihetta käyttää seuraavanlaisessakin tapauksessa: Kaksi supervaltaa eivät ole päässeet yksimielisyyteen liennytyksen keinoista. (Monikko osoittaa, että supervaltoja kirjoittajan mukaan on vain nuo kaksi; jos sanotaan Kaksi supervaltaa ei ole päässyt yksimielisyyteen, tarkoitetaan, että kyseessä eivät ole ainoat supervallat.

Lähde: Terho Itkonen, Uusi kieliopas

Niin, äidinkieli on ihan turha aine kouluissa, koska kaikki sitä osaavat (niin kuin tästäkin näkee).

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 22:56"]

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 22:52"]

Ei iltapäivälehtien toimittajilta vaadita huoliteltua kieltä nykyään. Usein ulkomaisten henkilöiden haastatteluissakin näkee suoraan käännettyjä anglismeja ja varsinkin sä-passiivin täysin kritiikitöntä käyttöä.

[/quote]

Tääkin on niin totta! Ikävä kyllä. Mediatyöntekijöiltä soisi vaadittavan enemmän. Sieltähän noi rujoudet yleistyy kansan suuhun.

-ap

[/quote]samaa mkieltä ap:n kanssa. eilen ihan särähti korvaan, kun toimittaja sanoi :" sitten nytten". Mikä hiton nytten???

[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 23:01"]

Tuo on ihan ok, jos niitä koiria ei ole enempää kuin se viisi tai jos työntekijöitä on vain tuhat. Esim. Kaikki viisi koiraa juoksivat suoraan auton alle. Yhtiön tuhat työntekijää pelkäävät työpaikkojensa puolesta. 

Jos työntekijöitä on vaikka kaksi tuhatta, mutta tuhat irtisanotaan: "Tuhat työntekijää pelkää työpaikkojensa puolesta".

[/quote]

Tämä on totta, ei siis ole mitään syytä alapeukuttaa.

[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 08:06"]

Jos lukusanan pääsanaan liittyy rajoittava adjektiiviattribuutti (esim. superlatiivi tai sanat ensimmäinen, viimeinen), voidaan käyttää joko yksikköä tai monikkoa. Esim. Kolme parasta kilpailijaa saa t. saavat palkinnon. Kaksi viimeistä riviä puuttuu t. puuttuvat. Jos taas lukusanan edellä on genetiiviattribuutti, tulee kyseeseen vain monikko, esim. Naapurin neljä poikaa ovat jo ylioppilaita. Tällainen rakenne osoittaa, että kyseessä ovat kaikki naapurin pojat; vrt. toisaalta Neljä naapurin poikaa on jo ylioppilaita (poikia on silloin useampia). Monikollista predikaattia käytetään myös, jos lukusanaa edeltää monikon nominatiivissa oleva adjektiiviattribuutti, esim. Seuraavat viisi sääntöä ovat tärkeimmät. Selvyyden vuoksi on monikkoa vihdoin aihetta käyttää seuraavanlaisessakin tapauksessa: Kaksi supervaltaa eivät ole päässeet yksimielisyyteen liennytyksen keinoista. (Monikko osoittaa, että supervaltoja kirjoittajan mukaan on vain nuo kaksi; jos sanotaan Kaksi supervaltaa ei ole päässyt yksimielisyyteen, tarkoitetaan, että kyseessä eivät ole ainoat supervallat.

Lähde: Terho Itkonen, Uusi kieliopas

Niin, äidinkieli on ihan turha aine kouluissa, koska kaikki sitä osaavat (niin kuin tästäkin näkee).

[/quote]

Oi! Ihanan perusteellista kielioppia!
-ap