Lue keskustelun säännöt.
Menetän lapseni (teini), enkä voi sille mitään
14.09.2015 |
Erosin lapsen isästä vähän yli 3 vuotta sitten. Koska mä halusin erota jouduin mä myös muuttamaan. Exä asuu paikassa joka on syrjässä ja julkinen liikenne huonoa eikä todellakaan lähimaastossa ole vuokra-asuntoja ja mä taas jouduin sitten muuttamaan vuokralle eli hieman kauemmas.
Silloin 11v lasta kävin sitten hakemassa luokseni pari kertaa viikossa mutta joskus 12-13v tienoilla yhä useammin lapsi soitteli, että onkin kaverin synttärit ja nyt ois sitä ja tätä ettei hän pääse ja ei kannata tulla. Kaikki kaverit asuu siellä isänsä lähellä, samoin harrastus on siellä.
Muutin sitten lähemmäksi paikkaan jonne lapsi pääsee yhdellä julkisella itse. Nyt hän on 14v ja ruvennut sitten olemaan vääntöä kotiintuloajoista ja läksyistä ja kaikesta eikä hän siltikään tule tänne mun luokse koska ei jaksa eikä viitsi ottaa esim. seuraavan koulupäivän kirjoja mukaansa. Sieltä isältään joutuu tulemaan kyllä 2 julkisella (se muuttui kesän jälkeen, ennen pääsi yhdellä mikä osasyynä tähän asuinpaikan valintaan).
Mutta isoin ongelma on se, että exä ei pidä oikeastaan mitään sääntöjä lapselle. Ensin hän uhoaa kuinka ottaa kännykän rangaistukseksi mutta kun leppyy niin ei tee sitä. Tuo oli ongelma jo silloin aikanaan, ei koskaan toteuta uhkauksiaan. Kotiintuloajoista on joskus tarkka, joskus ei ollenkaan. Nyt exä ilmoitti, että rupeaa olemaan joka toinen viikko naisystävällään ja teinimme olisi sitten mun luona. Teini ei tästä tykännyt yhtään koska isänsä tyhjässä talossa se vasta kivaa onkin !!
Sain sitten exäni suostuteltua siihen, että kun teini on täällä niin avaimet isänsä taloon otetaan pois. Sovittiin (jälleen kerran) kaikki valmiiksi ja sovittiin, että exä katsoo lapsen viikon tavarat valmiiksi ja haen ne tänään. No, äsken kun soitin niin selvisi, että teini ei ole mennyt tänään kouluun koska ei suostu menemään jollei exä kuskaa (??? tästäkin sovittu rangaistus jota ei toteuta vaan kuskaa sen sinne kouluun) ja että kaikki tavarat on laittamatta. Exä vaan mutisi, että tiedäthän sä nyt tuon, eihän se mitään pakkaa kun käsketään. Avainta ei ollut otettu, exä sanoi, ettei tiedä onko sillä avain vai ei. Teini itse sanoi, että tule ite pakkaamaan, häntä ei kiinnosta ja löi luurin korvaan.
Mä en jaksa tämmöistä. Kun ei ne kerran kumpikaan halua saada tätä onnistumaan niin turha kai mun on tässä välissä räpiköidä. En ymmärrä miten siitä lapsesta on tullut tuommoinen, aivan varmasti oli hyvä lapsuus hänellä. Mutta ei häntä kiinnosta minä ja mun luona oleminen kyllä yhtään. On aika karu tunne kun tajuaa, että omaa lasta ei todellakaan kiinnosta. Yhtään. Että se ei tunne sua kohtaan yhtään mitään. Pieleen meni, ei kai tässä voi muuta todeta.
Kommentit (32)
Sinulla ei mielestäni ole enää mitään subjektiivista oikeutta tavata 14-vuotiasta lasta hänen oman tahtonsa vastaisesti. Kannattaa katsoa peiliin ja miettiä tuota teidän äiti-lapsisuhdetta jostain muusta kuin pakottamisen ja käskemisen ja niistä seuraavien rangaistuksien näkökulmasta. Jos haluat rakentaa ihmissuhteen lapseesi, niin noin se ei ainakaan tapahdu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihme, ettei sinusta pidä.
Mitään muuta keinoa ei näköjään ole valikoimissasi kuin rangaistukset. Jopa kotiavaimetkin pitäisi pois ottaa... Kas, kun pakottamalla ei muuta saa aikaiseksi kuin katkeruutta ja vihaa.
Niin juuri, siksi sanoin hänelle, että tekee miten parhaaksi katsoo. Isänsä siis mahdollistaa nyt teinin menemisen ja tulemisen vapaasti tyhjään kotiinsa.
Ehdotin exälle jo tuota, että asuisin viikon siellä hänen tyhjässä asunnossa mutta se ei kuulemma käy.
Lapsi taitaa syyttää sinua perheenne hajottamisesta. Isäsi luultavasti myös tukenut tätä ajattelua. Et voi oikein muuta kuin odotella ja toivoa että lapsi kasvaa ja kypsyy..
Jos niin kovasti lapsesi kasvatuksessa haluat olla läsnä, niin mitäs läksit kävelemään?
Lähihuoltaja on tietysti se, joka määrää perusasiat. Ilmeisesti leppoisa mies ja hyvä kasvattaja. Itse olet pilannut suhteesi lapseen jo lähtemällä liitosta ilmeisesti ilman mitään konkreettista syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kyllä jo aiemmin kokeiltiin kaikenlaisia juttuja kotiintuloaikoihin ja läksyjen tekemiseen, hyvällä ei hirveästi aikaan saatu. Tuntuu, että tällä teinillä ei ole sydäntä ollenkaan, tunnekylmä yksilö kai sitten. Mikään mitä yrittää ehdottaa ei toimi. Kun yrittää kertoa, että on huoli hänestä ym. niin ei häntä kiinnosta. Yksi iso syy varmaan on se kun isänsä antaa sen tehdä mitä haluaa ja tulla ja mennä vapaasti. Miksi pitäisi noudattaa mitään sääntöjä edes?
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 09:51"]
Lapsi taitaa syyttää sinua perheenne hajottamisesta. Isäsi luultavasti myös tukenut tätä ajattelua. Et voi oikein muuta kuin odotella ja toivoa että lapsi kasvaa ja kypsyy..
[/quote]
Isän ja lapsen vika siis koko juttu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä nyt ap mene itsekin teinin tasolle, älyttömään dramatisointiin. Tuossa iässä on kauihean tavallista tuollainen että vanhemmat ei kiinnosta, koulu ei kiinnosta, kaikki ottaa aivoon. Useimmista vaikeistakin teineistä kuitenkin kasvaa ihan kunnon ihmisiä, kunhan omista kasvukivuistaan pääsevät yli.
Meillä vastaava tilanne, teini ei enää suostu käymään etävanhemmalla. Surullista, mutta teineillä on syynsä ja se valitettavasti selviää peiliin katsomisella, jos osaa olla rehellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 09:49"]
Niin juuri, siksi sanoin hänelle, että tekee miten parhaaksi katsoo. Isänsä siis mahdollistaa nyt teinin menemisen ja tulemisen vapaasti tyhjään kotiinsa.
Ehdotin exälle jo tuota, että asuisin viikon siellä hänen tyhjässä asunnossa mutta se ei kuulemma käy.
[/quote]
Olisi aika ihmeellistä, jos lapsi ei saisi vapaasti tulla kotiinsa. Asioista voi toki sopia, mutta avainten poisotto on nöyryyttävää ja alentavaa.
Kaikki tuki isälle tässä tapauksessa. Poika/tyttö on jo 14-vuotias, ei mikään joka hetki vahdattava taapero.
Kuulostatpa tympeältä äidiltä. En varmaan itsekkään lapsesi tilanteessa haluaisi luoksesi.
-15v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on jatkuvasti poissa koulusta ja viettää aikaansa yksin, pitää sosiaaliviranomaiseten puuttua käytökseen. Lapsenne ei ole vielä kuitenkaan aikuinen, joka saa itse päättää mitä tekee. Ryhdistäydy, tee lapsestasi lastensuojeluilmoitus, kestä kun lapselta tulee paskaa niskaan, mutta kymmenen vuoden päästä se kiittää sua kun et antanu koulunkäynnin repsahtaa ja sillä on haluamansa jatko-opiskelupaikka. Puhuminen ei näytä enää teinillenne riittävän ja toimivan.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 09:51"]Lapsi taitaa syyttää sinua perheenne hajottamisesta. Isäsi luultavasti myös tukenut tätä ajattelua. Et voi oikein muuta kuin odotella ja toivoa että lapsi kasvaa ja kypsyy..
[/quote] Siis ISÄNSÄ piti kirjoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 09:54"]
Ja kyllä jo aiemmin kokeiltiin kaikenlaisia juttuja kotiintuloaikoihin ja läksyjen tekemiseen, hyvällä ei hirveästi aikaan saatu. Tuntuu, että tällä teinillä ei ole sydäntä ollenkaan, tunnekylmä yksilö kai sitten. Mikään mitä yrittää ehdottaa ei toimi. Kun yrittää kertoa, että on huoli hänestä ym. niin ei häntä kiinnosta. Yksi iso syy varmaan on se kun isänsä antaa sen tehdä mitä haluaa ja tulla ja mennä vapaasti. Miksi pitäisi noudattaa mitään sääntöjä edes?
[/quote]
Mistä nyt on niin kauhea huoli? Meneekö koulu kovin huonosti?
Ei meillä ole ollut mitään kotiläksyjen kyttäämistä tuon ikäiselle eikä oikeastaan varsinaisia kotiintuloaikojakaan. Tilanteen mukaan on sovittu yhteisymmärryksessä, miten toimitaan.
Käykö konkreettiseksi syyksi se, että exä hakkasi mut ja rikosnimike oli törkeä pahoinpitely? Tai sitä edeltävien vuosien jatkuva henkinen väkivalta ja mitätöiminen? Lapsen aikana kyllä käyttäytyi, tiesihän lapsi, että lämpöä meidän suhteessa ei ole mutta ei hän mitään riitelyä joutunut koskaan kuuntelemaan tai kertaakaan todistamaan fyysistä väkivaltaa (sitä oli muutaman kerran, ei säännöllisesti).
Ongelma ei ole mikään huono äiti, vaan lepsu isä. Jos ei selkeästi ole sääntöjä, niin johan teini hyppii nenille. Ja minusta ainakin kuulostaa hyvältä, että teini ei pääse yksin touhuamaan viikoksi tyhjään asuntoon. Siis häh.. Kauheita kommentteja minusta. Äitiä syytetään liitosta lähtemisestä ja muusta, vaikka asioiden taustoista ei ole mitään hajua..
Miksi syytätte ap:ta? Kuulostaa vastuulliselta ja lapsesta välittävältä. Jättäisittekö oman 14-vuotiaanne joka toiseksi viikoksi kokonaan yksin? Mitä, jos ei menisi kouluun ollenkaan! Tsemppiä ap:lle! Onvarmasti raskasta, kun exäkin käyttäyyy kuin lapsi, ei vastuuntuntoinen aikuinen!
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 10:02"]
Käykö konkreettiseksi syyksi se, että exä hakkasi mut ja rikosnimike oli törkeä pahoinpitely? Tai sitä edeltävien vuosien jatkuva henkinen väkivalta ja mitätöiminen? Lapsen aikana kyllä käyttäytyi, tiesihän lapsi, että lämpöä meidän suhteessa ei ole mutta ei hän mitään riitelyä joutunut koskaan kuuntelemaan tai kertaakaan todistamaan fyysistä väkivaltaa (sitä oli muutaman kerran, ei säännöllisesti).
[/quote]
Ja nyt sitten kerroit? Aika paljon tilanteen arviointiin olisi vaikuttanut tämä tieto (vai keksitkö sen nyt, kun kommentit eivät olleetkaan sinua myötäileviä?)
Huh, kylläpäs tästä jutusta tuli eräs tuttu mieleen, vaikka ihan kaikki yksityiskohdat eivät täsmääkään (mutta ainahan niitä hieman muunnellaankin).
Toivon kovasti, että ap:n tilanne selkenee. Komppaan kommenttia 10.
Mitä jos sinä muutat sinne viikoksi?