En ole näköjään vieläkään päässyt yli nuoruuden ihastuksestani.
Ihastuin 18 vuotiaana erääseen poikaan ja 2 vuotta olin todella ihastunut häneen. Meillä ei ollut mitään juttua, välillä humalassa pussailimme ja päädyimme sänkyyn. Tätä kesti siis tämä 2 vuotta. En edes tuntenut häntä kunnolla, mutta olin silti todella ihastunut. Sitten tapasin nykyisen poikaystäväni ja unohdin tämän toisen pojan. Tai en unohtanut tietenkään, mutta en enää haaveillut hänestä samalla tavalla. Olemme nähneet kumminkin sattumalta aina välillä kaupassa, koulussa yms. Ja vaihtaneet pari sanaa. Nyt luin facebookista, että hän muuttaa vuodeksi ulkomaille. Tuli todella outo olo ja mietin surullisena, että nyt en nää häntä missään ainakaan vuoteen. En ymmärrä itseäni. Seurustelen ihanan pojan kanssa, eikä siis todellakaan törmätty usein tämän toisen kanssa. Mutta näköjään olen "salaa" toivonut näkeväni vanhan ihastukseni jossain ja nyt se ei enää ole mahdollista. Tämä on niin typerää enhän tunne häntä lainkaan! Aina välillä olen miettinyt mitä hänelle kuuluu ja kun olen nähnyt hänet sydän on alkanut hakkaamaan. Miten pääsen hänestä yli?
Kommentit (8)
Olet ehkä ihastunut mielikuvaan, et oikeaan ihmiseen. Rakastatko nykyistä poikaystävääsi?
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 15:53"]Olet ehkä ihastunut mielikuvaan, et oikeaan ihmiseen. Rakastatko nykyistä poikaystävääsi?
[/quote]
Näin minäkin olen ajatellut. Ja kyllä rakastan poikaystävääni, siksi tämä onkin niin hämmentävää. Ap
Kyseessä on ehkä kuitenkin yksipuolisesta ihastumisesta, joten suosittelen vain unohtamaan ko. henkilön. Jatka elämää poikaystäväsi kanssa. Yritä vaikka järkeistää ihastumistasi. Sille on varmasti syynsä, miksi ette ole yhdessä. Onko sinulla (poikaystäväsi kanssa) tulevaisuuden suunnitelmia?
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 16:03"]Kyseessä on ehkä kuitenkin yksipuolisesta ihastumisesta, joten suosittelen vain unohtamaan ko. henkilön. Jatka elämää poikaystäväsi kanssa. Yritä vaikka järkeistää ihastumistasi. Sille on varmasti syynsä, miksi ette ole yhdessä. Onko sinulla (poikaystäväsi kanssa) tulevaisuuden suunnitelmia?
[/quote]
Tiedän, että jutustamme ei olisi tullut mitään mutta ehkä jotenkin ajattelen että vielä joskus voisi tulla. En kyllä ikinä ole tehnyt tai aio ikinä tehdä mitään asian eteen. Poikaystäväni kanssa on ainakin tällä hetkellä aika erilaiset suunnitelmat. Ehkä tämäkin vaikuttaa siihen että haikailen vanhoja.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 16:18"]
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 16:03"]Kyseessä on ehkä kuitenkin yksipuolisesta ihastumisesta, joten suosittelen vain unohtamaan ko. henkilön. Jatka elämää poikaystäväsi kanssa. Yritä vaikka järkeistää ihastumistasi. Sille on varmasti syynsä, miksi ette ole yhdessä. Onko sinulla (poikaystäväsi kanssa) tulevaisuuden suunnitelmia? [/quote] Tiedän, että jutustamme ei olisi tullut mitään mutta ehkä jotenkin ajattelen että vielä joskus voisi tulla. En kyllä ikinä ole tehnyt tai aio ikinä tehdä mitään asian eteen. Poikaystäväni kanssa on ainakin tällä hetkellä aika erilaiset suunnitelmat. Ehkä tämäkin vaikuttaa siihen että haikailen vanhoja.
[/quote]
Hmm... :/ Ehkä teidän kannattaa jutella tulevaisuudestanne, jos ette ole sitä jo tehneet. Ota itsellesi aikaa jos näyttää siltä, että tarvitset sitä. Sitten joskus, kun ihastuksesi palaa takaisin ja haluat tutustua häneen paremmin, niin tutustu. Sitten näet, oletko oikeasti ihastunut häneen tai mahdollisesti jopa huomaat, ettette sovi yhteen. Itsekin olin aikoinaan ihastunut pitkän aikaa lapsuudenkaveriini ja meillä oli juttuakin, mutta hänen tunteensa minua kohtaan katosivat ja hän kohteli minua huonosti. Olin pitkään vakuuttunut siitä, että kuulumme yhteen, mutta sitten tutustuin muihin miehiin ja huomasin, että kaikkeen on syynsä. Pahoittelut, ettei minusta ole enempää apua :/
Unohda ihastus tai eroa poikaystävästä
Olen aiiiivan samassa tilanteessa kuin sinä!! Olin 18, kun tapasin yhden jätkän ja en edes niin kauheasti häneen ihastunut silloin. Hän oli aika mystinen ja meillä oli n. 1,5v epämääräistä juttua. Hän valehteli mulle aivan mahdottomasti 'suhteen' alkuaikoina jota katui niin pahasti ja häpesi, ettei voinut katsoa mua ees silmiin. Sutuin niistä käsittämättömistä valheista ja juttumme loppui. Myöhemmin noin vuoden päästä hän soitti pitkän puhelun ja jäin miettimään kuinka ihastunut häneen kaikista huolimatta olen! En ikinä kertonut hänelle ja jatkoin elämääni. Tapasinsiitä piakkoin poikaystäväni ja olemme yhdessä nyt ollut non 2,5 vuotta. Mietin kuitenkin usein tätä valehtelevaa miestä ja että missä mahtaa mennä ja mitä jos olisimmekin yhdessä. Jossittelen usein! Olen mieytinyt, että mistä ihmeestätämä johtuu? En voi käsittää. Kai se mielikuva juuri siitä ja se mystiyys?! Ja hän oli kaiken lisäksi sovinisti, jiten en käsitä tätä!!
Olen siis seurustellut nykyiseni kanssa 2 vuotta. Ap