Onko kurinpito lastenkasvatuksessa hyvän itsetunnon luomisen vastakohta?

Eivät ole toisiaan poissulkevia.

Minusta kuri on tietynlainen itsetunnon hyvä pohja. Kun jo pienestä asti on selvää mikä on oikein ja mikä väärin, on helppo isompanakkn pohjata valinnat oikein tältä pohjalta. Kurihan ei tarkoita sitä ettäkö kaikki kiva olisi kiellettyä vaan opetetaan olemaan ja käyttäytymään oikein erilaisissa tilanteissa ja näin luodaan terveet ja turvalliset raamit elämälle.

Yleensä menee pieleen jos on tiukka kuri. Vanhemmat vain kuvittelevat olevansa oikeassa ja että lapsi saa hyvän itsetunnon.

Lapsi vaikuttaa ympäristöönsä ja saa jatkuvasti palautetta. Lapsi tarvitsee tätä palautetta oman minänsä rakennusaineiksi. Vanhemmat innostuvat joistain lapsen toimista, iloitsevat ja kannustavat lasta. Ja taas päinvastoin, kun lapsi toimii epäsuotavalla tavalla, vanhemmat jättävät asian huomiotta tai toruvat lasta.

Joskus palaute kohdistuu lapsen toimintaan. Esim. vanhempi iloitsee lapsen onnistumisesta kun tämä syö itse lusikalla. Joskus palaute taas kohdistuu tunteisiin, kun lapsi esim. pelkää jotain, ja vanhempi tarjoaa turvaa ja lohdutusta. Tai kun lapsi kiukkuaa, vanhempi ymmärtää lapsen olevan väsynyt, ei hermostu itse, vaan rauhoittelee lapsen nukkumaan. Nämä lapsen toiminta – vanhemman palaute ja lapsen tunne – vanhemman tunnevaste -parit sisäistyvät vähitellen osaksi lapsen minää.

Varttuessaan lapsi ei tarvitsekaan vanhemman jatkuvaa palautetta, koska hän voi muistinsa ja päättelykykynsä varassa kehittää palautteen osittain itse. ”Minä pesin itse hampaat, olenpas minä taitava”. ”Pimeässä sängyssä on vähän pelottavaa, mutta ei pelko ole vaarallista, olen ihan turvassa”. Monet leikit muistuttavat lapsen omia kokemuksia, lapsi voi nuhdella tottelematonta nukkea tai olla peloton ritari, joka suojelee pienempää sisarta.

Mielikuva vanhemmasta vaikuttaa itsetuntoon

Lapsi sisäistää mielikuvan vanhemmastaan osaksi omaa minäänsä. Siihen, minkälaisen vanhemman mielikuvan lapsi sisäistää, vaikuttaa vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen laatu sekä lapsen kokemus tai tulkinta tilanteesta. Lapsen tulkintaan puolestaan vaikuttaa hänen persoonallisuutensa ja kaikki aikaisemmat kokemukset.

Itsetunnon kannalta olisi toivottavaa, että mielikuva vanhemmasta olisi turvallinen, lohduttava ja kannustava, rakastava ja hellä. Silloin lapsi kokee voivansa luottaa itseensä, hän uskaltaa toimia ja kokeilla erilaisia asioita pelkäämättä liikaa että on tuhma tai toimii väärin.

Aikuisenakin sellainen itsetunto, jonka perustana ovat totuudenmukainen näkemys itsestä sekä toisten aito kunnioittaminen, on hyödyllinen ja tavoittelemisen arvoinen

Säännöt luovat turvallisuutta

Turvallisuutta lapselle luovat myös hänen vähitellen sisäistämät säännöt siitä, mikä on sopivaa ja mikä ei. Koska toiset lapset ovat persoonaltaan ja temperamentiltaan vilkkaampia ja omaehtoisempia, heidän kanssaan vanhemmat tarvitsevat ehdottomampia rajoja. Jos lapsi saa toteuttaa täydellisesti mielihalujaan ilman rajoja, lapsen itsetunto voi kehittyä epätodenmukaiseksi. Lapsen on koettava sopivassa määrin pettymyksiä, jotta hänelle kehittyy kyky sietää kielteisiäkin tunteita.

[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 21:14"]

Minusta kuri on tietynlainen itsetunnon hyvä pohja. Kun jo pienestä asti on selvää mikä on oikein ja mikä väärin, on helppo isompanakkn pohjata valinnat oikein tältä pohjalta. Kurihan ei tarkoita sitä ettäkö kaikki kiva olisi kiellettyä vaan opetetaan olemaan ja käyttäytymään oikein erilaisissa tilanteissa ja näin luodaan terveet ja turvalliset raamit elämälle.

[/quote]

En ymmärrä, miksi se pitää kurilla tehdä? 

Sehän riippuu ihan siitä, että mitä se kuri on. Onko se johdonmukaista lapsen ohjaamista, perusturvan luomista. Vai onko se vanhemman haurasta itsetuntoa, joka ei kestä mitään arvostelua, onko se vanhemman väsymystä tai krapulaa tai avuttomuuden ja neuvottomuuden tunnetta jota sitten peitellään muka kurinpidolla.

Pelkkä kurinpito ei tee kasvatuksesta hyvää tai huonoa. Se merkkaa, mitä siinä on vastapainona. Löytyykö myös rakkauttaa ja ymmärrystä ja lapsen psyykkiset ja emotionaaliset tarpeet huomioiva ilmapiiri.