Mies 29v + 1v miettii; päivän kulku

Olin koulussa ja se oli tylsää, mutta onneksi aika nopeasti ohi. Neuvoin siinä samalla jotain uutta tyttöä, joka oli ihan omissa maailmoissa. Lähtiessäni repäisin jättämäni ilmoituksen pois, koska kukaan ei ollut siihen vastannut. Vielä pitää repäistä ne pois monesta muusta paikasta.

Sitten vähän nukkumista että jaksaa ja melko pian tanssikurssia, joka tuntui ihan mukavalta ja kiinnostavalta. Kukaan omaa ikäluokkaa lähellä oleva ei ole toistaiseksi tullut juttelemaan ja mielessäni alkoi hahmottua pessimistinen visio siitä, että saisin olla 'rauhassa' aina jouluun asti ja sitten kesätaukoon saakka ja ainut mahdollisuus löytää kumppani tai edes jonkinlaista säpinää olisi se mikrobisen pieni mahdollisuus, että törmäisiin johonkin harrastustuttuun sattumalta kaupungilla ja siitä tulisi joku luonteva keskustelu. Kun en missään some-hullutuksissa ole mukana, ei kukaan mahdollisesti kiinnostunut voi minua sitäkään kautta esiin kaivella ja ottaa yhteyttä. Onhan se vahingossa törmääminen tietysti parempi kuin ei mitään eli se mahdollisuus on aina olemassa.

Jotenkin siitä tanssista jäi sitten sellainen hyvä draivi päälle ja tein siinä reppupainojen avulla yhden jalan kyykkyä uupumukseen asti ja sitä ennen katsoin kerran leffan "40 year old virgin" sivusilmällä siinä muita askareita tehdessäni. Tein myös kahdentoista minuutin vatsalihassarjan tämän videon alusta loppuun saakka.

Tuli mieleen kuunnella Whitney Houstonin biisiä "I want to dance with somebody" ja se kuulostikin kivalta pitkästä aikaa; musiikkivideo on myös piristävä ja siinä hienoja koreografioita. Sitä kautta rupesin pääsemään fiiliksii ja valitsin sopivat vaatteet. Kuitenkin se paikka minne menin, oli sitten aivan liian täynnä ja kaikki ihmiset olisi pitänyt siirtää pois, että tilaa tanssimiselle olisi ollut. Siinä vaiheessa tunnelma alkoi jo romahtaa. Joku nuori miekkonen kysyi minulta miten menee ja kiitin kysymyksestä ja sanoin olevani ihan OK. Tilanne oli nopeasti ohi ja kerkesin vain katsoa taakseni kun ukkeli meni kaverinsa kanssa poispäin.

Menin sitten melko tyhjään yökerhoon, jossa olisin voinut helposti keskustella tanssiasioista ja muusta, mutta musiikki ei ollut mieleen ja ei minuakaan sitten huvittanut lähestyä ketään. Periaatteessa se olisi muutenkin naisten tehtävä, koska minä olin yksin ja naiset porukoissa eli heillä oli suurempi rohkeusreservi. Siinä tuli vesilasi tyhjennettyä.

Seuraava paikka oli sitten aika tyhjä myös ja keskityin kuuntelemaan harvojen ihmisten keskusteluita ja join kokista. Menin myös juttelemaan baarityöntekijälle eri asioista ja kysyin häneltä kuulumisia, koska arvelin ettei kovin moni sitä ikinä tee. Tunnelma oli muuten lämminhenkinen, mutta tuo lämpö ei ihan tavoittanut minua, koska kukaan ei ollut minun asioistani kiinnostunut.

Viimeinen paikka oli sellainen, jossa naiset särkivät lasin lattialle ja siellä leijaili myös tyrmäävä intiimihien haju, jonka johdosta jätin vesilasiin vähän pohjia. Musiikki oli perusjumputusta.

Kotiin tullessa koko elämä tuntui aika merkityksettömältä ja miten olen tavallaan alkanut elää 'aktiivista' arkea liian myöhään; 'too little too late' on päässäni paljon pyörinyt sanonta; jotkut asiat olisi pitänyt saada elämään aikaisemmin; toisten tasapainoisen ja onnellisen menneisyyden omaajat tai sitten tarpeeksi sinisilmäisten ja nuorten maailmankuva on erilainen, koska he ovat jollakin tavalla päässeet juttuihin mukaan herkkyysvaiheessa. Tai oikeammin se on vain yksi teoria; voihan se olla, että asioiden kuului mennä juuri näin ja parempi tulevaisuus on vielä edessä.

-Mies 29v + 1v-