Lue keskustelun säännöt.
Pakkoruotsin opiskelu ei ole mistään pois
28.08.2015 |
Näin meille on toistuvasti todettu poliitikkojen yms. taholta. Kun opiskelee yhtä kieltä, niin sitten oppii vaan helpommin muita kieliä eikä ruotsi ole mistään pois.
Osaisiko joku kertoa, mistä pakkosuomi oli pois, koska Ahvenanmaa päätyi sellaiseen ratkaisuun, että pakkosuomi poistettiin kaikista Ahvenanmaan kouluista?
Kommentit (20)
Se ei ole mistään pois, jos joku on niin sekaisin että luulee kaikilla olevan rajattomasti aikaa. Viimeksi kun tarkistin niin vuorokaudessa oli 24 tuntia. Lisäksi ihmisellä on tietyt henkiset voimavarat, jotka kuluvat ponnistellessa eli myös vierasta kieltä opetellessa. Jos näin ei olisi, voisimme kaikki varmaan opiskelle matikkaa 16 tuntia päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivoisin vastauksia erityisesti niiltä, jotka tälläkin palstalla ovat kovasti puolustaneet pakkoruotsia.
[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 18:45"]
Osaisiko joku kertoa, mistä pakkosuomi oli pois, koska Ahvenanmaa päätyi sellaiseen ratkaisuun, että pakkosuomi poistettiin kaikista Ahvenanmaan kouluista?
[/quote]
Se onkin varoittava esimerkki. Ahvenanmaa ampuu itseään jalkaan, kun ei vaadi koululaisiltaan suomen kielen opiskelua. Merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille, pääasiassa Ruotsiin, koska heillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä kotimaastaan, Suomesta.
[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 20:12"]
[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 18:45"]
Osaisiko joku kertoa, mistä pakkosuomi oli pois, koska Ahvenanmaa päätyi sellaiseen ratkaisuun, että pakkosuomi poistettiin kaikista Ahvenanmaan kouluista?
[/quote]
Se onkin varoittava esimerkki. Ahvenanmaa ampuu itseään jalkaan, kun ei vaadi koululaisiltaan suomen kielen opiskelua. Merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille, pääasiassa Ruotsiin, koska heillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä kotimaastaan, Suomesta.
[/quote]
Mutta Suomesta on hyvät mahdollisuudet saada töitä ilman ruotsin taitoa, joten pakkoruotsille ei ole oikein perusteita.
Kouluopetuksen tehtävä on antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta.
Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa, on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi. (Kauhulla odotankin esimerkiksi, miten käy elämässä niille nykyisissä muutamassa urheilulukiossamme opiskelevalle, joista ei tulekaan ammattiurheilijoita tai edes valmentajia, koska he eivät ole aivan kärkeä alallaan, ja jatkuvasti lisääntyvä koulutus tekee heistä tarpeettomia eikä heillä ole muuhun opiskeluun riittäviä perusvalmiuksia. Tietysti poliitikon "ura" on yksi mahdollisuus, mutta ei kai siinäkään kovin monelle ole tilaa.) Tässäkin suhteessa kaikki keskustelijat lienevät samaa mieltä.
Seuraava kysymys onkin sitten molempien kotimaisten opettamisen kannalta ratkaiseva: Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Edellä esitetyn tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.
Kun viranhakija on ollut koulussa, ei kukaan ole voinut uskottavasti ennustaa, että hänestä tulisi sairaanhoitaja, ei edes hän itse. Toisaalta, jos hän nyt vaikkapa hakee sitä virkaa Jomalassa, eikä osaa ruotsia, ei ole mielekästä ajatella, että 1) hän viranhaun takia ryhtyisi opiskelemaan ruotsia ja/tai että 2) virka olisi vielä auki, kun hän on kielen oppinut. Ainoa mahdollinen ratkaisu on, että hänelle opetetaan molempia kotimaisia jo koulussa.
Kansalliskielten osaaminen on perustaito, sairaanhoitajan oppi erikoistaito. Tässä kohdassa kannattaa painottaa, että Ahvenanmaalla koulunsa käyneellä, ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvalla, ei tätä valinnanmahdollisuutta ole, hänelle kun ei ole koulussa "pakolla" opetettu toista sitä kotimaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Affenanmaalla alkaakin pakkosomalin opetus, koska kaikki maahanmuuttajat tullaan sijoittamaan Affenanmaalle Hakkaraisen nerokkaasta ehdotuksesta. Sehän on ainoa tarpeeksi kansainvälinen paikka mamuille. Hesakin on vaan junttien oma Hesa.
[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 20:19"]
Kouluopetuksen tehtävä on antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta.
Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa, on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi. (Kauhulla odotankin esimerkiksi, miten käy elämässä niille nykyisissä muutamassa urheilulukiossamme opiskelevalle, joista ei tulekaan ammattiurheilijoita tai edes valmentajia, koska he eivät ole aivan kärkeä alallaan, ja jatkuvasti lisääntyvä koulutus tekee heistä tarpeettomia eikä heillä ole muuhun opiskeluun riittäviä perusvalmiuksia. Tietysti poliitikon "ura" on yksi mahdollisuus, mutta ei kai siinäkään kovin monelle ole tilaa.) Tässäkin suhteessa kaikki keskustelijat lienevät samaa mieltä.
Seuraava kysymys onkin sitten molempien kotimaisten opettamisen kannalta ratkaiseva: Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Edellä esitetyn tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.
Kun viranhakija on ollut koulussa, ei kukaan ole voinut uskottavasti ennustaa, että hänestä tulisi sairaanhoitaja, ei edes hän itse. Toisaalta, jos hän nyt vaikkapa hakee sitä virkaa Jomalassa, eikä osaa ruotsia, ei ole mielekästä ajatella, että 1) hän viranhaun takia ryhtyisi opiskelemaan ruotsia ja/tai että 2) virka olisi vielä auki, kun hän on kielen oppinut. Ainoa mahdollinen ratkaisu on, että hänelle opetetaan molempia kotimaisia jo koulussa.
Kansalliskielten osaaminen on perustaito, sairaanhoitajan oppi erikoistaito. Tässä kohdassa kannattaa painottaa, että Ahvenanmaalla koulunsa käyneellä, ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvalla, ei tätä valinnanmahdollisuutta ole, hänelle kun ei ole koulussa "pakolla" opetettu toista sitä kotimaista.
[/quote]
Voisitko lopettaa copypasteamasta tätä RKP-propagandaa tänne?
Tietenkin virkojen keinotekoiset kielitaitovaatimukset poistetaan samalla kun pakkoruotsiksin, joten tuollainen lässytys on ihan turhanpäiväistä. Ruotsin kielelle ei ole aitoa tarvetta Suomessa. Joitain harvoja tehtäviä on jatkossa, joissa ruotsia tarvitaan, ja niihin se toki vaaditaan. Ihan samalla tavalla kuin nytkin voidaan vaatia saksan, ranskan, venäjän tms. taitoa, jos sitä työssä oikeasti tarvitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 20:19"]
Ainoa mahdollinen ratkaisu on, että hänelle opetetaan molempia kotimaisia jo koulussa.
[/quote]
Ainoa mahdollinen ratkaisu on se, että keinotekoisesti kaksikieliset kunnat muutetaan yksikielisiksi ja vain aidosti kakskielisissä kunnissa vaaditaan ruotsin taitoa kunnan työntekijöiltä.
Ei esim. joku Vantaa (2,8% ruotsinkielisiä) todellakaan ole kaksikielinen kaupunki!
Olen keksinyt kaksi asiaa, jotka puoltavat pakkoruotsia.
- jos pakkoruotsi poistuu, sitä ei välttämättä haluava saa ollenkaan, jos valkanneita on niin vähän, ettei ryhmää muodostu.
-.jos ruotsin ryhmää ei muodostu, on pakko ottaa joku vaikeampi kieli tilalle. Ruotsi on helpoin kieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 20:25"]
Olen keksinyt kaksi asiaa, jotka puoltavat pakkoruotsia. - jos pakkoruotsi poistuu, sitä ei välttämättä haluava saa ollenkaan, jos valkanneita on niin vähän, ettei ryhmää muodostu. -.jos ruotsin ryhmää ei muodostu, on pakko ottaa joku vaikeampi kieli tilalle. Ruotsi on helpoin kieli.
[/quote]
Voidaan RKP:lle antaa sen verran periksi, että ruotsin ryhmistä poistetaan minimikoko.
Oletko nyt tyytyväinen?
[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 20:23"]
Tietenkin virkojen keinotekoiset kielitaitovaatimukset poistetaan samalla kun pakkoruotsiksin
[/quote]
No poistakaapa. Suonette anteeksi, etten pidättele hengitystäni sitä odotellessa, tuntuu nimittäin että se poistaminen ei ihan heti tapahdu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 20:28"]
Voidaan RKP:lle antaa sen verran periksi, että ruotsin ryhmistä poistetaan minimikoko.
Oletko nyt tyytyväinen?
[/quote]
Nykyisillä etäopetusmenetelmillä minkä tahansa kielen ryhmä saadaan koottua vaikka eri puolilta maata. Ei kelpaa verukkeeksi.
[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 20:31"]
[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 20:23"]
Tietenkin virkojen keinotekoiset kielitaitovaatimukset poistetaan samalla kun pakkoruotsiksin
[/quote]
No poistakaapa. Suonette anteeksi, etten pidättele hengitystäni sitä odotellessa, tuntuu nimittäin että se poistaminen ei ihan heti tapahdu.
[/quote]
Onhan se jo syrjimislakienkin vastaista, että vaaditaan kielitaitoa, vaikka kyseistä kieltä ei koskaan työtehtävissä tarvitsisi.
On ihan selvää, että pakkoruotsin poisto ja kielitaitovaatimusten muokkaaminen tapahtuu samanaikaisesti ja jo lähitulevaisuudessa. Jatkossa ruotsia voidaan vaatia vain tehtävissä, joissa sitä oikeasta tarvitaan. Tämä ei varsinaisesti edes vaadi suuriakaan lakimuutoksia. Tälläkin hetkellä perustuslain velvoite ruotsinkielisestä palvelusta koskee vain viranomaista kokonaisuutena, ei yksittäisiä virkamiehiä. Eli riittää, että joku osaa ruotsia, tai vaikka mahdollisuus tulkkipalveluunkin jo takaa ruotsinkielisen palvelun viranomaiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 20:31"]
[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 20:23"]
Tietenkin virkojen keinotekoiset kielitaitovaatimukset poistetaan samalla kun pakkoruotsiksin
[/quote]
No poistakaapa. Suonette anteeksi, etten pidättele hengitystäni sitä odotellessa, tuntuu nimittäin että se poistaminen ei ihan heti tapahdu.
[/quote]
Samaa pelkään itsekin. Se tapahtuu vasta kun olemme olleet pari vuosikymmentä taloudellisesti Albanian tasolla. Suomalaiset poliitikot lopettavat mielummin vaikka sairaalat ja vanhainkodit kuin etuoikeutun pikkueliitin järjenvastaiset erityisoikeudet.
Hupaisaa on se, että suomen kielen vaatimuksista on kyllä ehdotettu tingittävän, jotta mamut pääsisivät töihin. Suomea kuitenkin oikeasti tarvitaan työelämässä. Mutta suomenkielisten ruotsin vaatimuksista ei taatusti tingitä, vaikka ruotsia ei käytännössä tarvita juuri missään.
Ei kouluissa muodostu nykyäänkään mitään kieliryhmiä, jos ei ole.tarpeeksi halukkaita. Just mun lapsen kaveri ei kasilla saanut saksaa, kun ei ollut tarpeeksi halukkaita ja kaverini poika ei saanut venäjää samasta.syystä.
[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 21:03"]
Ei kouluissa muodostu nykyäänkään mitään kieliryhmiä, jos ei ole.tarpeeksi halukkaita. Just mun lapsen kaveri ei kasilla saanut saksaa, kun ei ollut tarpeeksi halukkaita ja kaverini poika ei saanut venäjää samasta.syystä.
[/quote]
Ei muodostu, koska kaikille on pakkoruotsi, eikä kolmatta kieltä haluta ottaa. Jos ei olisi pakkoruotsia, muiden kielten ryhmiä syntyisi helpommin.
"Kun viranhakija on ollut koulussa, ei kukaan ole voinut uskottavasti ennustaa, että hänestä tulisi sairaanhoitaja, ei edes hän itse"
Täydellistä bullshittiä. Tiesin jo 13-vuotiaana etten kuuna päivänä tule työskentelemään julkisella sektorilla, mikä on nyt 30 vuotta myöhemmin osoittautunut hyvinkin hyväksi vaihtoehdoksi. Näin ollen olisin erittäin mielelläni ollut "altavastaaja" julkisiin virkoihin hakiessa - joita siis en ole tähän mennessä hakenut kun ei ole ollut tarvetta. Kun hankkii raakaa osaamista mistä teollisuus on valmis maksamaan, niin voi suorastaan nauraa noille julkisen liksoille.
Nyt muuten tankkaan kansalaisopistossa viikossa 3-4.5 tuntia SAKSAA. Täsmälleen sitä kieltä jota olisin lukenut jo silloin 13-19 vuotiaana ruotsin tilalle. Ja niin juntti kieltenvieroksuja olin, että otin vielä yläasteelle ja lukioon C-ranskankin. Asiallahan ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että jo teininä tiesin mitä haluan tehdä duunikseni ja missä sitä tehdään...ruotsin kielellä tällä uralla on ollut hyötyarvo tasan nolla.
T: vientiteollisuuden insinööri, ulkomaan matkapäiviä +100 vuodessa (pääasiassa Keski-Eurooppaan)
[quote author="Vierailija" time="28.08.2015 klo 20:25"]
Olen keksinyt kaksi asiaa, jotka puoltavat pakkoruotsia. - jos pakkoruotsi poistuu, sitä ei välttämättä haluava saa ollenkaan, jos valkanneita on niin vähän, ettei ryhmää muodostu. -.jos ruotsin ryhmää ei muodostu, on pakko ottaa joku vaikeampi kieli tilalle. Ruotsi on helpoin kieli.
[/quote]
Kyllä niitä sen valinneita riittää, kaikki jotka eivät erityisemmin halua lukea kieliä. Ruotsista tulee alemman luokan valinnaiskieli, sehän ruotsinkielisiä pelottaakin.
Jos täälläkin loppetetattaisiin pakkoruotsistus niin säästöä tulisi heti 3-5 Miljardia. Sitä on hankala laskea kun tienviitat, lehdessä ruotsin kielinen teksti, koulukirjat jnejne. Maksaa ja kukaan ei ole voinut laskea tarkempaa arviota. Tuo 3 Miljardia on siis vähintään. Arvioitu että 3-5 Miljardia euroa säästyy jos ei käännetä eikä paineta ruotsin kieleksi kaikkea mitä nykyään pitää.