Lue keskustelun säännöt.
Miten päästä yli keskenmenosta??
10.04.2011 |
Lähes vuoden kierrot katselin miten kuukausipinoista vauvakuumeiset yksi toisensa jälkeen onnistuivat ja lopulta, viimeisen kierron aikana, kun annoin itselleni enää mahdollisuuden ennen lääkäriin menoa, plussasin. Voi jessus mikä tunne, ne kaksi viivaa testipuikossa!! Ja niitä tein useamman ennenkuin uskoin;totta se on! Alku peloissa, rv.9 ultraan, hyvinvoiva eloisa sikiö. Ok, unohdan pikkuhiljaa pelot, nyt vaan täysillä odottamaan pientä. Niskapoimu-ultrassa tuomio; kuollut rv.9+. Lääkkeellinen tyhjennys. Vuodan katkeraa verta ja rakkaan pienen kappaleita 4vrk sen jälkeen kun todettu kuolleeksi. Nyt puolitoista viikkoa tuosta ja käyn kiusaamassa itseäni lukemalla muiden onnellisia ultratarinoita liittymässäni pinossa. Kyyneleet valuu. Minunkin piti olla siellä!!
Miten tästä pääsee yli?? Millä ihmeen tavalla??!!
Kommentit (10)
Ei siihen auta muu kuin aika. Jumalan tiet ovat tutkimattomat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itkenyt olen, koko tämän puolitoista viikkoa.
Itkenyt olen, koko tämän puolitoista viikkoa.
Vuoden kuluttua ehkä asia ei ole enää joka hetki mielessäsi. Suru ei lopu koskaan, mutta se tuska tulee harvemmin mieleesi.
Minä turvaan siihen. Ei se helppoa ole, mutta ajatus siitä lohduttaa että ei olla ikuisuutta erossa vaan kohtaamme siellä ja olemme ikuisesti yhdessä ja onnellisia. Maanpäällinen elämä on niin kovin lyhyt verrattuna ikuisuuteen.
heti yrittää uudelleen, vaikka tuntuu tällä hetkellä ettei pää kestäisi uudelleen samaa? Peittääkö sillä vaan tämän surun vai oikeastiko se auttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
heti yrittää uudelleen, vaikka tuntuu tällä hetkellä ettei pää kestäisi uudelleen samaa? Peittääkö sillä vaan tämän surun vai oikeastiko se auttaa?
yrittäisin heti uudelleen, jos vaan mahdollista.
Itse tosin koin keskenmenon varhaisilla viikoilla, kaksi viikkoa raskaudesta tiedettyäni, joten en voi puhua kuin omasta puolestani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
heti yrittää uudelleen, vaikka tuntuu tällä hetkellä ettei pää kestäisi uudelleen samaa? Peittääkö sillä vaan tämän surun vai oikeastiko se auttaa?
yrittäisin heti uudelleen, jos vaan mahdollista.
Itse tosin koin keskenmenon varhaisilla viikoilla, kaksi viikkoa raskaudesta tiedettyäni, joten en voi puhua kuin omasta puolestani.
vielä sen verran, että niin lääkärikin kehoitti minua tekemään: "ei kun uutta yritystä vaan" käydessäni tarkistuttamassa ultralla kohdun km:n jälkeen.
Oli km rv.10+1 pari vuotta sitten. Olin jo ennen sitä saanut km:n rv.6+. Lääkäri sanoi että yhdet kuukautiset odotettava ja sitten saa yrittää uudestaan. Piutpaut sanoin sille ja tulin raskaaksi heti perään, keskenmenon jälkitarkastuksessa oli eloisa sikiö rv.7+3 kohdussa. Tosin kaksonen meni kesken, kuulemma yleistä että km jälkeen irtoaa 2 munasolua kun luonto yrittää korjata asiaa.
Olen todella, todella pahoillani puolestasi, vaikken tunne sinua!