Menen huomena selkäongelmien takia lääkäriin. Mitä hän kysyy?

- kauanko kipu on jatkunut ja liittyikö sen alkuun joku vamma tai poikkeava rasitus, mikä

- pituus, paino ja painoindeksi

- urheiluharrastukset, liikkuminen, työ

- onko kipu vain selässä vai säteileekö se myös jalkaan / jalkoihin ja jos niin mitä reittiä ja minne

- toimivatko jalat normaalisti

- onko tuntopuutoksia ja jos niin missä

- toimiiko ulostaminen ja virtsaaminen normaalisti

- missä tilanteissa / asennoissa kipu tulee

- millaista kipu on luonteeltaan (särkevää, jomottavaa, viiltävää,...)



Keskimäärin jos kipu on vain selässä niin hoitona painonpudotus tarvittaessa, liikunta voinnin mukaan, pitkällä tähtäimellä vatsa- ja selkälihasten vahvistaminen, tarvittaessa kipulääkkeet ja lihasrelaksantit.



Jos kipu säteilee jalkaan, niin tutkitaan vähän tarkemmin. Alle 8 viikon kipuilulla ei yleensä päädytä muuhun kuin ylläolevaan ellei toimintapuutoksia tai tunnottomuutta ole.

Antavat 2-päivää sairaslomaa ja ellet ole tyytyväinen, lähettävät psykiatrille.



Jep, naura vaan, 5-vuoden päästä olet "hullujen" kirjoissa ja mielialalääkityksessä.

tapauksessani ajan haaskausta. Jos olet lääkäri niin noilla et bongaa todella selkäsairasta.



Turhaan mä sinne lääkärille menen, koska en usko sieltä mitään apua saavani.



Eivät ole ennenkään osanneet mitenkään auttaa.

nitä vastausksia muista kun se lääkäri kysyy? yritätkö nyt vaan saada saikkua jostain?

kerrohan nyt sitten kuinka se todellisesti selkäsairas oikein autetaan ;)

yleensä varmaan lääkäri ihan pyytää SINUA KERTOMAAN vaivastasi. Et ole tässäkään kertonut vaivasi laadusta, kaikki selkävaivat kun eivät tosiaan ole samanlaisia ja kun et kertonut mitään, on 2 kysymykset ihan ymmärrettäviä.



t. entinen selkäsairas, leikattu välilevytyrä

että taitaapi olla joku ylimääräisen saikun tarpeessa.

tuntuu kuin kipu vetäisi pitkin jalan reunaa varpaita kohti. Kipua tuntuu myös pakarassa, sitä "kiristää". Välillä kun olet tehnyt pitkään seisomatyötä kiertoliikkeineen, lantio kipeytyy niin ettei meinaa pystyä kumartumaan ollenkaan.

Välillä jalkaterän reuna puutuu.

Saat varmasti saikkua pari viikkoa ja lähetteen fysikaaliseen.

Ainiin melkein unohtui: lääkäri vähän tutkii, työntää sormen peppuun :)



Menehän vaan kiltisti töihin, muutenkin välillä on vaikeaa saada sairaslomaa silloin, kun onkin OIKEASTI kipeä!

niin kehottaisin varaamaan ajan mieluummin psykiatrille.



Kakkosen vastaus on kuin oppikirjasta, veikkaisin kirjoittajaa lääkäriksi, todennäköisesti jopa ortopediksi tai fysiatriksi tai niihin erikoistuvaksi.

ja selkäranka tutkittu jo aikoja sitten ja ihan hajalla. On käyty ortopedit, fysiatrit ja fysioterapeutit eikä mitään ole tehtävissä. Mä olen se jolla selkäranka ihan hajalla ja jatkuvasti kipuja. Tarttisin jonkun omalääkärin, joka tuntee mun tilanteen, mutta sellaista ei tk enää ole. On vain keikkalääkäreitä.



Enkä mä jaksaisi selittää jollekin uudelle lääkärille kaikkea. Masentaa. Särkylääkkeistä ei ole mitään hyötyä, mutta kuitenkin, kun yritin uusia reseptejä niin niitä ei uusittukaan, joten nyt mun tarttee mennä käymään siellä tk:ssa. Haluaisin, että tutkisivat koko selkärangan tämänhetkisen tilan - tutkimukset alkavat jo olla vanhoja. Mulla on myös osteoporoosi ja olen mennyt kasaan senttejä ihan lyhyessä ajassa. Olen ihan vino. Tarvitsen kohta varmaan kepin. Mun jäykkyys ja selkäongelmat näkyvät kyllä jo ulospäin.

taas kerran vaihteeksi sellaistakin tapaamaan, vaikka eivät voi mitään tehdä. Tuo vain totesi minut hyväkuntoiseksi. Että se siitäkin turhasta juoksusta.

Ei julkisella sektorilla tehdä tutkimuksia, jotka eivät johda mihinkään, sehän on silkkaa rahantuhlausta, jossa ei ole mitään järkeä. Selkä tutkitaan uudestaan jos on aihetta epäillä että on tapahtunut jotain sellaista uutta, joka johtaisi johonkin uusiin hoitoihin, leikkauksiin tms.



Ei kukaan lääkäri laita sinua kalliisiin tutkimuksiin vain siksi, että sinusta olisi kiva jos tutkittaisiin aina uudelleen. Sitäpaitsi jos kipulääkkeet eivät auta, niin miksi reseptit sitten pitäisi uusia? Puhut itsesi pussiin.



Selkäkivut on ikävä juttu, mutta ei niihin kellään mitään taikatemppuja ole tarjota. Jos olemassaolevat hoidot eivät auta, niin eivät sille lääkäritkään mitään voi eikä tutkimusten tekeminen yhä uudestaan ja uudestaan mitään auta.



Sinun ei auta kuin yrittää pärjätä kipujen kanssa. Oletko normaalipainoinen? Liikutko riittävästi? Hanki elämääsi harrastus tai jotain tekemistä, ettet vain pohdi niitä kipujasi.

Eli ihmiset ovat yksin kipuineen ja kärsivät ja sitten ne vanhukset jotka ovat jo jotain 65 vuotta tekevät siinä tilanteessaan sitten itsareita kipujensa vuoksi kun eivät jaksa enää. Jos on kamalat kivut niin miksi ei anneta morfiinia tai jotain sellaista? Onko se niin kallista?



Kuinka paljon onkaan kaikenlaista, mille lääkärit eivät voi mitään? Ihan hirvittää ajatella.

Ehkä se psykiatrin juttusille meno ei olisikaan mikään huono idea, koska pitkäaikainen kipu, jolle ei voi mitään, masentaa helposti.

Huumeiden kanssa on oltava todella tarkka ja rajoittaa ne vain hyvin pienille potilasryhmille (käytännössä syöpäpotilaat ja muutamat muut harvinaiset potilasryhmät), muutoin tilanne räjähtää käsiin.



Minusta on pikemminkin ihmeellistä, kuinka paljon on sellaisia asioita, joille lääketiede nykyisin voi jotakin. Mietipä tilannetta vaikka 100 tai 200 vuotta sitten. Silloin ei ollut käytännössä mitään apua tarjolla mihinkään, vaan ihmiset kärsivät kaiken ja kuolivat vaivoihinsa ja yleensä kivuliaasti.



Lääketiede on kehittynyt huimaa vauhtia, mutta edelleenkin suuri osa ihmisten vaivoista on sellaisia, joiden syitä ei tiedetä tai joihin ei ole apua keksitty. Lääketiede kehittyy koko ajan, mutta nykyajan ihmisten suuri harha on, että he kuvittelevat lääketieteen omaavan vastauksen joka kysymykseen, ratkaisevan kaikki ongelmat ja suurinpiirtein tekevän ihmisestä kuolemattoman. Se ei ole lähimainkaan tilanne, ei nyt eikä todennäköisesti vielä pitkään, pitkään aikaan.



Miksi syytät lääkäreitä, jotka ovat kuitenkin ainoita jotka ovat edes yrittäneet auttaa sinua ja etsiä vastauksia?

Antavat 2-päivää sairaslomaa ja ellet ole tyytyväinen, lähettävät psykiatrille. Jep, naura vaan, 5-vuoden päästä olet "hullujen" kirjoissa ja mielialalääkityksessä.

Kävi sukulaismiehelle, että hänellä oli selkä armottoman kipeä yli 10 vuotta ja kaikki suurin piirtein, mitä vaan mahdollista, oli tutkittu - mielenterveystoimiston puoleen oli jo (useampaan kertaan) ohjattu. Kunnes sitten löydettiinkin patti, joka painoi hermoa. Patti leikattiin ja potilas sai avun.

Törkeää vain väittää fyysistä kipua somaattiseksi - tapahtuu usein terveydenhuollossa!

Ei kivusta johtuva masennus lähde masennuslääkkeillä, jos masennusta olisi.



Ap:llä kivut todettu olevan todellisia, ei psyykkisiä.



Koskaan eivät lääkärit ole osanneet ap:tä tässä selkäasiassa auttaa ja ovat itsekin myöntäneet, että mitään ei ole tehtävissä. Ap ei syytä lääkäreitä yhtään mistään.



Kovasta kivusta kärsiville huume voisi olla ihan paikallaan, muillekin kuin syöpäpotilaille.

Mietipä tilannetta vaikka 100 tai 200 vuotta sitten. Silloin ei ollut käytännössä mitään apua tarjolla mihinkään, vaan ihmiset kärsivät kaiken ja kuolivat vaivoihinsa ja yleensä kivuliaasti.

Yhä vieläkin ihmiset (potilaat) kärsivät kyllä kaiken ja kuolevat kivuliaasti vaivoihinsa - nyt vain sillä erotuksella, että lääketieteen taholta jopa vammautetaan ihmisiä, aiheutetaan lisäsairauksia ja lisäkipua kuoleman hetkellä, sekä jopa pitkitetään kuolemaa kivuliaasti.. because we can.

Kuten itsekin sanoit niin lääketiede ei ole mikään autuaaksi tekevä todellisuus, eikä lääkäri ole Jumala. Miksi siitä illuusiosta sitten niin kovasti pidetään kiinni?

ihan kuule vastaanottohoitaja ajanvarauksessa osaa nuo kysymykset,ei siihen lääkäriä tarvita :))

Antavat 2-päivää sairaslomaa ja ellet ole tyytyväinen, lähettävät psykiatrille. Jep, naura vaan, 5-vuoden päästä olet "hullujen" kirjoissa ja mielialalääkityksessä.

Kävi sukulaismiehelle, että hänellä oli selkä armottoman kipeä yli 10 vuotta ja kaikki suurin piirtein, mitä vaan mahdollista, oli tutkittu - mielenterveystoimiston puoleen oli jo (useampaan kertaan) ohjattu. Kunnes sitten löydettiinkin patti, joka painoi hermoa. Patti leikattiin ja potilas sai avun.

Törkeää vain väittää fyysistä kipua somaattiseksi - tapahtuu usein terveydenhuollossa!

Minun äitini sai reumaansa hoitoa ja lääkityksen vasta sen jälkeen kun oli muutaman kerran käynyt mielenterveystoimistossa eivätkä kivut kadonneet masennuslääkkeillä.

Masennusdiagnoosia hänelle yritettiin ensin pitkään tyrkyttää, sillä hän ei (reuma)kipujensa takia pystynyt nukkumaan öisin :/