Mikä lähes 3-kymppisessä naisessa on todennäköisesti vikana jos eí
saa miestä itsellee? Siis pysyvään parisuhteeseen. Käynyt yökerhoissa, joista kyllä jokaisen naisen tavoin saisi yhden illan seuraa tai jopa treffit sovittua. Mutta aina miehet haluaa tavata vain kerran tai korkeintaan muutaman kerran. Ei ole hypännyt heti sänkyyn, joten siitä ei voi olla kiinni. On kaunis, akateeminen, työssäkäyvä, ei mikään uranainen kuitenkaan. Luonteeltan ihan kiva, mutta ujo ja hiljainen. Kahden kesken kyllä tulee juttua ihan mukavasti. Ja onhan monet ujot naiset saaneet miehen. Kovia kriteereitä ei ole ja nyt näyttääkin käyvän niin että ainoa mies joka halunnut tavata pidempään on ns renttu. Kyökkipsykologit, mikä pn todennäköisin syy että miehet aina jättää lyhyen tuttavuuden jälkeen???
Kommentit (13)
välttämättä tositarkoituksella liikkeellä.
huolehtisit vain omista asioistasi. Ei kukaan kysy sitäkään, mitä vikaa lähes 30- vuotiaassa miehessä on, jos ei ole parisuhteessa.
Haiset, olet tylsä, pimppi löysä ja/tai ruma, huono perse, huono ryhti, pienet rinnat, isot rumat rinnat miljoona syytä :)
Tai sitten olet liian kaunis, sekin pelottaa joitakin miehiä!
liian kaunis ja hyvinpukeutunut voi olla syitä myös,pitkä nainen?
joka yökerhossa pystyy sen peittämään, muttei jatkossa. Huono paikka etsiä vakavampaa seuraa.
Luonteeltan ihan kiva, mutta ujo ja hiljainen. Kahden kesken kyllä tulee juttua ihan mukavasti. Ja onhan monet ujot naiset saaneet miehen.
Ensinnäkin, ei tarvitse olla mikään vikana. Toisekseen, antaako nainen itsestään epätoivoisen kuvan? Puhuu lapsista ekoilla treffeillä tai on yli-innokas. Tuota ujouttakin on monenlaista. Jotkut ujot ja hiljaiset vaikuttavat kuolettavan tylsiltä ihmisiltä valitettavasti.
elämä jäänyt elämättä? Ihmisessä pitää olla jonkinlaista särmää jotta jaksaa kiinnostaa. Jos treffeillä on tuppisuuna ja tarkoin harkitsee jokaisen lausahduksen, ei juttukumppanilla ole helppoa. Jos ihminen antaa itsestään jotenkin kalsean vaikutelman? Pitää olla lämpöä, pilkettä silmäkulmassa, iloa, uteliaisuutta, haaveita ja kiinnostusta. Pelkkä koulutustausta ja ulkonäkö ei riitä.
Renttu miehiä on paljon - kunnon helmiä on vaikeampi löytää.
Koulutettuja naisia on paljon - koulutusta vastaavia miehiä paljon vähemmän.
Duunareiden joukosta voisi löytyä kunnon miehiä, helmiä, jos sellainen vain kelpaa, jolla ei ihan hirveästi ole koulutusta.
Jos löytää kivan rentun niin siitä voi kehkeytyä upea mies fiksun naisen seurassa. Eikä se sitten enää olekaan renttu. Mikä siinä rentussa on mikä tekee siitä just rentun? Alkkis? Huono pukeutumaan? Työtön? Mikä siis? Olisi renttupiirre siis ystäväsi rakkauden voimalla poistettavissa? Renttumies voi olla taiteilijatyyppi ja sehän on ihan ok.
Minulla on renttumies. Hän on aivan ihana.
Tosin en ole ollut kovin ujo tai hiljainen, mutta en kovin rempseäkään, jos se nyt on vastakohta.
Ihan omasta kokemuksesta sanon, että oli kovin tuskastuttavaa, kun ympäristö ihmetteli tilannettani juuri siten kuin sinä nyt. Aloin pikku hiljaa epäillä, että minussa todellakin oli jotain vikaa.
Olin sinkku ja kiinnostunut ikäisistäni miehistä. Jo silloin sen ikäiset parhaat miehet olivat poissa vapailta markkinoilta. En halunnut varattua, koska olin tosimielellä liikenteessä. Tarjolla oli miehiä, jotka aluksi olivat ihan ok, mutta jo ekoilla treffeillä ilmeni esim. alkoholiongelmia (tosi monella), sairaalloista mustasukkaisuutta, kauheita vaatimuslistoja naiselle edellisten suhteiden perusteella, pelkkää seksiseuraa hakevia ja onnenonkijoita (suora ehdotus, että alkaisin elättää toisella paikkakunnalla uuteen ammattiin opiskelevaa, maksaisin vuokrat jne., vaikka juuri vasta tavattiin). Yllättävän monen kanssa totesin, ettei meillä ole mitään puhuttavaa, ts. mies on ihan eri planeetalta ja ÄO aika pieni...
Sitten oli niitä, joiden kanssa olisin tavannut uudelleen, mutta miehellä ei ns. kolahtanut. Ihan ymmärrettävää, ei minullakaan, vaikka en sitä heti odottanutkaan. Olin siis kiinnostunut, mutta mies ei. Sain pakit monta kertaa siksi, että en halunnut heti sänkyyn, vosi sitä nyt vähän tutustua ensin.
Olin sitten 32-vuotias, kun tapasin nykyisen mieheni. Meillä kolahti kummallakin.
Tapasin nykyisen mieheni 32-vuotiaana. Sitä ennen oikeaa ei vaan löytynyt, vaikka kävin myös nettitreffeillä, en pelkästään baareissa.
Mun kanssa on lähes kaikki treffikaverit halunneet jatkaa
juttua pidemmälle. Mä olen ollut oikeastaan joka kerta ollut
se pakkien antaja.
Eli en usko, että johtuisi pituudesta tai muustakaan
ulkoisesta seikasta, kun olette kerran treffeille päätyneet.
Voiko olla, että vaikutat tylsältä? Tai, jos olet ujo, voi olla,
että sinusta tulee etäinen ja kylmä vaikutelma?
Kyse voi olla todella monesta asiasta. Itselläni aika samanlainen profiili, mutta ongelmia miestensaantiin ei koskaan ole ollut, tosin nyt en ole vähään aikaan deittallutkaan, kun valitsin jo omani ;)
Mutta kaverieta kun katsoo, niin monet on lian vaativia ja pistää riman turhan korkealle.
olin 25 v, kun menin naimisiin