Lue keskustelun säännöt.
Onko kukaan katunut lapselle antamaansa nimeä?
07.01.2011 |
Ristiäiset lähestyy ja nyt mietitään pojalle nimeä. Hyvä nimi on ollut pitkään jo mielessä, mutta näin kalkkiviivoilla tulee epävarmuus, onko nimi sittenkin liian erikoinen, ja osaavatko ihmiset kirjoittaa sen yms. (on kyllä ihan suomalainen kalenterissa oleva nimi, mutta harvinainen)
Antaisitteko erilaisen nimen, jos nyt olisi ristiäiset? Miksi?
Kommentit (16)
ja helposti tulee kutsuttua lempinimellä vaikka itse nimi on mielestäni tosi kiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on useampi lapsi, joilla varsin erikoiset nimet, yhden tyttären nimeä hiukan kaduin, koska joka paikkaan olen joutunut tavaamaan nimen oikeinkirjoituksen. Nimi on myös monta kertaa kuultu väärin ja kirjattu aivan eri nimeksi.
Sitten minulla on poika, jolle on annettu hiukkasen erikoinen nimi ensimmäiseksi etunimeksi ja alunperin oli tarkoitus myös käyttää tätä nimeä kutsumanimenä. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kutsumanimi on lapsen muu etunimi, joka puolestaan on ikävästi herättänyt joissakin ihmisissä hilpeyttä lapsen nimen kuullessaan. Tämä on ollut sen verran inhottavaa, että olen nimeä katunut, mutta vaikea se olisi vaihtaakaan kun lapsi jo melkein 10-vuotias.
Olisi aina hyvä miettiä lapsen nimi perinpohjaisesti, koska aikaa siihen sentään Suomessa on ruhtinaallisesti, pari kuukautta. (Itse asiassa siihen voi käyttää enemmänkin aikaa, ei maistraatista hätyytellä vaikka 5 kuukauttakin miettisi.)
seuraavalle antaisin ihan eri tyylisen nimen, harvinaisemman.
Lapsikin on ylpeä kun on ensimmäinen oman nimisensä Suomessa. :) Myöhemmin on saanut muutamia kaimoja.
En kyllä arvannut nimeä noin harvinaiseksi kun lapsi kastettiin; ihan on nimeksi heti tunnistettavissa, sanotaan samoin kuin kirjoitetaan eikä edes vierasperäisiä kirjaimia.
Meidän piti antaa lapselle erikoinen kalenterinimi, mutta miehellä meni pupu pöksyyn ja nimi vaihdettiinkin tavallisempaan. Minusta se on kaunis nimi ja olen siihen tottunut, mutta ehkä se on silti tylsä.. ehkäolisi kuitenkin pitänyt painostaa miestä johonkin muuhun.. Noh, se on mikä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai ainakin mietin olisiko pitänyt antaa sittenkin tytölle joku tavallisempi nimi. Sen jälkeen ei sitten olekaan kaduttanut, nimi sopii tytölle kuin valettu enkä voisi kuvitella enää toisen nimiseksi :)
Kuopuksen kohdalla mietin myös alussa tuliko annettua oikeat nimet..emme päässeet miehen kanssa yksimielisyyteen ja pojalle tulikin liuta erilaisia nimiä. Nyt olen niihinkin jo sopeutunut.
Esikoiselta jättäisin kolmesta nimestä ensimmäisen pois -kun kutsutaankin vielä toisella nimellä- kuopukselta jättäisin viimeisen nimen pois -kaksi olisi riittänyt hyvin, nimi on nyt liian pitkä. Keskimmäisen nimiyhdistelmä on taas liian tavallinen (olen tavannut lapseni nimikaimoja joilla toinenkin nimi on sama!) eli muuttaisin sen "värikkäämmäksi".
Aina ne kastajaiset on tulleet "liian aikaisin" :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nimeä mutta sittemmin sopeutuneet. Näin minullakin. Tai oikeastaan meillä oli nimi valmiina pojalle jo ennen syntymää, ja tämä nimi hänelle annettiin, mutta ristiäisten jälkeen olen lukenut näitä inhokkinimiketjuja ja ikäväkseni nimi siellä yleensä aina esiintyy. En oikein ymmärrä miksi, minusta nimi on neutraali, käy suomalaiseen suuhun mutta ongelmia ei tulisi maailmallakaan. Sittemmin kun lapsi on kasvanut ja tullut enemmän omaksi persoonakseen, en osaisi muuta nimeä hänelle kuvitellakaan ja olen tyytyväinen valintaamme.
tai ainakin mietin olisiko pitänyt antaa sittenkin tytölle joku tavallisempi nimi. Sen jälkeen ei sitten olekaan kaduttanut, nimi sopii tytölle kuin valettu enkä voisi kuvitella enää toisen nimiseksi :) Kuopuksen kohdalla mietin myös alussa tuliko annettua oikeat nimet..emme päässeet miehen kanssa yksimielisyyteen ja pojalle tulikin liuta erilaisia nimiä. Nyt olen niihinkin jo sopeutunut.
Lapseni kolmas nimi tulee hänen bio-isänsä suvusta. Halusin silloin niin epätoivoisesti sitä, että bioisä pitäisi jotakin yhteyttä lapseensa ja halusin huomioida hänet mm. nimivalinnassa. Bioisää ei kuitenkaan "se vitun kakara" kiinnostanut yhtään ja nyt haluaisin pyyhkiä sen kolmannen nimenkin pois.
Toisaalta kuitenkin ajattelen, että päättäköön lapsi sitten itse asiasta. Minä tein päätöksen silloin niillä ajatuksilla mitkä silloin olivat.
Välillä kaduttaa myös se, etten antanut lapselleni erikoisempaa nimeä edes toiseksi nimeksi. Anoin jo nimen maistraatistakin läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimim. ei vielä yksiäkään ristiäisiä
mutta välillä olen miettinyt, onko nimi vähän liian tylsä. Uskon kuitenkin, että nimivalinta oli oikea, koska siihen päädyimme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muutimme ulkomaille ja nimi ääntyy aivan kamalalla tavalla englanniksi. Lisäksi tuo nimi on täällä erään ällöttävän lasten tv-ohjelman hahmon nimi (tai lähellä sitä). No eipä ole kaimoja, kun kukaan paikallinen ei antaisi kys. nimeä lapselleen vähintäänkin tuon telkkarijutun takia.
Samoin jättäisin eka lapselta kolmannen nimen pois. Ihan tavis nimi, joka on kulkenut meidän suvussa. Liikaa kuuntelin suvun painostusta ja nyt vaan pyörii mukana ihan "turhaan", siitä en tykkää minä, mies eikä lapsikaan :(
Annettiin pojalle nimeksi Risu ja nyt kaduttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nimensä esikouluiässä kolmanteen nimeensä. Kyllästyi Lotta potta, rotta -juttuihin. Minustakin se oli sitten hyvä idea ja aika pian siihen tottui. aluksi tietysti mietitytti. Alun perin oli epäselvää nimien järjestys. Nyt olen jättänyt siihen, että isona voi itse järjestää ne uudelleen virallisestikin, jos haluaa.
eikä kysellä, tältä palstalta, mielipiteitä?
Sillä minunkin äitini minua lohduttelee kun nimeni on vähän vaikea: kirjoitetaan Rosa mutta lausutaan Roosa. Mutta en ole halunnut vaihtaa. Eli mikään ei ole lopullista. Jos nimi alkaa tuntua hankalalta, voittehan ottaa käyttöön vaikkapa lapsen toisen nimen tai lempinimen.