jos aikuinen lapsi kuolee,kenelle ilmoitetaan ja miten?

ODOTA NYT ENSIN,ETTÄ JOKU KUOLEE.



taidat oikeasti vain pedata aiheetonta sairaslomaa,senkin luuseri.

Tai sille, joka väestörekisteritietojen mukaan sellainen on.



Jos kuolee sairaalassa, soittavat sieltä. Poliisin ilmoituksesta ei kokemusta minulla.



Aikuisen lapsen kuoleman vuoksi ei sinällään vanhemmat saa sairaslomaa mutta toki oma olo voi mennä niin huonoksi että sairasloma on paikallaan.

Kun äitini kuoli sairauteen (ollessani 25-vuotias), lääkäri kirjoitti heti sairaslomaa viikon, vaikka en edes pyytänyt.(akuutti stressireaktio, oli virallinen sairasloman syy)



Joten varmasti aikuisenkin lapsensa menetykseen saa samalla tavalla sairaslomaa.

Tehdäänkö aina lapsen kuoleman tapauksessa ns. myrkkyseula ja ruumiinavaus? Paljonko saikkua voi saada lapsen kuoleman tapauksessa? Onko henkivakuutuksesta vaikea saada rahoja?



Nimimerkillä,

makaaberia huumoria

saa sairaslomaa jos ei kykene töitään tekemään. Ei siis ole automaatti mutta jos vain itkee, ei saa nukuttua tms. ei todellakaan ole työkuntoinen.



Ja jos joku moisesta alkaa kadehtimaan niin sietää ehkä vähän miettiä...

Tiedän tapauksia, että lääkäri ei ole suostunut sairaslomaa kirjoittamaan edes lapsen kuoleman takia.

On kuitenkin luonnollista, että lapsen kuoleman jälkeen ei vähään aikaan pysty työntekoon. Tällöin asiasta pitää neuvotella työnantajan, ei lääkärin kanssa.

Täytyy siis olla SAIRAS saadakseen sairauslomaa. Ei surullinen, ei kiireinen, ei muuttamassa poikaystävän kanssa yhteen, ei lomamatkalle lähdössä, vaan sairas. Muissa kuin sairaustapauksissa poissaolo sovitaan esimiehen kanssa ilman lääkäriä, joka siis muissa kuin sairaustapauksissa on täysin tarpeeton välikäsi.

Tiedän tapauksia, että lääkäri ei ole suostunut sairaslomaa kirjoittamaan edes lapsen kuoleman takia.

Sairas lääkäri.

Ja omaisen kuolemahan sen hemmetin stressireaktion aiheutti...

Kysyin sairaslomasta siksi että tiedän että romahdan täysin...Ilkkukaa kaikki vain,mutta pelkään että jotain on tapahtunut.

Tehdäänkö aina lapsen kuoleman tapauksessa ns. myrkkyseula ja ruumiinavaus?

Ruumiinavauksen tarve ei riipu siitä onko vainaja lapsi vai aikuinen, vaan olosuhteista kuoleman hetkellä. Jos kuolinsyy on ihan selvä (esim. syöpään kuollut lapsi), ei avausta tehdä. Jos taas kuka tahansa kuolee omituisesti kotona keskellä kirkasta päivää, ei tehdä pelkästään ruumiinavausta, vaan oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvitys. Kaikki muu sitten siltä väliltä.

Sairaslomaa ei voi antaa, kun ei ole sairautta. Poissaolosta pitää sopia työnantajan kanssa. Ja ainahan saa olla poissa pakottavista perhesyistä palkattomasti.

Sairaslomaa ei voi antaa, kun ei ole sairautta. Poissaolosta pitää sopia työnantajan kanssa. Ja ainahan saa olla poissa pakottavista perhesyistä palkattomasti.

Toivottavasti tutullasi oli joku, joka teki asian eteen jotain, itse tuollaisessa tilanteessa ei jaksa.

Kysyin sairaslomasta siksi että tiedän että romahdan täysin...Ilkkukaa kaikki vain,mutta pelkään että jotain on tapahtunut.

En oikeasti ymmärrä, että murehdit jostain sairaslomasta! Eiköhän se ole pieni murhe siinä vaiheessa, jos jotain on oikeasti sattunut. Ei niin kusipäätä pomoa olekaan, joka ei anna vapaata sellaisessa tilanteessa. Se, onko palkatonta ja palkallista, luulisi olevan murheista pienin.

Sitäkö alat miettimään jos luulet lapsesi kuolleen?

Eikö sitä silloin ole pois töistä vaikka ei saisikaan lomaa, omalla vapaalla jos ei pysty siellä olemaan.... Haloo!!

jos ei myönnä palkallista vapaata lapsen kuoleman jälkeen ilman että lääkäri kirjoittaa jonkun typerän kupongin tekaistulla stressireaktiodiagnoosilla. Ei omaisen kuolema ole sairaus, eikä siitä seuraa akuutti stressireaktio (joka on ihan eri asia), vaan syvä suru. Joka taas ei ole sairaus, vaan normaali reaktio, joka luonnollisestikin aiheuttaa hetkellisen työkyvyttömyyden.

Eihän nyt surulla ole mitään tekemistä sairauden kanssa, minulle tämä on ollut aina itsestään selvää! Ja aina olen saanut sovittua pomon kanssa palkallisen poissaolon, kun on ollut läheisen sairaudesta tai kuolemasta kyse. Ja ei siis ole tullut mieleenkään mennä lääkäriin!!!

Olin aivan hysteerinen, kun selvisi, että syöpä oli levinnyt moneen paikkaan. Olin viikon saikulla. veljeni onneksi parantui.

Minä olen äiti, joka oikeasti menetti lapsensa, nuorukaisen. En voi kuin todeta: sitä menetystä ei voi tietää, ennekuin on sen kokenut. Silloin ei jaksa miettiä työasioita, kaikki sellainen tuntuu toisarvoiselta ja kaukaiseltakin.

Mulle kävi viisi vuotta sitten käsittämätön tilanne mieheni äkillisen kuoleman jälkeen: menin tk-lääkäriltä hakemaan sairaslomaa ja apua unettomuuteen, kun en saanut öisin nukuttua ahdistukseltani (meillä oli silloin kolme alle 10 v lasta). Lääkäri totesi, että kuolemahan on luonnollinen asia. Mieleni teki kirkua hänelle, että kuolema EI ole luonnollinen asia 38 vuotiaalle perusterveelle ihmiselle!



Lääkäri kuitenkin suostui pitkin hampain kirjoittamaan nukahtamislääkettä ja viiko sairiksen ja siinäkin diagnoosi oli jotain käsittämätöntä: "äkillinen katoaminen" tai jotain sellaista... Tällaiset empatiakyvyttömät lääkärit kuuluisivat tutkijankammioihinsa eikä asiakaspalveluun!