Onko se pelottavaa, jos nuori on kunnollinen?

olin tuollainen teininä, sittenpä myöhemmin en enää ollutkaan. Joten ei kannata vielä leveillä.

Tältä palstalta ei kannata kysellä, saat vain ihan älyttömiä vastauksia. Meillä myös vanhin poika on ns. kunnollinen; kyllä se kaljaa on juonut ja yläkoulussa lintsannutkin, mutta erittäin kunnollinen se on, kun vertaa moneen kaveriinsa. Käy lukiota, seurustelee jo toista vuotta, pitää seurakunnan kerhoja lapsille, soittaa rumpuja jne.

iloinen asiasta. Tosin tuntuu, että niin ei saa tehdä. Ja kyse ei ole enää teinistä, vaan 20-vuotiaasta. ap

olin tuollainen teininä, sittenpä myöhemmin en enää ollutkaan. Joten ei kannata vielä leveillä.

Tältä palstalta ei kannata kysellä, saat vain ihan älyttömiä vastauksia. Meillä myös vanhin poika on ns. kunnollinen; kyllä se kaljaa on juonut ja yläkoulussa lintsannutkin, mutta erittäin kunnollinen se on, kun vertaa moneen kaveriinsa. Käy lukiota, seurustelee jo toista vuotta, pitää seurakunnan kerhoja lapsille, soittaa rumpuja jne.

siinä on, jos toisilla on vastakkaisia kokemuksia kuin sinulla? Ei ap voi varmaksi sanoa, millainen hänen lapsensa on 5 tai 10 vuoden päästä. Jos esim. tyttöystävä pettää ja jättää ja poika masentuu ja alkaa käyttää alkoholia jne. Voi käydä miten vain.

Tältä palstalta ei kannata kysellä, saat vain ihan älyttömiä vastauksia. Meillä myös vanhin poika on ns. kunnollinen; kyllä se kaljaa on juonut ja yläkoulussa lintsannutkin, mutta erittäin kunnollinen se on, kun vertaa moneen kaveriinsa. Käy lukiota, seurustelee jo toista vuotta, pitää seurakunnan kerhoja lapsille, soittaa rumpuja jne.

siinä on, jos toisilla on vastakkaisia kokemuksia kuin sinulla? Ei ap voi varmaksi sanoa, millainen hänen lapsensa on 5 tai 10 vuoden päästä. Jos esim. tyttöystävä pettää ja jättää ja poika masentuu ja alkaa käyttää alkoholia jne. Voi käydä miten vain.

alkkikseksi tyttö/poikakaverin jätettyä? Eiköhän tuo ole aika pieni osa, kenelle niin käy? Ihmeen happamia vastailet, ikäänkuin muunlaista ei ole, kuin kauhean uhmakas, kapinoiva ja ongelmallinen teini-ikä.

kuuluikin, onko pelottavaa, jos nuori on kunnollinen? Ei tuo sinun vastauksesi siihen vastaa, tuomitsit minut vain leveilijäksi. ap

siinä on, jos toisilla on vastakkaisia kokemuksia kuin sinulla? Ei ap voi varmaksi sanoa, millainen hänen lapsensa on 5 tai 10 vuoden päästä. Jos esim. tyttöystävä pettää ja jättää ja poika masentuu ja alkaa käyttää alkoholia jne. Voi käydä miten vain.

alkkikseksi tyttö/poikakaverin jätettyä? Eiköhän tuo ole aika pieni osa, kenelle niin käy? Ihmeen happamia vastailet, ikäänkuin muunlaista ei ole, kuin kauhean uhmakas, kapinoiva ja ongelmallinen teini-ikä.

niin pari yritti asian vuoksi itsaria ja toinen taisi onnistua ja eipä tuollainen nyt kovin harvinaista ole muutenkaan. Minähän sanoin, että nimenomaan on muunlaistakin teini-nuoruusikää, mutta se ei vielä todista, että ihminen pysyisi ikuisesti kunnollisena.

alkkikseksi tyttö/poikakaverin jätettyä? Eiköhän tuo ole aika pieni osa, kenelle niin käy? Ihmeen happamia vastailet, ikäänkuin muunlaista ei ole, kuin kauhean uhmakas, kapinoiva ja ongelmallinen teini-ikä.

niin pari yritti asian vuoksi itsaria ja toinen taisi onnistua ja eipä tuollainen nyt kovin harvinaista ole muutenkaan. Minähän sanoin, että nimenomaan on muunlaistakin teini-nuoruusikää, mutta se ei vielä todista, että ihminen pysyisi ikuisesti kunnollisena.

Ilmeisesti omasi ei ole, kun pitää täällä etsiä vimmalla niitä itsarin tehneitä...

miksi joku ihminen vastaa tuolla tavallaettä on pelottavaa jos nuori on kunnollinen. Mutta taisi kyseinen ihminen olla samanlainen hapannaama kuin sinäkin.

Minähän sanoin, että nimenomaan on muunlaistakin teini-nuoruusikää, mutta se ei vielä todista, että ihminen pysyisi ikuisesti kunnollisena.

Ainakaan koskaan ei pidä/kannata kenellekään kertoa totuuutta nuorestaan. Joko ei uskota (luullaan sinisilmäiseksi hölmöksi) tai sitten pelotellaan, että kyllä se vielä kostautuu...



T. toisen kunnollisen nuoren äiti

Meillä tyttö 19v ja opiskelee, bilettää, käy töissä, harrastaa, tapailee kavereitaan. Ei mitään ongelmia elämänhallinnan kanssa!!



Poika 15v lopettelee kohta peruskoulua, ei kännää, ei polta, ei notku ostareilla. On "opettajien toiveoppilas" ja kiltti kotona.



Olen iloinen tästä hetkestä, mitä tahansahan voi tulevaisuudessa tapahtua, mutta mitä ihmettä sitä nyt suremaan??

Mun kolme vanhinta on kunnollisia, kaksi heistä jo aikuisia, ja edelleen kunnollisia, samoin lukiolainen. Yläkoulua käyvä ei sitten niin kunnollinen olekaan ja se on paljon pelottavampaa. On hänkin monessa suhteessa kiltti ja koulu sujuu kohtalaisesti, mutta hän on vähän liikaa kaverien vietävissä. Aina saa olla pelko persiissä, kun tyttö on kavereitten kanssa tai yökylässä, mutta ei häntä neljän seinän sisällekään voi sulkea.

mutta se on pelottavaa, että jonku nnuoren äiti arvottaa lapsiaan sillä perusteella että he ovat "kunnollisia" (ja vielä pelottavampi se, joka lisäksi arvotti kunnollisuutta sillä perusteella että onko mielenterveysongelmia)

Se kellä onni on, niin sen kätkeköön.

Ainakaan koskaan ei pidä/kannata kenellekään kertoa totuuutta nuorestaan. Joko ei uskota (luullaan sinisilmäiseksi hölmöksi) tai sitten pelotellaan, että kyllä se vielä kostautuu...

T. toisen kunnollisen nuoren äiti

olisin kateellinen jonkun "kunnollisesta" nuoresta vain sillä perusteella, että kerroin olleeni itse kunnollinen teini ja nuori päälle parikymppiseksi kunnes tilanne muuttui ihan toiseksi? Sanoin vain ettei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa.

että suurin osa nuorista on niitä kunnollisia. Hyvin harvalla on ihan oikeita ongelmia elämänhallinnan kanssa. Joillakin on sitten tosi pahojakin, kaikki mahdollinen apu on tarpeen. Niin että ei ole pelottavaa, voit olla iloinen, että lapsesi kuuluu siihen suureen joukkoon suomalaisia hyvinvoivia nuoria.



Tutkimustenkin mukaan suomalaisnuoret eivät ole koskaan aiemmin voineet niin hyvin kuin nykyään, eli monella on kaikki kunnossa. Valitettavasti sitten löytyy se kuitenkin liian iso joukko niitä, joilla on asiat huonosti, joillakin jo useampi sukupolvi peräkkäin.

joka laittaa tuollaisia laukomaan. On minulla hyviä ystäviä, jotka ovat iloisia että nuorella menee hyvin. Nyt keseessä työkaveri.



Kaipa se onni tosiaan pitää kätkeä. Ongelmista kun kertoo, niin silloin kyllä saa myötätuntoa kyseiseltä ihmiseltä. ap



PS:Mukava kuulla, että muillakin kunnollsia nuoria ilman että ovat pelottavaia :)

Olen ollut teininä kunnollinen ja niin olen ollut aikuisenakin. On hyvä koulutus. Mies on ollut samanlainen ja on kans akateeminen ja hänelläkin asiat ovat olleet tosi hyvin.



Lähipiirissä on muitakin, joilla on mennyt hyvin nuoruudessa ja ovat olleet ns. kunnollisia. Aikuisinakin heillä vaikuttaa menevän todella hyvin. He hakeutuvat hyviin ihmissuhteisiin ja elämällä on suunta (työt, ihmissuhteet ja opinnot kunnossa).



Ihmisistä nyt ei kannata välittää. Jotenkin minusta tuntuu, että tietyissä perheissä odotetaan nuorten munaavan elämänsä jo alusta asti, koska vanhemmat ovat itse eläneet kuten pellossa eivätkä ole osanneet huolehtia asioistaan. On positiivinen asia, että lapsellasi menee hyvin. Voi saada hyvän elämän kun on itsekunnioitusta, ahkeruutta ja järkeä päässä.

sellaista väittää. Ap on onnellinen kun lapsella menee hyvin ja sinä heti pahanilmanlintuna lennät paikalle raakkumaan kuinka asiat kuitenkin menevät päin persettä. Onko kivaa olla katkera idiootti?

Ainakaan koskaan ei pidä/kannata kenellekään kertoa totuuutta nuorestaan. Joko ei uskota (luullaan sinisilmäiseksi hölmöksi) tai sitten pelotellaan, että kyllä se vielä kostautuu... T. toisen kunnollisen nuoren äiti

olisin kateellinen jonkun "kunnollisesta" nuoresta vain sillä perusteella, että kerroin olleeni itse kunnollinen teini ja nuori päälle parikymppiseksi kunnes tilanne muuttui ihan toiseksi? Sanoin vain ettei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa.

Minusta ap nuoresi kuulostaa täysin normaalilta.

Mua joskus ihmetyttää kun tuntuu et av:n yleinen käsitys kaikista teineistä ja nuorista ihmisistä on niin mustavalkoinen, vaikka nuoretkin ovat kaikki omia yksilöitä ja erilaisia keskenään.

Saat olla ylpeä pojastasi kun ei ole ollut tarvetta kapinoida. Itse olen 19-vuotias äiti,käytän päihteitä n.2kertaa vuodessa kohtuudella,opiskelen ja teen keikkatyötä aina kun mahdollista, raha-asiat kunnossa ja mikä tärkeintä olen onnellinen!

Nuoren ikäni vuoksi joidenkin ihmisten on vain niin vaikea uskoa, että mulla menee oikeasti hyvin.(Mut onneksi lähinnä vain näin tyyliin esim.av:lla kun ei nähdä toisia:)