Haluatko kysyä jotain englannin kielen kieliopista?

miksi niin kuin lausutaan?

Miksi sanotaan että englannin kielioppi menee vaikeammaksi mitä enemmän sitä opiskelee. Onko kieliopissa jokin valuvika?

Minulla on useita englannin sanakirjoja. Samoille sanoille annetaan erilaisia ääntämisohjeita. Mistä se voisi johtua?

Mitä luit sivuaineena ja missä nykyään työskentelet?



T: Iberoromanisti (myös englanti työkielenä)

lausutaan RP-englannissa (eli koulutettu brittiaksentti) samalla tavalla, ovat siis homonyymejä. Syy löytyy historiasta eli vokaalivaihtelusta. Buryn kirjoitusasu vakiintui Englannin keskialueilla puhuttujen mukaiseksi, mutta ääntäminen Lontoon alueen aksentista.

Ite en muista koskaan, joten vetelen kaikki -ise-päätteellä...

Miksi sanotaan että englannin kielioppi menee vaikeammaksi mitä enemmän sitä opiskelee. Onko kieliopissa jokin valuvika?

Verbien taivutusmuodot ovat yksinkertaiset ja nominien luokitus helppoa. Toisaalta, lauserakenne ja komplementit ovat vaikeita, samoin prepositioiden käyttö. Kirjoittamisesta puhumattakaan, joka selittyy pitkälti kielen historiasta ja siitä, että englanti on melkoinen fuusio saksalaisista heimokielistä maustettuna ranskalla.

Yksikertaisia subjekti-predikaatti-objekti -lauseita on helppo muodostaa, mutta mitä monimutkaisemmaksi virkkeen vääntää, sitä enemmän tulee sääntöjä mukaan.

kun sitä verrataan oikeaan englannin kielioppiin?

Minulla on useita englannin sanakirjoja. Samoille sanoille annetaan erilaisia ääntämisohjeita. Mistä se voisi johtua?

monessa eri maassa, sillä on värikäs historia ja siksi sen ääntämisessä on suuria vaihteluita niin kansainvälisesti (mm. briti, jenkit, aussit) kuin kansallisestikin (mm. Pohjois-Englanti vs. Lontoo). Sanakirjoissa yleensä annetaan joko jenkkien tai RP ääntämisohje. Jä näiden aksenttien sisälläkin on joskus pari vaihtoehtoa. Selittyy tosiaan historialla ja sillä, että kieltä on puhuttu niin kauan niin monella tavalla.

Mitä luit sivuaineena ja missä nykyään työskentelet?

T: Iberoromanisti (myös englanti työkielenä)

ja suomessa työskentelen. Opetustehtävissä. Sivuaineena luin mm. espanjaa. Valmistuin useita vuosia sitten. Enempää en kerro :)

Ite en muista koskaan, joten vetelen kaikki -ise-päätteellä...

Kaikki -ise/-ize päätteiset verbit voi kirjoittaa kummalla tavalla tahansa, mutta -ise on brittiläinen ja -ize amerkkalainen tapa.

olen monesti törmännyt siihen, että englanninkielisissä meileissä tms usein pisteen jälkeen on KAKSI välilyöntiä. Siis virkkeet on erotettu toisistaan kahdella välilyönnillä.



Olen itse päätellyt, että jenkit ja ehkä aussit/kiwit harrastavat tätä, eivät britit. Onko tässä joku kieliopillinen sääntö vai?

kun sitä verrataan oikeaan englannin kielioppiin?

Noinhan se englannin perussanajärjestys menee. Toki tuosta SPOTPA ohjeesta puuttuu kokonaan maininta komplementista ja siitä, että adverbiaalin (mm. ajan määreen) voi usein laittaa myös lauseen alkuun. Ehkä hieman yksinkertaistettu malli.

olen monesti törmännyt siihen, että englanninkielisissä meileissä tms usein pisteen jälkeen on KAKSI välilyöntiä. Siis virkkeet on erotettu toisistaan kahdella välilyönnillä.

Olen itse päätellyt, että jenkit ja ehkä aussit/kiwit harrastavat tätä, eivät britit. Onko tässä joku kieliopillinen sääntö vai?

Ja väittäisin, että siihen ei kyllä löydy mitään kielioppisääntöäkään :)

suht tiivistetyt englannin kielen pilkkusäännöt?

olen monesti törmännyt siihen, että englanninkielisissä meileissä tms usein pisteen jälkeen on KAKSI välilyöntiä. Siis virkkeet on erotettu toisistaan kahdella välilyönnillä. Olen itse päätellyt, että jenkit ja ehkä aussit/kiwit harrastavat tätä, eivät britit. Onko tässä joku kieliopillinen sääntö vai?

Suomessakin ennen vanhaan laitettiin 2 väliä pisteen jälkeen, näin kai muissakin kielissä.

suht tiivistetyt englannin kielen pilkkusäännöt?

Vaikkapa tässä:

http://www.englisch-hilfen.de/en/grammar/comma.htm

Vastaavia sivuja on lukemattomia.

miten se eroaa esim etelässä puhutusta?

Yleinen standardi on IPA, mutta jotkut sanakirjantekijät noudattavat mieluummin omaa, kansallista tai yliopistokohtaista merkkijärjestelmäänsä.

ja baath.