Sain taas kan hävetä lapseni käyttäytymistä!
Meillä mukavia ystäviä lapsineen eilen kylässä, lasten ikähaitari 1-5 vuotta. Oma poika täyttää pian 3 ja on ainoa lapsi. Juoksi ja kohelsi koko ajan, ei uskonut kun sanoin, että käyttäytyy. Ei jakanut lelujaan, pomppi sohvalla... Mä en saa tohon poikaan mitään otetta ja hävettää niin pirusti. Sit kun vieraat lähti, niin on oma rauhallinen itsensä. Kylässä ollessa onneks osaa joten kuten käyttäytyä, mut meille en taida enää koskaan ketää pyytää kylään...
Kommentit (10)
Heillä siis on useampi lapsi. Eivätköhän he tiedä, että lapset välillä villiintyvät, kun on vieraita. Välillä pitää näyttää kaikki temput. Ja onhan se ärsyttävää, mutta ei maailman suurin asia.
Jos kuitenkin teillä on normaalisti rauhallinen poika kotona, niin unohda koko juttu.
Kutsu useammin vieraita kotiisi niin poika tottuu....
Meillä kans poika oli ihan mahoton aina kun kaverit tuli meille ja kun he lähtivät niin rauhottui vasta itse leikkimään. Kylässä osas kyllä käyttäytyä. Nyt poika on 5v ja osaa jo paremmin leikkiä kavereiden kanssa myös meillä kotona.
Takana joulu jolloin ollaan kierretty sukulaisia, ja mun helppo ja ihana kaksivuotias on vieraissa ihan riiviö ( eli usein matkustamisesta väsynyt). Arvaappa onko minua hävettänyt, kun lapsi ensimmäistä kertaa elämässään on mm. käynyt lyömässä toista lasta sekä retuuttanut koiraamme ystäviemme edessä (ja normaalisti ei tätä tosiaan tee). Mä olin niin häkeltynyt hirveästä riiviöstämme, etten heti edes tajunnut miten pitää toimia kun lapsi kilahtelee koska ei näitä tilanteita ole ennen tarvinnut edes miettiä.
Eiköhän tää ole vaan elämää kuitenkin, olipahan taas hyvä muistutus kuinka pieni lapsemme kuitenkin vielä on ja kuinka helposti hän väsyy.
Ne riehaantuu välillä eikä siinä mikään auta. Kun jaksat vaan opettaa niin kyllä se työ joskus kantaa hedelmää.
Mä en vaan tiedä minkälainen komentaminen tepsii ja on oikea tapa rangaista 2-vuotiasta ja olen siitä turhautunut! Kun kiellän ja komennan niin lapsi laittaa sen leikiksi ja alkaa kikattamaan ym. Kaupassa käyntikin nykyään ihan kamalaa kun ei suostu rattaissa istumaan vaan JUOKSEE ympäri kauppaa. Siellä en tietenkään kehtaa huutaa vaan häpeän silmät päästäni... Lapsi ei musta kuitenkaan ole ADHD tai vastaava, koska jaksaa keskittyä kotona pitkiä aikoja kirjoihin, maalaamiseen, leipomiseen jne. ja osoittaa paljon myös hellyyttä ja rakkautta meille vanhemmille ja mummuille. Pitäisköhän silti varata aika perheneuvolaan tms.? Päiväkodissa lapsella sujuu hyvin ja sieltä tulee hyvää palautetta. Mutta äitiä ei vaan usko sitten millään, Huoh!
Ap
kanssa kohta 3-vuotias poika ja meno on ihan samanlaista. Itsekin olen yrittänyt järjeillä, ettei ole ylivilkas, koska kuitenkin keskittymiskykyäkin tarvittaessa löytyy. On kyllä ollut vähän totuttelemista tähän "menoon ja meininkiin" rauhallisen esikoistyttären jälkeen. :-)
Anna hänelle kaksi vaihtoehtoa, joko kärryissä istuminen tai sitten liikkuminen ihmisten tavoin. Kerro hänelle aina kun menette kauppaa ne vaihtoehdot.
Sitten kun joka tapauksessa lähtee juoksemaan, niin lunastat lupauksesi eli nostat hänet kärryyn. Huutoa siitä seuraa, mutta et vaan välitä siitä. Ei lapsesi montaa kertaa viitsi koittaa, että saako juosta, jos vain pidät sanasi.
Itselläni on kaksoset ja näin olen toiminut. Kerran ollaan lähdetty kaupasta ostamatta mitään, huutavat ipanat kummassakin kainalossa. Näin kävi vain kerran, ymmärsivät kyllä, että pidän lupaamani :)
Tsemppiä ap!!
ettet kehtaa kieltää samalla lailla vieraiden ollessa teillä tai ruokakaupassa. Meillä lapset harrastivat samaa, mutta kerran kun karjaisin kunnolla, niin että koko kauppa jäi toljottamaan minua, niin eipä ole lapset sen jälkeen hyppineet silmille.
eli päinvastoin, vieraita useamminkin teille.