Parisuhteessa masennusta sairastavan miehen kanssa

Milloin on syytä hakea apua mielialaongelmiin?



Mi­kä­li ih­mi­nen kär­sii ma­sen­tu­nei­suu­des­ta tai ma­sen­nus­ti­las­ta en­sim­mäis­tä ker­taa, hän saat­taa miet­ti­ä, pi­täi­si­kö hä­nen ha­ke­a ul­ko­puo­lis­ta a­pu­a. Jo tä­män ky­sy­myk­sen miet­ti­mi­nen voi ol­la hy­vä pe­rus­te pyy­tää ter­vey­den­huol­lon am­mat­ti­lai­sel­ta ar­vi­o­ta ti­lan­teen va­ka­vuu­des­ta. Muu­ten tär­kei­tä viit­tei­tä a­vun ha­ke­mi­sen suun­taan o­vat kär­si­mys ja sen...

Lue lisää »

Psykoterapiat



Kog­ni­tii­vi­nen te­ra­pi­a In­ter­per­soo­nal­li­nen psy­ko­te­ra­pi­a Per­he­te­ra­pi­a Psy­ko­a­na­lyyt­ti­nen tai psy­ko­dy­naa­mi­nen psy­ko­te­ra­pi­a Sup­por­tii­vi­nen psy­ko­te­ra­pi­a Te­ra­pi­an jär­jes­tä­mi­nen Psy­ko­te­ra­pi­a on am­mat­ti­mais­ta, te­o­ri­aan poh­jau­tu­vaa, kes­kus­te­lun ja vuo­ro­vai­ku­tuk­sen a­vul­la to­teu­tet­ta­va hoi­to­muo­to. Psy­ko­te­ra­pi­aa an­ta­vat sii­hen var­ta vas­ten kou­lu­te­tut...

Lue lisää »

Masennuslääkkeiden käytöstä



Lää­ke­hoi­don al­ka­mi­nen Lää­ke­hoi­to tä­nä päi­vä­nä Ma­sen­nus­ti­la voi­daan me­nes­tyk­sek­kääs­ti hoi­taa se­kä psy­ko­te­ra­pi­an et­tä lää­ki­tyk­sen a­vul­la. U­sein käy­te­tään mo­lem­pi­a yh­des­sä. Tut­ki­mus­tie­to viit­taa o­sit­tain sii­hen suun­taan, et­tä ma­sen­nus­lääk­keet te­ho­ai­si­vat ma­sen­nuk­sen oi­rei­siin psy­ko­te­ra­pi­aa no­pe­am­min, mut­ta psy­ko­te­ra­pi­an vai­ku­tuk­set voi­si­vat...

Lue lisää »

Masennuslääkkeet



Se­lek­tii­vi­set se­ro­to­nii­nin ta­kai­si­no­ton es­tä­jät (SS­RI) No­rad­re­na­lii­nin ja se­ro­to­nii­nin ta­kai­si­not­toon vai­kut­ta­vat ma­sen­nus­lääk­keet Tri­syk­li­set ma­sen­nus­lääk­keet Mui­ta ma­sen­nus­lääk­kei­tä Ma­sen­nus­lääk­kei­den mui­ta käyt­tö­ai­hei­ta Mui­ta ma­sen­nuk­sen hoi­don yh­tey­des­sä käy­tet­tä­vi­ä lääk­kei­tä Se­lek­tii­vi­set se­ro­to­nii­nin ta­kai­si­no­ton es­tä­jät (SS­RI)...

Lue lisää »



Guuglaamalla masennus löytyy hoitokeinoja. Mun serkku kuoli masennukseen (itsari), joten heti hop apua.



Mullakin on ollut. Eikä tule enää ikinä!

Nyt tuo mies jo hyljeksii lastakin,viettää paljon mieluummin aikaansa töissä ettei tarvitse meille puhua.Olen kyllä pohtinut jo muuttokuvioita ym valmiiksi mutta katsotaan nyt vielä..

en osaa sanoa helpottaako joskus..itse ainakin toivon niin. meilläkään ei keskustella muutakuin arkielämään liittyvistä pakollisita asioista..mitä kaupasta yms.



meillä ei ole seksiä lainkaan..ei ole ollut moneen kuukauteen, koska itsestäni tuntuu että mies vain haluaa sitä..muuta läheisyyttä ei ole aika saa edes pyytämällä joten ei seksikään kiinnosta. meillä on kaiken lisäksi lapsi ja toinen tulossa..joten pakko jaksaa.



välillä vaan tuntuu niin hemmetin yksinäiseltä..mies oli ennen paras ystäväni nyt ei ole oikein ketään kelle puhua.



itse pelkään eniten että rakkaus loppuu..sitä kyllä ainakin omasta puolestani mutta kuinka kauan sitä riittää. olen kanssa niin väsynyt tähän aina vaan riidellään, kaikista pienistä ja turhistakin asioista. mä niin kaipaan sitä miestä joka se ennen oli.



mun mielestä sun täytyy tehdä niinkuin itsestä parhaalta tuntuu..mutta muista että masennus on sairaus ja siellä takana on se sun ihana mies johon olet joskus ihastunut.jos teillä vaan rakautta riittää niin ole toisen tukena eihän toista voi jättää esim syövankaan takia.

mutta ymmärrän kyllä hyvin jos et enää jaksa, masuntunut imee toisestakin kaiken ilon ja oma jaksaminen on vaarassa..



en osaa sanoa muutakuin että päiväkerrallan ja jaksamista! kyllä sä sydämessäs tiedät mikä on oikein.

kärvistellen vuoden verran, sitten tuli jo ero, harmittaa vieläkin, mutta en olisi pidempään jaksanut ilman sairastumista itsekin.

Koko perheen elämän laatu laskee, jos ette hae apua. Jotenkin se mies nyt vaan pitää saada lääkärin puheille. Kun ihminen on oikein masentunut, ei hän välttämättä huomaa / tunnista omaa sairauttaan. Silloin on läheisten velvollisuus puuttua asiaan. Lupaudut mukaan lääkäriin, henkiseksi tueksi. Kerrot miehellesi rehellisesti, että et jaksa enää, jos ette hae apua.

masennusta sairastavan vaimon, eli minun kanssani. Ero ap:n tilanteeseen oli kuitenkin se, että kävin terapiassa ja olin lääkityksellä ja paranin. Motivaationi oli tosi kova koska masennus on hirveä sairaus, kotona oli mies ja lapset, halusin tehdä työtä jne jne. Aika oli miehelleni raskasta (olin terapiassa nelisen vuotta), mutta alun arastelun jälkeen hän ei enää pantannut tunteitaan. Kun häntä otti minun oireiluni päähän hän sanoi sen. Se ei välttämättä ollut kivaa, mutta hänelle ja lapsille ja lopulta myös minulle todella tärkeää. Nyt olen ollut terve jo muutaman vuoden, eli selvisimme.

Ap, jos miehesi ei suostu menemään lääkäriin vaikka hänellä on vakava sairaus, niin mene sinä. Käy keskustelemassa jonkun perheterapeutin tai vast. kanssa. Avun hakeminen on fiksua ja hyväksi! Et voi selvitä noin vakavan sairauden "todistajana" yksin, tai ainakaan sinun ei tarvitse. Ehkä se, että sinä haet itsellesi apua, saa jonkun valon syttymään miehesikin päässä ja hän hakeutuu hoitoon.

masennusta, mutta toimii kun mies on lääkityksellä ja puhumme asiat suoraan. Olen itsekin ollut mukana pari kertaa psykiatrilla miehen kanssa. Keskustelemm hyvin avoimesti, se on avainasia meidän parisuhteessa, sen avulla jaksamme. Olen myös itse hakenut ja saanut keskusteluapua tilanteeseen. Eli käymme toisinaan vuorotusten samalla terapeutilla. Minä vähän karjaisen pahaa oloani hänelle niin helpottaa:)

auta. Itse olen nyt masennuksen takia sairauslomalla. Huhtikuussa oli psykiatrin vastaanotto, etsittiin sopiva lääke, sitten keskusteluja pari kertaa kuukaudessa sairaanhoitajan ja psykologin kanssa yhdessä.



Nyt pari viikkoa sitten psykiatri jatkoi sairauslomaani ja on sopiva lääke löytynyt eli noritren. Keskustelut jatkuu ja nyt haettiin kelalta kuntoutusta, koska masiksen lisäksi mulla on noita lihassärkyjä.



Keskustelut ovat menneet hyvin, apua olen saanut, ei muuta kuin reippaasti tilaamaan aikaa lääkärille, se kyllä kannattaa

Annoin ilmeisesti jotenkin väärän kuvan, mies siis käy joka toinen viikko psykologilla ja erilaisia lääkkeitäkin on kokeiltu, mutta sopivaa ei tunnu löytyvän millään. On ollut nyt runsaan vuoden sairaslomalla. En minä miestäni ole ainakaan vielä jättämässä, kun rakkauttakin kaikesta huolimatta vielä riittää. Pakkohan tässä on vain jaksaa ja odotella parempia päiviä. Vertaistuki ei kuitenkaan olisi pahitteeksi.

Onko noin pitkä sairasloma todella välttämätön? Vuosi jo, tuntuu aika rankalta. Välillä tuntuu, ihan yleisellä tasolla siis, että työterveyslääkärit kirjoittavat sairaslomia aika rutiininomaisesti. Onko miehesi todella työkyvytön, vai haluaisiko hän jo töihin?

Erilaiset, päivittäiset rutiinit helpottavat elämää masennuksen keskellä. Onko miehelläsi niitä?

Voisiko terapiakäyntejä tiivistää (itse kävin 2 krt/ vko, lääke Cipramil/ Sepram 30 mg/ pvä), jos edistystä ei ole nykyisellä frekvenssillä tapahtunut?

Olet lujilla, joten toistan vielä: hae itsellesi apua, se on hyväksi teille kaikille. Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi.

Annoin ilmeisesti jotenkin väärän kuvan, mies siis käy joka toinen viikko psykologilla ja erilaisia lääkkeitäkin on kokeiltu, mutta sopivaa ei tunnu löytyvän millään. On ollut nyt runsaan vuoden sairaslomalla. En minä miestäni ole ainakaan vielä jättämässä, kun rakkauttakin kaikesta huolimatta vielä riittää. Pakkohan tässä on vain jaksaa ja odotella parempia päiviä. Vertaistuki ei kuitenkaan olisi pahitteeksi.