Okei, en osaa kasvattaa. Neuvokaa siis.

Kunnon kurinpitoa vaan. Selkäsaunoja ja tukkapöllyä. Sillä ne tokenee.

Saavat järkevää tekemisä ja eivät tappele.

Sitten saavat vielä laatuaikaa äidin kanssa :)

Tai sit laita videöt pyörimään!

Jäähyllä ne istuukin melkein päivät pääksytysten. Tappelu-jäähy-tappelu-jäähy-tappelu... On lisäksi ollut pikkukakkosarestia ja ties mitä.



Onko niissä jotain vialla, kun eivät saa mitään muuta itsenäisesti kehitettyä kuin tappelun? Mitä minussa on vialla, kun kaikki päivät on perseestä?

joo yritän ottaa ne mukaan mihin pystyn, ruuanlaittoon jne. Mutta eikö niiden jo tuossa iässä pitäis keksiä jotain ihan itsekin ja ilman minun ohjaustani? Ja video kun lakkaa pyörimästä, alkaa tappelukähinä saman tien.



ap

...suurin sisarusriitojen aiheuttaja on vanhempien positiivisen (yksilöllisen) huomion puute. Päättele itse tästä loput.

tuo oli ihan kuin iteseni kirjoittama ja iätkin täsmää. Eiköhän kuulu ikävaiheisiinkin tuo sisarusten tappelu. Meillä kyllä leikkivät yhdessä myös pitkiä aikoja sovussa mutta sitten kun nujakointi ja kinastelu alkaa niin loppua siitä ei tule.

Muista, että lapset ovat kuin me aikuisetkin, välillä on niin ihana olla yhdessä ja välillä taas kaivataan omaa tilaa ja aikaa..



Laita lapset hetkeksi leikkimään irti toisistaan eri tilaan, ei rangaistuksena vaan kivana kokeiluna tyyliin nyt leikitään hetki itsekseen.



Oma rauha ja omat leikit saattaa helpottaa..

tutkimusten mukaan suurin sisarusriitojen aiheuttaja on vanhempien positiivisen (yksilöllisen) huomion puute. Päättele itse tästä loput.

Ja opettelen yhä sitä etten puutu kaikkeen! :D



Lapset tarttee neuvoja ja ohjausta. Tutussakin hommassa.



Mutta mitä pahaa siinä on jos lapset tappelee?

Miten ne tappelee? Siis tarkoitan että vaikka painitaan niin onko yhä leikkiä vai koitetaanko siinä tahallaan kostaa kun "toi potkas niin vedän sitä korvasta minkä jaksan" vai onko se VAAN painia?



Poikien leikit on fyysisiä!

Jos leikitään roolileikkejä niin leikitään hämähäkkimiehiä ja rosvoja. Ei pojat yleensä leiki keijukaisia..



Fyysisessä leikissä ja vääntämisessä ei ole mitään pahaa.

Tiedän, on vaikeaa olla puuttumatta äitinä, mutta käsi sydämelle: jos vaan otat kupin kahvia mukiin ja istut katselemaan kun ne mättää toisiaan niin sattuuko siinä lapsia ja pääsetkö itse helpommalla kun et raivoa vieressä kun lapset purkaa?



Kokeile.



Ja jos sattuu, niin E-H-K-Ä pojat oppii vähän varomaan liiallista voimankäyttöä.



Tottakai silloin kun sanot niin se on laki ja sitä totellaan, ei pellossa saa kasvaa mutta minusta meidän poikien äitien iso ongelma on se että pojat ei saa olla fyysisiä ja toteuttaa itseään. Pitää istua hiljaa kädet ristissä tai muuten mamma häpeää.



Meillä eskari-ikänen käy painissa ja on ihana katsoa kun 13 poikaa tekee kuperkeikkaa ja koittaa ottaa varaslähtöä yms, koko tunnin ne jaksaa painaa! Painia odotetaan hyppien koko päivä ja vielä illalla riittää virtaa kun tullaan harkoista kotio.

Omat pojat on kipeitä kun ei jaksa tehdä kepposia!



Kyllä se siitä. Pojat on poikia ja tytöt tyttöjä. Kaikki yksilöitä ja ihania.



Ota syliin, pelatkaa, mene mukaan katsomaan leffaa, tee vatsalihaksia ja ipanat vuorollaan painona, kiitä, kehu.



Ole onnellinen pojistasi!

"alkaa nyt mussukat tapelko" vai onko sinulla komentonaama ja -aani?

Meilla paastiin lopulta siihen etta minun ei tarvinnut muuta tehda kuin rypistaa kulmiani niin uskoivat.

Kasvatus pitaa aloittaa melkein viikosta yksi eika odotella jotain maagista paivaa milloin ne muka ymmartavat. Lapset ymmartavat yllattavan hyvin ja aikaisin.

-lapsille tehtäviä; lapsi tarvitsee tunteen siitä että on tarpeellinen; siis pieniä kotitöitä ja päälle hyvät kehut.

-Kahdenkeskistä, positiivista huomiota lapsille

-Anna lapsen miettiä; opetella toisen asemaan asettumista; mun kuopus on koko ajan ilkeilemässä isosiskolle, eilen löysi tämän kauan sitten kadonneen lelun- eikä halunnut antaa takaisin; laitoin miettimään tilannetta toisinpäin; hetken päästä hän oma-aloitteisesti luovutti eläimen kun kuvitteli itsensä isosiskon asemaan. Sitten kehuin paljon- oli ihan onnessaan- ja isosisko sai olla jalomielinen ja lainasi lelun takaisin pikkusiskolleen..

Mut lohdun sana- sisarukset tappelevat- meillä jo vanhempia ja aina vaan viitsivät. Parhaiten auttaa tuo, että laittaa ne kotihommiin ja kiittää niistä.

Ensinnäkin 12 puhuu asiaa.



Lisäksi älä kohtele noita lapsia kimppana. Meillä ainakin leikit sujuvat paljon paremmin kun toinen käy isän kanssa kaupassa aamulla. Toinen touhuilee sen aikaa kotona äidin kanssa. Kun äiti tekee kotihommia niin nappaan toisen kaveriksi ripustamaan pyykkejä ja toinen jää leikkimään. Välillä järjestän tarkoituksella toisen leikkimään olkkariin ja toisen makkariin jne.



Eli hajoita ja hallitse. Kun lapset eivät ole jatkuvasti yhdessä niin meillä ainakin sitten maistuu leikit hyvin kun oltu erossa. Eli riittävästi erillistä huomiota ja homma toimii paljon helpommin.

Huomion puutetta varmasti on - meillä on myös 4kk vauva.



En puutu joka ininään, mutta liika on liikaa. Minäkin luin jonkun jutun siitä, että poikien pitää antaa painia. Meillä tosin tyttö ja poika, joten liekö pätee ;)



Leikkien eriyttämistä olen yrittänyt, mutta esikoinen on täysin kykenemätön olemaan yksin. Se on heti hakemassa sisarustaan mukaan ja sitten ne taas hetken kuluttua tappelee...



Esikoisella on myös oma harrastus, mutta kyllä tässä on monesti käynyt mielessä, että pitäisikö hakea sille hoitopaikkaa. Ei kyllä oikein ole varaa siihen. Naapurustossa ei ole leikkikavereita. Helpottaisi jos olisi.



ap

Lapsille tuottaa suurta mielihyvää tehdä jotain oikeaa. Ja jos sanoo vastaan niin se että sitä nimenomaan vaaditaan. Annat tehtäviä; hoida tämä, tuo, vie jne- lapsi rauhoittuu ja hetken päästä menee leikkimään omia leikkejään- vähän lepuuttamaan "hommien" jälkeen. Toimii!