Kun lapsi on alkanut kyselemään syitä erosta
Erosta siis aikaa jo 8v. Lapsi ei noista ajoista muista mitään, mutta ero tuli miehen alkoholinkäytön (ja ilmeisesti myös huumeiden) sekä vakivallan takia.
Ennenkin lapsi on kysellyt, mutta vastaukseksi on riittänyt "erimielisyydet". Nyt lapsen isä on mitä ilmeisimmin sairastunut joko johonkin mielenterveyssairauteen tai sitten on alkanut jälleen käyttämään jotakin, kun lapseni on sen huomannut. Lapsi käy isällään vain 5x vuodessa yhden viikonlopun.
Kertoisitko asioiden oikean laidan 12 vuotiaalle, jota asia selvästkin mietityttää?
Kommentit (5)
omat lapset ovat pienempiä ja kyselleet myös tietenkin, miksen voi olla isin kanssa yhdessä..
Olen sanonut, ettei vain tulla isin kanssa enää toimeen, niinkuin ennen.
Mutta 12 vuotias, noh, en ehkä ihan kaikkea kertoisi, mutta jos isällä selkeästi on nyt ongelmia, niin jotain niistä kertoisin.
Luultavasti sanoisin juuri alkoholista, että se voi olla syy, miksi isä käyttäytyy, niinkuin käyttäytyy. Ja että se oli aikoinaan yksi syy, miksi ero tuli.
Väkivallasta tuskin puhuisin, koska ilmeisimmin ei lasta kohtaan ole sitä käyttänyt?
omat lapset ovat pienempiä ja kyselleet myös tietenkin, miksen voi olla isin kanssa yhdessä.. Olen sanonut, ettei vain tulla isin kanssa enää toimeen, niinkuin ennen. Mutta 12 vuotias, noh, en ehkä ihan kaikkea kertoisi, mutta jos isällä selkeästi on nyt ongelmia, niin jotain niistä kertoisin. Luultavasti sanoisin juuri alkoholista, että se voi olla syy, miksi isä käyttäytyy, niinkuin käyttäytyy. Ja että se oli aikoinaan yksi syy, miksi ero tuli. Väkivallasta tuskin puhuisin, koska ilmeisimmin ei lasta kohtaan ole sitä käyttänyt?
kyllä lyönyt lastakin, mutta vain kerran. Lähdin heti.
ap
mutta kyllä ihan suoriin kysymyksiin vastaisin täysin rehellisesti. Ei 12-vuotiaalle saa valehdella ja kiertely on tosi inhottavaa, jos lapsi hakee hyväksyntää omille havainnoilleen, mutta ei uskalla asioista sanoa suoraan.
Mistä tiedät, että isä ei ole ollut nyt väkivaltainen tai vaikkapa humalassa, kun lapsi on ollut isällään? Kyllä lapselle tekee hyvää tietää, että isä on joskus ollut tällainen ja että sellainen käytös ei ole hyväksyttävää eikä sitä tarvitse sietää, ei edes omalta isältään. Asian voi muotoilla niin, että silloin oli tällainen ongelma ja että nyt isä ei enää käyttäydy niin, mutta jos joskus käyttäytyisi, sitä ei missään nimessä saa salailla vaan isä tarvitsee siihen hoitoa, jotta paranee.
Tokihan lapselle pitää vähän hipo totuutta, varsinkin jos isän luona on havaittavissa ongelmia. Jos lapsi tietää sinun olevan tietoinen isän ongelmallisuudesta, hän uskaltaa ehkä herkemmin kertoa mahdollisista ongelmista isän luona?
Tätä samaa pohtinut, minulla vielä lapset pieniä, mutta mitähän heille aikanaan sanoo kun kiinnostuvat? Ei voi sanoa että äiti pelkäsi isää...