Tyttöjen äidit vs poikien äidit

joskus sanonut, että mulla on poikien äidin ääni eli kantava... Vaikka en vihaisena huutaisi, on poikien mölytaso yleensä aika kova, ja on turha piipittää väliin mitään. Ja tätä tyttöjen äitien tuntuu joskus olevan vähän vaikea käsittää. Mutta esikoiseni oli pienenä tosi rauhallinen (eikä vieläkään järin villi, vain meluisa) ja silloin muakin nyppi nämä poikien äidit, joiden mielestä oikea poika on tosi vauhdikas. Mun mielikuva äitiydestä oli muinoin jotain askartelua ja nukkeleikkejä, nyt tiedän enemmän hälytysajoneuvoista ja maantiedosta. Ehkä tyttöjen kanssa olisi toisin.

ovat siis ystäviä ajalta ennen lapsia.



Mutta ne ystävät joita on tullut lasten myötä on tullut pojan kavereiden äideistä.



Hassua mutta näissä viidessä ystävä perheessä joissa on tyttö ja poika, tytöt ovat varsinaisia justiinoita ja pojat hiljaisia ja herkkiä, kuitenkin reippaita.

siis pukeutuvat hameeseen, meikkaavat jne. eli ovat selvästi naisia sen "mieslaumansa" keskellä.

Mutta varmaan totta on, että ehkä poikien äidit kestävät mustelmia, haavoja paremmin ja luonnollisesti myös sitten ovat siellä jalkapallokentän laidalla.

Itsekkin pelaan poikieni kanssa joskus futista tai rakennan legoilla robotteja, autoja jne. Mutta niin myös leivomme, piirrämme, leikimme kauppaa...

Eli oppivatko poikien äidit jotenkin rempseämmiksi ja ehkä poikamaisemmiksi kuin tyttöjen äidit: Kestämään kolhuja, mustelmia ja muita pikkusählinkejä paremmin. Ja viettämään aikaa kentän vierellä yms. Tämä taas karkeasti yleistäen. Pelaavathan tytötkin jalkapalloa. Ja muuttuvatko tyttöjen äidit jotenkin naisellisemmiksi kun hempeilevät vaaleanpunaisten tyllihameiden kanssa ja pohtivat nuken vaatetusta yhdessä tyttärensä kanssa. t: Sellainen, joka on neutraalilla maaperällä eli yhden tytön ja kahden pojan äiti. Ja kyllä tytöt ja pojat ovat erilaisia, vaikka meillä onkin herkkä poika ja villi tyttö. Niin kyllä poikia kiinnostaa poikien jutut ja tytöjä tyttöjen.

s

Mutta varmaan totta on, että ehkä poikien äidit kestävät mustelmia, haavoja paremmin ja luonnollisesti myös sitten ovat siellä jalkapallokentän laidalla.

Itsekkin pelaan poikieni kanssa joskus futista tai rakennan legoilla robotteja, autoja jne. Mutta niin myös leivomme, piirrämme, leikimme kauppaa...

Eli oppivatko poikien äidit jotenkin rempseämmiksi ja ehkä poikamaisemmiksi kuin tyttöjen äidit: Kestämään kolhuja, mustelmia ja muita pikkusählinkejä paremmin. Ja viettämään aikaa kentän vierellä yms. Tämä taas karkeasti yleistäen. Pelaavathan tytötkin jalkapalloa. Ja muuttuvatko tyttöjen äidit jotenkin naisellisemmiksi kun hempeilevät vaaleanpunaisten tyllihameiden kanssa ja pohtivat nuken vaatetusta yhdessä tyttärensä kanssa. t: Sellainen, joka on neutraalilla maaperällä eli yhden tytön ja kahden pojan äiti. Ja kyllä tytöt ja pojat ovat erilaisia, vaikka meillä onkin herkkä poika ja villi tyttö. Niin kyllä poikia kiinnostaa poikien jutut ja tytöjä tyttöjen.

mutta vain yhdellä hyvin läheisellä ystävälläni ja samalla sukulaisellani on kolme tyttöä (itse olen siis kahden pojan äiti ja muilla ystävilläni on molempia tai sitten yksi tyttö tai yksi poika). Ja tämä äiti on ensinnäkin oikea prinsessojen prinsessa ja niin ovat myös nämä tytöt. Tosin äiti siis muuttui tyttöjensä kasvun mukana prinsessaksi. 2-vuotiaasta lähtien vaatteiden valitseminen on ollut oikea show tuossa perheessä. Lapset vaihtavat vaatteita viisi kertaa päivässä keskimäärin. Jos vettä tipahtaa mekolle, se menee heti vaihtoon. JOs lähdetään kesällä ulos, vaatteet menevät vaihtoon. Tällaisen poikien äidin on välillä aika vaikea ymmärtää...

Toinen muutos tässä äidissä on ollut se, että reagoi aivan mielettömän yliherkästi tyttöjensä onnettomuuksiin. Kun oma poikani kaatui, löi päänsä pöydänkulmaan ja sai otsaan ihan kunnon haavan, josta vuoti verta, rauhoittelin aika tyynesti ja hämmästelin haavaa oikeastaan vasta jälkeenpäin. Kun tytöistä yksi kompastui, äiti juoksi kirkuen tytön luo, nosti syliin ja molemmat itkivät ja halailivat, vaikka mitään ei siis käynyt. Näitä tapauksia on lukuisia. Jokainen kaatuminen ja kompastuminen saa äidin jotenkin hermostumaan. Itse en osaa niin hötkyillä, vaikka välillä tosissani huolestunkin.

Pitkään myös vanhimmalle tytölle ei saanut puhua haavoista, koska oli saanut sellaisen polveen (naarmu) ja oli siitä tolaltaan, niin ei siis kukaan saanut mainita sanaa haava. Vielä 6-vuotiaana se oli "h-sana", ja minuun katsottiin tosi kylmästi, kun totesin tytölle, että haavoja nyt tulee ja menee, ei niistä kannata välittää. No, sen seurauksena tyttö kyllä lopetti haavakammonsa. :)

Tietenkin on kyse ihan äitien luonteesta, mutta ei tuo hyvä kaverini (lapsuudenystäväkin vieläpä) ollut ennen tyttöjään tuollainen hysteerikko, vaan melkoisen reipas ja toimelias.

kuulin pihaäitien kommentoivan toisen tyttövauvaa, että "vasta tytön saatuaan tuntee mitä on todellinen äitiys".

T. Kahden pojan äiti

Aika paksua sanoisinko! Mulla on kaksi poikaa, toinen herkkä lukutoukka, ei yhtään ns. perinteinen poika. Toinen taas tykkää eniten juuri autoista, junista ja mopoista.

Toisaalta olisi ihanaa saada tyttö ja kaksiä "tyttöjen juttuja", mutta toisaalta olen äärimmäisen ylpeä, että minulla on juuri kaksi POIKAA! Onpahan sitten vanhana pojat ketkä käskeä kantamaan tavaroita :)

Jokaisesta perheestä löytyy alunperin ainakin yksi poika riippumatta jälkikasvun sukupuolista.



Raisa Cacciatore: Pelastakaa pojat



http://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=405

mutta se ehkä johtuu siitä että minulla on yksi ja yksi. Olen varmaan sitten ulkopuolinen kummassakin jengissä. Mutta se ei ole toistaiseksi haitannut.

olen tyttöjen äiti. Viihdynpä melkein paremmin poikien äitien kanssa, kun tyttö leikkii mielellään "poikien leikkejä".

on sekä tyttöjä että poikia? Muodostaako ne sitten kolmannen ryhmän?

itsellä on poika jonka paras ystävä on tyttö.



Molempi parempi. Lähipiirissä on sattumalta enemmän poikia ja mutta muuten en ole missään "leirissä" :)



Meillä poika ehkä leikkii kovaäänisempiä leikkejä mutta kyllä mua väliin ottaa päähän tyttöjen jatkuva kirkuminen.. korviin sattuu kun kirkuvat kun juostaan karkuun tms.

ap

on sekä tyttöjä että poikia? Muodostaako ne sitten kolmannen ryhmän?

joka koostuu ystävistäni. Ystävistäni osalla ei ole edes lapsia ja viihdyn silti heidän kanssaan. Ne, joilla on lapsia, on osalla poikia, osalla tyttöjä ja osalla molempia tai vain yksi lapsi.



Lähimpien ystävieni joukossa viihdyn kaikkien kanssa yhtä hyvin riippumatta siitä, millainen perhe heillä on. Ystäväni ovat valikoituneet ystävikseni ihan muilla kriteereillä kuin lasten sukupuolen mukaan.

vain karsastan.



Olen huomannut, että pelkkien tyttöjen äideissä on paljon enemmän niitä, jotka vetää nenä pystyssä nirppanokkalikkojensa kanssa ja elää selkeästi ylemmällä ja paremmalla tasolla kuin muut, erityisesti poikien äidit.



Ystävinä minulla on kolme "vain poikien" äitiä ja pari "vain tyttöjen" äitiä. Sekalaisia ei muuten olekaan...

Kavereissa on sekä poikien äitejä ja tyttöjen äitejä. + sitten heitä joilla on molempia :)

enemmän on kiinni siitä miten persoonat käy yhteen kuin lapsien sukupuolesta. Sattumalta ne äidit joiden kanssa tulen parhaiten juttuun ovat yhtä lukuunottamatta poikien äitejä.

on sekä tyttöjä että poikia? Muodostaako ne sitten kolmannen ryhmän?

Entäs ne, joilla on vain samaa sukupuolta olevia lapsia, ja sitten saavatkin toista?

Entä ne, joilla on vain yksi lapsi? Kuuluvatko hekin siihen sukupuolirajoittuneeseen ryhmään?

kuulin pihaäitien kommentoivan toisen tyttövauvaa, että "vasta tytön saatuaan tuntee mitä on todellinen äitiys".



T. Kahden pojan äiti

koska heillä on käsittämättömän kapea kuva poikien oikeasta käytöksestä. Oikeasti viitsivät säälitellä poikaani, joka mielellään istuu rauhallisesti piirtämässä eikä halua juosta päätöntä rallia ympäri taloa. Tyttöni taas mielellään riehuisi näiden poikien kanssa, mutta sekään ei käy, kun ne on poikien leikkejä...

kuulin pihaäitien kommentoivan toisen tyttövauvaa, että "vasta tytön saatuaan tuntee mitä on todellinen äitiys".

T. Kahden pojan äiti

ei voi olla oikeesti, eihän kukaan nyt noin voi sanoa :/

kuulin pihaäitien kommentoivan toisen tyttövauvaa, että "vasta tytön saatuaan tuntee mitä on todellinen äitiys". T. Kahden pojan äiti

ei voi olla oikeesti, eihän kukaan nyt noin voi sanoa :/