Lue keskustelun säännöt.
Nainen 25v, mies 40v??
11.05.2014 |
Minkä vuoksi ihmisille tuntuu olevan ongelma jos nuori nainen löytää itselle vanhemman miehen? Tuntuu olevan suuri ongelma niin tutuille kuin tuntemattomille. Mua varoitellaan että mies haluaa mut vaan siks että oon nuori jne, käyttää hyväkseen, sillä on vaan joku villitys jne...luuleeko ihmiset että oon joku tyhmä että en ymmärrä, mutta mistään hyväksikäytöstä ei todellakaan oo kysymys :D
Kun tavattiin tietysti tiesin että mies ihastui mun ulkonäköön, eikös se oo ihan luonnollista että kauneus/komeus kiehtoo ihmistä kun ihmistä. Itse luulin miestä nuoremmaksi kun on niin urheilullinen ja komea. Itse myös tykkään huolehtia kropastani ja kuntoilen paljon joten yhteinen saliharrastus yhdisti.
Pian yhteinen harrastus ja ilonen elämänasenne yhdisti muutenkin. Meillä on paljon samoja kiinnostuksen aiheita ja samanlainen elämänasenne ja arvot vaikka onkin sitten ikäeroa 15vuotta.
Kyllä mä tiedän että mies himoitsee mua ja varmasti tuntee elävänsä nuoruutta uudestaan mun kanssa. Ei se mua häiritse. Koska, en mäkään mieheen päin edes vilkasis jos olis joku sohvalla röhnöttävä läski niinkun näyttää monet nelikymppiset nykyään olevan :D
Meillä on hyvä näin, meillä molemmilla on lapsia edellisistä suhteista ja kummankin lapset ottanut uuden kumppanin hyvin vastaan. Jopa miehen ex-vaimo joka myös 40v on ottanut mut hyvin osaks perhettä ilman katkeruutta siitä että mies löytänyt nuoremman. Omalle perheelle ja kavereille tää jostain syystä näyttää olevan vaan ongelma. Ehkä ajan kanssa tottuu.
Mä tajuan että kun oon 40v niin mies on 55..ei pelota. Elämässä voi tapahtua mitä vaan, koskaan ei tiedä huomisesta, siksi on elettävä tässä hetkessä.
Onko muilla vastaavaa kokemusta?? Musta tuntuu että heti tuomitaan pariskunta jos on vähänkin isompi ikäero. Eikös parisuhde oo jokaisen oma asia eikä kuulu muille?
Kommentit (7)
Ja yhdessä ollaan oltu pian pari vuotta.
T: 2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva kuulla ja onnee teille tulevaan. Ei pidä välittää muiden mielipiteistä, rassaa vaan ne ikuiset kommentit kun ei vaan mitenkään voi uskoo että ollaan onnellisia vaikka en koskaan oo ollu näin onnellinen. Exän kaikki hyväksy kaikki koska se oli mun ikänen vaikka oli täysin kyvytön perhe-elämään, kohteli mua kuin roskaa ja jahtas muita naisia, ei huomioinut ikinä ja elin parisuhteessa yksin kunnes aloin arvostaa itseäni ja jätin miehen. Nyt kun löytänyt miehen joka huomioi, välittää ja rakastaa ja elää mun kanssa sitä perhe-elämää josta haaveillut, miehen joka jakaa arjen niin ei vaan hyväksytä sitä koska mies on 40v. en ymmärrä :(
Mun kavereista nuo pariskunnat on kyllä eronneet 10v kuluessa. Mutta niin monet muutkin.
Sitä ei tiedä erotaanko vuoden vai kymmenen päästä vai erotaanko ollenkaan. Eletään tätä hetkeä onnellisina :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on sama ikäero ja hyvin menee :)
Mä olen pian 27 ja mies on 43. Kyllähän se joitakin tuntuu häiritsevän, jotkut taas on fiksumpia eikä keskity ikäeroon. Tärkeintä on, että itse ei välitä muiden mielipiteistä. Oma suhde ei kuulu muille eikä muilla ole siihen mitään sanomista.