Tällaiset äidit ärsyttävät!

Listataan ärsyttäviä äitityyppejä.

Yksi on ainakin tällainen: Tämä äiti on ns. "lähiöäiti." Päällä lähes aina joku Marimekon 10 vuotta vanha raitatrikoopaita, joku kliseinen Kiroileva Siili- painatus tai vuoden 1992 Ruisrock- T-paita. Tällä äidillä on kymmenestä neljäänkymmeneen kiloa ylipainoa ja pullottava taikinanaama. Hiukset ovat maantiehiekanväriset, rasvaiset ja huonokuntoiset, ja ne on vedetty tiukasti taakse.

Tämän äidin lasten nimet ovat luokkaa Nico/Jani/Jere/Jesse/Mico/Luca, tai Aada/Jessica/Jannica/Janna/Jemina/Jemimanniina.

Äiti työntää Citymarketin ostoskärryä keskellä käytävää ketään väistämättä. Ympärillä ryntäilee kahdesta neljään villiä kakaraa, jotka napsivat muiden ihmisten kärryistä tavaraa. Käytävillä juostaan, ihmisiä tönitään ja irtokarkkihyllystä napsitaan salaa makeisia. Äidin kenraalinkarjunnalle vain hihitellään.

Kun lopulta selviydytään kassalle, on täysin oma seikkailunsa nostella vuoroin Nico-Lucasta ja Aada-Janettea pois liukuhihnalta, ja elleivät nämä kiipeile hihnalle niin ainakin heittelevät ostosten sekaan suklaapatukoita.

Kun katras on lähdössä kassalta, varashälyttimet alkavat piipittää. Lapset hihittelevät ja äiti on punainen, ja sieltähän se saakelin karkkipussi löytyy rattaista kakaran alta. Lapset vinkuvat karkkia ja äiti selittää, ja lopulta lauma pääsee lähtemään.

Kulku jatkuu Mäkkäriin, jonossa tungetaan rattaiden voimin koko jonon ohi. Tilaaminen kestää roimasti yli viisi minuuttia, ja Nico-Lucas ja Aada-Janette eivät tahdo osata päättää, minkä lelun haluavat Happy Mealiinsa. Lopulta seuraa hirveä huuto ja parku kun Aada-Janette ei saakaan juuri sitä lelua mikä on vitriinissä esillä. Penska ulvoo ja myyjä selittää, että lelut vaihtuvat kausittain. Äiti on vihainen ja vaatii korvausta. Kymmenen alennuskuponkia tungetaan myyjän kurkusta alas.

Kun katras selviytyy pöytään ja pitäisi syödä, Nico-Lucasta ja Aada-Janettea kiinnostaa enemmän ranskalaisten heittely muiden asiakkaiden päälle ja ventovieraiden juomien kaatelu. Pikku Janna-Jeminakin karkaa rattaista ja äiti ravaa läskit hyllyen lasten perässä pitkin ravintolaa.

Kun tuo hirvittävä lauma viimein lähtee, koko ravintola huokaa helpotuksesta. Mutta tällaista meno on aina ja kaikkialla.

Suomessa tällaisia laumoja on järkyttävästi. Missä sitken oletkin - ruokakaupassa, elokuvissa, teatterissa, ravintolassa, puistossa - aina siellä on joku tällainen apinaperhe.

Ärsyttävää.