Miehen raivarit
Mitä tehdä miehen kanssa joka saa tyhjästä kauheen raivarin. Ei pysty pysäyttämään itseään tai miettimään mitää järkevää. Mesoaa ja hakkaa ovia ja painuu ulos jne. Ei pysty huomaamaan lapsen tarveita siinä raivon hetkellä. Jättää vaikka yksin itkemään ku riehuu. Ei kuitenkaa lyö. Sanallista väkivataa kylläki. se on sellanen ryöpytys ja tiedän ettei tarkoita puoliakaan. Usein saadaan sopu muutaman tunnin päästä mutta vain minun aloitteesta. Itse ei nöyrry ensin. Kun rauhoittuneena puhutaan asiasta niin lupailee muuttuvansa ja tekevänsä monen asian toisin, mutta kun kilari tulee nii kaikki menee samaa rataa.
Kommentit (11)
Tietysti aina parempi jos mieskin haluaisi lähteä sinne sun kanssa.
Onko miehellä tällä hetkellä stressaavaa, esim. työssä, raha-asiat jne? Voisiko tollanen räjähdysalttius johtua kärjistyneestä stressitilasta?
Me ollaan käyty jo kerran perheneuvolassa. Seuraava kerta tulee kohta. Sielläkin sovittiin suunnitelma näiden kohtausten varalle et miten toimitaan ja mies oli et juu, onnistuu. Nyt on ollu jo kolme kilaria eikä oo menny kuten puhuttiin. En oikein jaksa luottaa enää.
Raharessiä on. On aina ollu ja tulee olemaan vielä pitkään. Mutta ei se oikeuta tuollaiseen. En mä voi sille mitää jos on ite kussu raha-asiansa joskus.
lisäyksenä vielä.. olen itse perheestä jossa ei ikinä olla tapeltu lasten nähden. otanko nää liian raskaasti.. onko tää normaalia vai ei? kauhee huoli lapsestakin.
Terapia ja keskusteluapu auttaa usein vasta vähän pidemmän ajan kuluttua. Käykää edelleen juttelemassa asioistanne ja sano siellä neuvolassa ammattihenkilön kuullen miehellesi miten juuri kirjoitit että raha-asiat ei oikeuta tollaseen käytökseen jne. Vaikeat asiat voi olla helpompi sanoa turvallisessa ympäristössä ulkopuolisen läsnäollessa.
miehen lapsuuden perheessä huudetaan ja raivotaan hirveästi. käyttäytymismalli on varmaan peritty sieltä.
Uskon et on opittu käyttäytymismalli kotoa. Ainakin minun mieheni isä on ihan samanlainen. En oikein itsekään tiedä mitä tehdä. Eroakin olen miettinyt.
Meillä ei ainakaan keskusteleminen auta yhtään noihin raivareihin.
Juu tää on tällästa taivaassa ja helvetissä-elämää. JOskus ei vaan jaksa. Ku hävettää jo naapuritki ku ne näkee ja kuule ku yks riehuu tuolla.
Jos haluaa ja yrittää, raivokohtauksiaan voi hallita.
se ei ole ainakaan auttanu. toivottavasti toi terapia auttaa jatkossa. ku on monta hyvää syytä olla miehen kanssa mutta toisaalta ei kai tarvis toista pelätä ku on tollanen apina välillä.
ei se oikeen tajuu näitä syy-yhteyskuvioita omiin perhetaustoihinsa. ne kun on aika sekavat. luulee ettei ne oo vaikuttanu siihen ja et toimii iha normaalisti.
up