Luulin 18-vuotiaana, että en koskaan enää voi olla onnellinen

Pitkäaikainen on-off- juttuni erään miehen (tai no, poikahan tuo silloin oli) kanssa päättyi kun tämä kertoi seurustelevansa. Uikutin netin keskustelupalstalla sinä, miten elämäni on lähes päättynyt ja ikinä enää en voi kokea onnea. Joku kommetoi angstiani sanoen, että en tiedä elämästä vielä mitään ja jonain päivänä tuo valitukseni vain naurattaa. Loukkaannuin koska joku kehtasi sanoa jotain tuollaista.

No, hän oli oikeassa, nyt ikää 26v ja en voisi olla onnellisempi nykyisen mieheni ja lapseni kanssa :)