Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Eristetty muusta työyhteisöstä
12.03.2014 |
Olen hoiva-alan ammattilainen. Laitoin avoimen haun yhteen hoivakotiin ja sainkin yllätyksekseni kutsun juttelemaan asiasta. Kuvittelin saavani keikkoja sairauspoissaolojen tuuraajana, lomittajana jne. Mutta minulle laitettiinkin iltavuoro ma-pe klo 16-20. Ensinnäkin sillä rahalla, minkä tuosta tienaa, ei taatusti elä ja sitten ilmeni vielä toinen. paljon pahempi juttu. Yksi lähihoitaja nakitti minulle lisähommia, koska hänen mielestään minulla ei ollut tarpeeksi töitä. No, tottahan se olikin, että minulla oli turhaa tyhjäkäyntiä ennen iltatoimia. Mutta sitten tuli se pahempi homma. Muut pitävät taukonsa neljän ja puoli viiden välillä. Minulle tuli määräys tältä lähäriltä (nuori pimu), että minun pitää tehdä ensin hänen määräämänsä hommat. Sitten saan pitää taukoni. Tuntuu pahalta syödä yksin ja tuntea itsensä työyhteisön ulkopuoliseksi. Niinpä eilenkin tein vain hommani ja kun olin valmis vaihdoin vaatteet ja läksin kotiin jo puolta tuntia ennen vuoroni päättymistä.
Onneksi sain mielekkäämmän keikkailupaikan, ja enemmän tunteja, eli lopetan kahden viikon kuluttua nykyisessä paikassa.
Mitä mieltä te vauvailijat oletta lähiksen käytöksestä. Hän kruunasi koko jutun sillä, että ilmoitti ruokataukoni olevan viittä minuuttia lyhyemmän, kuin mitä työsopimuksessa on sovittu. Onneksi sopparini on tehty aina määräajaksi, eli pääsen helposti irti tuosta työstä. Lähiksestä ovat muutkin työtekijät valittaneet, eli en ole ainoa jota hän on pomottanut.
Minusta on suoranaista työpaikkakiusaamista tuollainen käytös ja se, että vaikka ilmoitin haluavani nimenomaan keikkoja, minulle laitettiin päivittäin iltahommat. Oma elämäni on jo täysin sekaisin.
Uudessa paikassakin työni tulee olemaan iltapainotteista, mutta siten että teen tuplavuoron aamusta iltaan ja sitten kaksi iltavuoroa ja sitten on kolme vapaata välissä. Eli saan tunteja kunnolla ja jää aikaa omaankin elämään. Ja mikä parasta, hoitsut syövät suunnilleen samaan aikaan (riippuen asukkaiden avustamistarpeista) eli kenenkään ei tarvitse syödä yksin. Ja vaikka joutuisikin syömään yksin, on paikka niin pieni, että työkaverit pyörivät siinä ympärillä jatkuvasti. Tuntuu pahalta tuntea itsensä täysin ulkopuoliseksi. Onneksi tätä yhtä lukuun ottamatta muut työkaverit ovat ihania ja vaihtavat aina kanssani muutaman sanan käytävillä törmätessämme.
Kommentit (11)
Ap vastaa kahdeksikolle. Minä en sano sille lähärille mitään. Pidän taukoni siten kuin sopparissa on määritelty. Ottaa vain vietävästi päähän, kun en tiedä mitään siitä, mitä päivän mittaan on avustettavilleni tapahtunut. Yhtenä päivänä kävi niin, että avustettavalla oli laastareita ja rasvalappuja vähän siellä ja täällä ja polvi aivan turvoksissa ja jäykkänä. Kukaan ei sanonut asiasta mitään, minulla ei ole valtuuksia lukea koneeltakaan mitään, mitä sinne on päivitetty. Oli melkoinen järkytys mennä avustamaan iltatoimissa, kun näin millaisessa kunnossa henkilö oli. Hän itse pystyi sentään kertomaan kompuroineensa rollan kanssa ja kaatuneensa siinä rytäkässä. Eikö olisi ollut ihan asiallista, että olisin vuoroni aluksi saanut kuulla tästäkin. Samoin kuin yhden hoivattavan ripulista ja oksennustaudista. Sekin tuli yllätyksenä, kun menin huoneeseen. Sitten tämä lähäri oli huuli pyöreänä ja ihmetteli, ettenkö tiennyt asiasta. Eli on ihan vahvat syyt, miksi pitäisi istahtaa vaikka viideksi minuutiksi alas näiden aikaisemmin vuoronsa alottaneiden kanssa ja päivittää tiedot. Sen tauonhan voi pitää sitten vaikka myöhemminkin. Kyllä siellä muutkin istahtavat alas aina, kun vain tulee sopiva hetki ja vetätävät henkeä. Minä käyn aina juomassa, kun vain tulee sopiva tauko. Hiki lentää ja nestettä on saatava paljon.
Suurin ongelma siis tuossa, etten voi istahtaa muiden kanssa samaan aikaan alas vaikka muutamaksi minuutiksi, on siis se etten tiedä mitään päivän tapahtumista ja hoivattavieni voinnista. Jos tietäisin, voisin organisoida työni aivan eri tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap tässä vielä. Palaan vielä asiaan, koska nyt selvisi, miksi minun ei haluta olevan kovin paljoa yhteydessä muihin työntekijöihin. Päällisin puolin paikassa näyttää kaikki olevan OK; mutta henkilökunnan ovet pyörivät tiuhaan tahtiin ulos päin. Eli väki vaihtuu liian nopeaan tahtiin. Tämä taas kertoo siitä, että jotain on pielessä. Yksi keikkoja tekevä kertoi tämän minulle perjantaina. Kun kerroin, että kuvittelin keikkatyöntekijän hommien olevan erilaisia, kuin minulla hän totesi monen muunkin yllättyneen negatiivisesti. Sinne haluttaisiin vakituinen päivittäistä neljän tunnin vuoroa tekevä ihminen, mutta eihän kukaan voi sekoittaa omaa elämäänsä täysin. Minä liityin erääseen järjestöön, mutta en pääse arki-iltaisin oleviin kokouksiin. Lisäksi ei tuolla neljän tunnin palkalla kukaan elä. No, onneksi enää kaksi viikkoa ja se on goodbye tuolle paikalle. Mutta elleivät tarjoa paremmilla ehdoilla hommia, vaihtuvuus vain kiihtyy. Sääli vanhuksia, he ovat vallan mainioita tapauksia.
Eli pientä liioittelua, että sinut on eristetty muusta työyhteisöstä kokonaa, kun yksi pompottaa... Jos työaika on 16-20, en ymmärrä, miksi heti klo 16 sulla pitäis olla safkis...
Jos on 4 tunnin työvuoro, miksi siinä pitäisi olla ruokataukoa ollenkaan? Pelkkä lyhyt kahvitauko riittää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siihen ruokataukoa kuulukaan, vaan 10 minuutin kahvitauko.
Mina antaisin tyton kommenttien menna toisesta korvasta sisaan ja toisesta ulos. Tekisin duunini ihan oman systeemini mukaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, ilmeisesti tuossakin paikassa on niin, että asukkaiden päivällinen on noin 16.30 eikä ennen sitä ole oikeastaan mitään tekemistä. Lisäksi tuossa syömisen yhteydessä on hyvä saada raportti ainakin niistä asukkaista, joita tämä iltaihminen hoitaa. Ja tuohon neljään tuntiin sisältyy todellakin 20 minuutin ruokatauko. Jokainen käyttää sen miten parhaaksi katsoo. Minä tein aikoinaan tullaisia lyhyitä vuoroja ja söin kotona ennen töihin lähtöä, mutta otin ikään kuin jälkiruoaksi aina hedelmän tai pari ja söin ne sitten tauollani.
Tuollaisia pomottavia nuoria lähäreitä on valitettavasti miltei jokaisessa työpaikassa. Ikävää, ellei johtava hoitaja puutu hänen touhuihinsa. Mutta luulenpa, että ap. voittaa tässä vaihtokaupassa. Toivottavasti hän kertoo sitten paikan johtohenkilöille viimeisellä työvuorollaan mielipiteensä tästä lähäristä.
Joku ihmetteli tuota tauon pituutta. Se on ihan työaikalainsäädännön mukainen, lyhyempää taukoa ei saa määrätä. Ja yleensä se vielä sisältyy työaikaan.
Olen ap., jos sopparissa lukee että työaikaani kuuluu 20 minuutin tauko, niin silloin se kuuluu ja minulla on oikeus pitää se. Sanot sinä mitä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 13:46"]
Olen ap., jos sopparissa lukee että työaikaani kuuluu 20 minuutin tauko, niin silloin se kuuluu ja minulla on oikeus pitää se. Sanot sinä mitä tahansa.
[/quote]
No sano sitten sille noin, äläkä meille itke.
Alue: Aihe vapaa
Ap palaa vielä asiaan. Tänään alkaa viimeinen viikko tässä työpaikassa ja olen siitä ikionnellinen. Yksi ihana ihminen pyysi minua taannoin istahtamaan seurakseen, kun hän piti myöhässä ollutta ruokataukoaan. Hän sitten kertoi, että paikassa pyörii varsinainen työntekijäsirkus. Porukkaa tulee ja menee kuin Stockmannin pyöröovissa aikoinaan. Yhdelle työntekijälle oli tehty työsoppari jokaista päivää varten erikseen. Eipä tarvinnut järjestää mm, työterveyshuoltoa, kuten ei minullekaan, koska sopparissani lukee, että olen keikkalainen ja määräaikainen. Määräaikaiselle pitää järjestää työterveyshuolto, mutta jos sopparit pätkitään viikon pätkiksi, päästään tämäkin kiertämään näppärästi ja säännökset kierretään.
Kaiken kruunasi se, että kiinteistö on sisäilmaongelmainen. Sain kertalaakista selvityksen siihen, että ääneni ei aamuisin kulje ja kurkku on täynnä limaa, silmät ovat kuin hiekkaa täynnä, päätä särkee ja väsyttää niin vietävästi. Koska olen jo aiemmin altistunut homeille, on nyt oireistokin paljon rankempi kuin aiemmin. Onneksi paikassa, minne menen tämän jälkeen ei ole tätä ongelmaa. Olen tarkistanut asian paikan pitkäaikaiselta työntekijältä.
Tämä kaikki haluttiin salata minulta, pitämällä huoli siitä, etten pääse juttelemaan muun porukan kanssa. No, olen täällä paikkakunnalla kailottanut etenkin tästä homejutusta kyllä paikoissa, joista tiedän jutun lähtevän kiertämään. Paras paikka oli lauantaina Lottojonossa.