Mies miettii; vaiherikas päivä tiedossa

Nukuin reilu viisi tuntia yöllä. Teki vähän tiukkaa herätä mutta sitten sain jo tsemppausmusiikit soimaan, suihkuun mentyä jne. Lähdin sitten tekemään tuskaisen pitkää kävelymatkaa koululle. Näköjään nyt voisi jo ajaa pyörällä mutta en ole saanut pyörää korjautettua. Pyörä on varastettu kaksi kertaa lukosta huolimatta ja ilmeisesti kumi puhjottu viime vuoden puolella ja taloyhtiö ei salli pyörän viemistä talon suojaan, vaikka lähellä vaikuttaa mm.etnistä hämäräväkeä.

Kun sitten sain käveltyä sen veemäisen matkan, näinkin sitten pitkästä aikaa taas oman ryhmän opiskelijoita. Olin siinä lähellä ja sitten tervehdin porukkaa mielestäni aika kuuluvasti; kaikki naisia. Näin vain vaivaantuneita ilmeitä ja sitten lisäsinkin huumorilla yhden puolisarkastisen kommentin perään. Siitä päädyin sitten naisten pukuhuoneeseen, koska miesten pukuhuoneeseen ei päässyt; onneksi siellä ei ollut ketään. Ajattelin siinä elämääni ja että olisiko oikein luovuttaa; luopua joistakin tavoitteista. Ajattelin sitten kaikkia hyviä asioita ja yrityksiä mitä minulla on ollut ja on ja tulin siihen lopputulokseen tuon sosiaalisen hylkäämistunteen jälkeen, että voisin lähteä takaisin kotiin ja tulla takaisin joku toinen päivä.

On minulla tänään vielä vähän pelastettavaa; voisin käydä salilla, onnistua nettitentissä ja käydä työelämän taitoja kehittävässä harrastuksessa.