Lue keskustelun säännöt.
nyt mielipiteitä kiitos .... kyse miehestä
11.03.2014 |
Nyt ja ensimmäisen ja ehkäpä viimeisen kerran tänne kirjoitan, mutta nyt oli pakko. Meidän perhe on totaali kriisissä. En jaksa kaikkea tänne kirjoittaa mutta pääpiirteittään kyllä. Mieheni on tunnollinen työssäkäyvä 2 lapsen isä. Lapset 6 ja 3 vuotiaat. Mieheni tekee kotona tietyt kotityöt, mutte ei niitä töitä mitä vaimo pyytää tekemään. Mieheni ei koskaan käytä lapsiaan hiihtamässä, pyöräilemässä, uimassa tms. Hänen mielestään he oppivat ne muutenkin. Minä taas vaimona olen ottanut jopa raskaana taakkana tämän että joudun opettamaan kaikki taidot lapsilleni itse. Käytän uimassa, hiihtämässä, kirjastossa jne...ihan kaikissa jutuissa. Mieheni ei koe esim.tärkeäksi perheen yhteistä ulkoilua, ei lähde , koska se on esittämistä. Tästä meillä on taisteltu ja nyt en enään jaksa taistella. KErroin tänään sen hänelle, mutta sain vain syytöksiä. Kumpikin käydään töissä. Minä olen joka kuskaan lapset hoitoon ja hoidosta pois...vaikka mieheni on yleensä aiemmin kotona. On tämä välillä vaan niin raskasta.
Kommentit (11)
Ja syy miksi olet tuollaisen paskan kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos miestäsi ei kiinnosta nuo jutut? Voisitko kysyä, olisiko jotain mitä tykkäisi harrastaa/touhuta lasten kanssa?
ei ole muita lapsia kuin nämä 2. Hän tekee kaikki ns. miesten työt ja näitä muitakin töitä, mutta mua vaivaa suunnattomasti, kun yksi hiihdätän lapsia, opetan polkemaan pyörällä, käytän uimahallissa ja lukemattomia muita juttuja. Ja kun nämä ottaa puheeksi niin kyllä kehtaa vaan räkyttää kuin kakka vaimo minä oon. Kait sitte oon, mutta ei tollastakaan kohta jaksa katella.ON aivan hyvä perusiskä lapsille, mutta jotain muutakin tässä kaivataan. Meidän lapset ei tietäis edes mikä on pyörä jos en olis opettanut, ehkä puolet ei tätä ymmärrä, mutta nyt en jaksa selittää olen niin kyrsiintynyt.
hänen mielestä riittää perusjutut. Muistipelit tms. oppivat nuo muut ihan itteestään:) Olen sen takia hänen kanssaan, kun hän on mieheni ja lasteni isä. En halua heti lyödä hanskoja tiskiin vaikka mieli tekis. Nyt haluaisin löytää jonkun ratkaisun asiaan.
Meidän lapsi oppi uimaan joskus 7-vuotiaana ja pyörällä ajamaan joskus 9-vuotiaana. Hiihtäminen tuli kuvioihin kun lapsi oli 8-vuotias. Ei noita kaikkia juttuja tarvitse väkisellä opettaa jo pienelle lapselle, jos se tuntuu niin raskaalta. Mikä kiire sinulla oikein on?
Ehkä mies ei vaan niin kovin perusta noin pienistä lapsista? Tai olisiko jotain muita juttuja mitä hän voisi opettaa? Nikkarointia? Ongintaa?
Ja mikä tuo perheen yhteinen ulkoilu -juttu oikein on? Tosi harvoin mekään sellaista ollaan harrastettu, mitä nyt joskus menty lennättämään leijaa. Harvemmin se mies tuli sinne leikkipuistoon notkumaan.
Minun nähdäkseni miehesi osallistuu kyllä omalla tavallaan. Sinä yrität väkisin pusertaa häntä johonkin isämuottiin, joka ei hänelle istu. Ei se mene niin, että naiset saavat yksin päättää sen ainoan oikean tavan olla mies ja isä. Ei kai sinunkaan mies tule sinua neuvomaan, millainen äiti sinun pitää olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrä sinua ap. Onhan se nyt tärkeää ihan kaikkien hyvinvoinninkin kannalta, että lapsille annetaan aktiviteetteja! Olisiko teillä jotain tuttavaperhettä, joka näyttäisi hyvää esimerkkiä eli joiden kanssa voisitte lähteä yhdessä tekemään kivoja juttuja?
Kiitos sinulle 7. nyt ajattelen myös tuolta kantilta asiaa. Ei mieheni ole koskaan puuttunut millainen äiti minun pitäisi olla. Itse olen hyvin paljon kirjanoppinut, eli luen kirjasta mitä mihinkin kehitysvaiheeseen kuuluu. Nyt kyse on siitä että minun pitäisi rentoutua. Apua, siinä on ihan hirveästi haastetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muita on vaikea muuttaa, itseensä kun voi oikeastaan vain vaikuttaa tässä elämässä loppujen lopuksi.
Eli on muutama vaihtoehto. Joko hyväksyä asiat, tai keskustella asiallisesti ja kypsästi syyttelemättä ja koittaa saada mies ymmärtämään että koet tilanteen epäreiluksi ja toivoisit hänen osaltaan enemmän osallistumista.
Tai sitten se rankin ja viimeisin vaihtoehto, eli otat ja lähdet, ja kokeilet miltä tuntuu etä- ja lähivanhemmuus esim.
meillä on vähän täällä tuttavaperheitä ja toisekseen mieheni tekee juuri niinkuin itse näkee parhaimmaksi. Ei osaa katsoa sillä silmällä mitä toiset tekee. On hyvin vanhakantainen kasvatus yms. asioissa. Vaikka ei ole iällä vielä pilattu:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
viimeinen vaihtoehton on asettaa lapseni eroperhe lapsiksi. Niin kauan kun puhe- ja keskusteluyhteys mieheeni säilyy niin kauan pysymme yhdessä. Tämän olen päättänyt ja tässä pysyn, onneksi mieheni on edes tässä asiassa samaa mieltä, mutta olen toki välillä miettinyt vaihtoehtoa erota, mutta tiedä sitten onko kenenkään etu eipä taida olla, kun syyt alkavat toisten kommentteja lukiessa tuntua pieniltä:)
Miehesi on siis laiska. Onko ollut ennen lapsiakin vai eikö vain välitä?