Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

tyttäreni on lesbo... mitä tehdä?

Vierailija
09.04.2014 |

Eilen 16 (tänä vuonna 17) tyttö kertoi olevansa lesbo. Hän haluaisi tuoda tyttöystävänsä meille näytille ja tuntuu että hän on aivan tosissaan tämän asian kanssa. Ongelma on, että minun kotikasvatus poikkeaa rajusti nykyaikaisesta kasvatuksesta. Minulle on opetettu, että homot ovat luonnottomia jne. olen myös uskovainen. Rakastan tytärtäni ja haluaisin oppia hyväksymään tämän lesbouden, mutta en tiedä miten. Vaikka yritän sysätä pahat ajatukset pois mielestäni,

pieni sisäinen ääni alkaa nakuttamaan sitä samaa mitä itse olen kotona kuullut. En tiedä, miten pääsen negatiivisista ajatuksista eroon.

 

neuvoja?

 

Kommentit (18)

Vierailija
1/18 |
09.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Päätät vain toimia toisin kuin mitä sulle on syötetty. Sanot tytöllesi, että x-päivänä voisi tuoda kaverinsa teille ja silloin olet kohtelias, molemmille.

Vierailija
2/18 |
09.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerro tytöllesi, että lesbous on luonnotonta ja sairasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/18 |
09.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No tuet tytärtäsi. Ei valinta välttämättä ole lopullinen. Teiniseurustelua ja kokeilua. :) Se on nykyaikaa, että kokeillaan eri vaihtoehtoja. Miksi homot olisivat luonnottomia?

Vierailija
4/18 |
09.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kumpi on sinulle tärkeämpää: homot ovat luonnottomia vai tyttäresi? Toisesta voit pitää kiinni.

Vierailija
5/18 |
09.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitäpä tuolle nyt voisikaan tehdä? Sinun roolisi on joko tukea tytärtäsi ja hyväksyä asia vaikka hammasta purren, mutta kuitenkin.

Päinvastoin asian mennessä käy vaan siten, että tytär vierannnuttaa sinut elämästään, jos et hänen persoonaaansa kaikkineen hyväksy.

 anna tälle tyttöystävälle mahdollisuus,  mene tiedä miten mukava on.

Jos tyttäresi on löytänyt sielunkumppanin ja ihmisen, jonka kanssa hänen on aidosti hyvä olla, ei seksuaalisuuden miettiminen ole enää olennaista. Heidän välinen asiahan se muutenkin on.

Vierailija
6/18 |
09.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siinä on nyt sulla sitten oiva kasvun paikka, käytä hyödyksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/18 |
09.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aikuisen on otettava itse vastuu omista päätöksistään ja muistakin asioistaan.

Lapsi voi uskoakin jos vanhemmat sanovat yhtä sun toista kotikasvatuksen nimissä, vaikka että mörkö vie sinut jos et ole kiltisti, tai pitää olla hyväksymättä homoja.

Mutta aikuisella on jo oma järki, eli käytät sitä ja suhtaudut niinkuin poikaankin suhtautuisit tyttäresi seurustelukumppanina.

Vierailija
8/18 |
09.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käy ensin vaikka tutustumassa Setan sivuihin ja heidän neuvontapalveluihin. http://seta.fi/tietoa-ja-tukea/

 

Sitten mietit, mistä tuntosi kumpuaa ja miten voisit alkaa ajatella toisin.

Tyttäresi tarvitsee nyt tukeasi ja hyväksyntääsi. Helppoa se ei välttämättä ole, mutta jos et yritä, voit tehdä jotain peruuttamatonta.

 

Tyttäresi on vielä nuori. Hän voi jatkaa naisten kanssa olemista tai vaihtaa joskus mieheenkin, seksuaalisuus on häilyvää meillä kaikilla. Sinäkin voit joskus rakastua naiseen. Kannattaa tiedostaa tämä.

 

Hyvä kirja luettavaks on Kaapista ulos, omistan kyseisen opuksen ja tarinat avaavat silmiä. http://www.like.fi/kirjat/ulos-kaapista

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/18 |
09.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 12:22"]

Eilen 16 (tänä vuonna 17) tyttö kertoi olevansa lesbo. Hän haluaisi tuoda tyttöystävänsä meille näytille ja tuntuu että hän on aivan tosissaan tämän asian kanssa. 

 

neuvoja? 

[/quote]

 

Laita hänelle maistuva illallinen. Joku oma bravuurisi. Elämästä ei selviä syömättä ja siinä ruokaillessa huomio ei ole vain yhdessä asiassa, jolloin tilanne on kaikille helpompi. 

 

Vierailija
10/18 |
09.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, ajattele miten vaikea paikka tyttärellesi on ollut kertoa asiasta sinulle!

Olen kerran ollut valmis majoittamaan tyttäresi ikäisen nuoren miehen samana iltana kun hän kertoi vanhemmilleen homoudestaan.Ainakin tämä nuori mies mietti monta viikkoa että kuinka kertoa asiasta vanhemmilleen, sillä hän pelkäsi etteivät he hyväksy sitä.

Hänen vanhemmat olivat kauan hiljaa. Kysyivät sitten että tietääkö kundi että monet eivät hyväksy homoja. Vanhemmat siis hätäilivät enemmän sitä että omalle lapselle tulee homovastaista herjaa muualta. 

 

Luulisi että sinullekin tyttäresi onnellisuus olisi tärkeintä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/18 |
09.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mene terapiaan. Tulet sitä todennäiköisesti tarvitsemaan, jos kasvatuksesi ja käsityksesi on noin konservatiivinen. Asenne Sinulla on selvästikin kunnossa. Sinun ei tarvitse olla "hullu" terapiaan mennäksesi. Mutta jonkinasteinen kriisi tuo asia tuntuu sinulle olevan.

 

Psykologin avustuksella saat asioihin itsesi ja tyttäresi kannalta nopeammin muutettua suhtautumistasi, ja sisäisiä ristiriitoja joita se sinussa aiheuttaa.

 

Tai sitten, kun kerran asenteesi on jo valmiiksi loistava, ja suvaitsemattomuutesi kumpuaa väärinymmärretystä kristinuskosta niin jos satut jotenkin löytämään uskossa olevan joka hyväksyy homoseksuaalisuuden, niin yrtiä puhua hänen kanssa asiasta. Ja vaikeudestasi suhtautua asiaan hyvin. Ehkä se voisi olla jopa parempi idea kuin mennä uskossa olemattoman psykologin juttusille, koska saisit kristillisen hyväksyvän lähestymistavan asiaan. 

 

Onnittelen Sinua siitä, että asenteesi on hyvä. Voit olla ylpeä itsestäsi, minä ainakin olisin ylpeä Sinusta, jos nimenomaan tuo keissi koskettaisi minua jollain tavalla. Esim. jos olisin vaikkapa aviomiehesi.

Vierailija
12/18 |
09.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei vammaisena syntyneelle muuta voi kuin sopeutua vammaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/18 |
09.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 16:43"]

Ei vammaisena syntyneelle muuta voi kuin sopeutua vammaan.

[/quote]

 

Mikä vamma sinulla sitten  on,kun täytyy kommentoida tällaista asialliseen ketjuun?

Ap,sulattele asiaa rauhassa. Anna tyttäresi tuoda tyttöystävänsä näytille,ja yritä suhtautua ennakkoluulottomasti. Jos homokammosi on kotona opittua,eikä itse keksimääsi,voit varmaan ajan kanssa oppia siitä poiskin.

Vierailija
14/18 |
09.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos tyttösi kaveri on miesmäinen niin sellainen suhde voi olla oikein hyväkin asia. He osaavat tehdä käytännön asioita ja tehdä remontteja ja kantaa raskaita tavaroita jne.  

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/18 |
09.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyväksyt tyttäresi tietysti! Onhan hän lapsesi, oli sitten lesbo tai ei.

Vierailija
16/18 |
09.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei olen itse uskossa. Enkä usko,että sinulle on "syötetty" jotain väärin,jos olet tosissaan uskossa niin täytyyhan sinun tietää,että Sadoma ja Homora ei ollut keksitty,vaan se on ollut tuhuttu ihmisten tekemien asioitten lakkamisen vuoksi. Valitettavasti tai onneksi kaupunkien olemassaolo on fakta ja siita on todisteita. Jos ajattelet järjellaan etkä menet maailmaan mukaan niin itsekkin oivallat että tietyt asiat ovat vääriä ja ihmisien on hyvää ajatella mihiin paikkaan me päädymme tämän elämän jälkeen. Olen itse venäläinen ortodoksi ja pidän uskonnollinen vaakamus maailmaan tärkeänä asiana. En ole fanaatikko enkä hurahtunut vaan vakaumuksellani on todenmukainen ja läsnä aina. Nuorena tein abortin-tyhmyydestä tietämättää kuinka suuri tuska murhe ja suru se aiheutta minulle jälkeenpäin,olen naimisissa ja meillä on ihania lapsia,mutta sitä minun pientä kulta en pystyy unohtamaan...itken usein ja suren häntä. Muutamaa vuotta sitten sairastuin masennukseen enkä saannut apua kun meidän seurakunnalta ja meidän papilta-isältä-kävin monta kerta-katuin ja itkin itkin ja katuin,itkin surusta niin,että luulin että itkin silmäni päästäni. Sain siunaus ja meidän pappi oli ihana tosi myötätuntoinen-hän ei enää kestänyt kun tuskani oli suuri..sanoi minulle,että suru vie aika ja jos oikeasti käännyn Jumalan puolelle niin Hän antaa anteeksi...ja niin Hän antoikiin lopuksi. Oloni vähitelleen helpottui ja pystyin palata työhöön..mutta se pieni aina minun kanssa..tuntuu että sain häneltäkiin anteeksi...mutta itselle antaa anteeksi on kaikista vaikeinta..joten tiedän että Hän on olemassa ja on meidän kanssa-meille tueksi. Yritä puhua tyttäresi kanssa-hän tekee itselleen ja sinulle vääryyttä-hänhan on vielä alaikäinen ja toistaiseksi olet hänestä vastuussa..älä hylkää hänet..mutta hän on vielä niin nuori ja kaipaa rajoja-16 vuotiana EI OLE pakko seurustella!!!!!! Vaikea ikä tai yksinäisyys voi ajaa nuortaa tekemään vääriä päätöksiä,ole aikuinen,jos hän haluaa huomenna kokeilla huumeita niin sallitko mukisematta. Onnea ja mielen lujuutta sinulle. Voit luotta,että rukoilen sinun puolesta ja tyttäresi puolesta!! !

Vierailija
17/18 |
09.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 19:19"]

Hei olen itse uskossa. Enkä usko,että sinulle on "syötetty" jotain väärin,jos olet tosissaan uskossa niin täytyyhan sinun tietää,että Sadoma ja Homora ei ollut keksitty,vaan se on ollut tuhuttu ihmisten tekemien asioitten lakkamisen vuoksi. Valitettavasti tai onneksi kaupunkien olemassaolo on fakta ja siita on todisteita. Jos ajattelet järjellaan etkä menet maailmaan mukaan niin itsekkin oivallat että tietyt asiat ovat vääriä ja ihmisien on hyvää ajatella mihiin paikkaan me päädymme tämän elämän jälkeen. Olen itse venäläinen ortodoksi ja pidän uskonnollinen vaakamus maailmaan tärkeänä asiana. En ole fanaatikko enkä hurahtunut vaan vakaumuksellani on todenmukainen ja läsnä aina. Nuorena tein abortin-tyhmyydestä tietämättää kuinka suuri tuska murhe ja suru se aiheutta minulle jälkeenpäin,olen naimisissa ja meillä on ihania lapsia,mutta sitä minun pientä kulta en pystyy unohtamaan...itken usein ja suren häntä. Muutamaa vuotta sitten sairastuin masennukseen enkä saannut apua kun meidän seurakunnalta ja meidän papilta-isältä-kävin monta kerta-katuin ja itkin itkin ja katuin,itkin surusta niin,että luulin että itkin silmäni päästäni. Sain siunaus ja meidän pappi oli ihana tosi myötätuntoinen-hän ei enää kestänyt kun tuskani oli suuri..sanoi minulle,että suru vie aika ja jos oikeasti käännyn Jumalan puolelle niin Hän antaa anteeksi...ja niin Hän antoikiin lopuksi. Oloni vähitelleen helpottui ja pystyin palata työhöön..mutta se pieni aina minun kanssa..tuntuu että sain häneltäkiin anteeksi...mutta itselle antaa anteeksi on kaikista vaikeinta..joten tiedän että Hän on olemassa ja on meidän kanssa-meille tueksi. Yritä puhua tyttäresi kanssa-hän tekee itselleen ja sinulle vääryyttä-hänhan on vielä alaikäinen ja toistaiseksi olet hänestä vastuussa..älä hylkää hänet..mutta hän on vielä niin nuori ja kaipaa rajoja-16 vuotiana EI OLE pakko seurustella!!!!!! Vaikea ikä tai yksinäisyys voi ajaa nuortaa tekemään vääriä päätöksiä,ole aikuinen,jos hän haluaa huomenna kokeilla huumeita niin sallitko mukisematta. Onnea ja mielen lujuutta sinulle. Voit luotta,että rukoilen sinun puolesta ja tyttäresi puolesta!! !

[/quote]

Viikon paras provo.

 

Vierailija
18/18 |
09.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 19:40"]

[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 19:19"]

Hei olen itse uskossa. Enkä usko,että sinulle on "syötetty" jotain väärin,jos olet tosissaan uskossa niin täytyyhan sinun tietää,että Sadoma ja Homora ei ollut keksitty,vaan se on ollut tuhuttu ihmisten tekemien asioitten lakkamisen vuoksi. Valitettavasti tai onneksi kaupunkien olemassaolo on fakta ja siita on todisteita. Jos ajattelet järjellaan etkä menet maailmaan mukaan niin itsekkin oivallat että tietyt asiat ovat vääriä ja ihmisien on hyvää ajatella mihiin paikkaan me päädymme tämän elämän jälkeen. Olen itse venäläinen ortodoksi ja pidän uskonnollinen vaakamus maailmaan tärkeänä asiana. En ole fanaatikko enkä hurahtunut vaan vakaumuksellani on todenmukainen ja läsnä aina. Nuorena tein abortin-tyhmyydestä tietämättää kuinka suuri tuska murhe ja suru se aiheutta minulle jälkeenpäin,olen naimisissa ja meillä on ihania lapsia,mutta sitä minun pientä kulta en pystyy unohtamaan...itken usein ja suren häntä. Muutamaa vuotta sitten sairastuin masennukseen enkä saannut apua kun meidän seurakunnalta ja meidän papilta-isältä-kävin monta kerta-katuin ja itkin itkin ja katuin,itkin surusta niin,että luulin että itkin silmäni päästäni. Sain siunaus ja meidän pappi oli ihana tosi myötätuntoinen-hän ei enää kestänyt kun tuskani oli suuri..sanoi minulle,että suru vie aika ja jos oikeasti käännyn Jumalan puolelle niin Hän antaa anteeksi...ja niin Hän antoikiin lopuksi. Oloni vähitelleen helpottui ja pystyin palata työhöön..mutta se pieni aina minun kanssa..tuntuu että sain häneltäkiin anteeksi...mutta itselle antaa anteeksi on kaikista vaikeinta..joten tiedän että Hän on olemassa ja on meidän kanssa-meille tueksi. Yritä puhua tyttäresi kanssa-hän tekee itselleen ja sinulle vääryyttä-hänhan on vielä alaikäinen ja toistaiseksi olet hänestä vastuussa..älä hylkää hänet..mutta hän on vielä niin nuori ja kaipaa rajoja-16 vuotiana EI OLE pakko seurustella!!!!!! Vaikea ikä tai yksinäisyys voi ajaa nuortaa tekemään vääriä päätöksiä,ole aikuinen,jos hän haluaa huomenna kokeilla huumeita niin sallitko mukisematta. Onnea ja mielen lujuutta sinulle. Voit luotta,että rukoilen sinun puolesta ja tyttäresi puolesta!! !

[/quote]

Viikon paras provo.

 

[/quote]

 

Olisi ollut vielä parempi,jos valehihhuli olisi vaivautunut jäsentelemään tekstin luettavampaan muotoon. Ja muuten,Sadoma ja Homora ovat kyllä provoilijan keksimiä paikkoja.Sen sijaan Sodoma ja Gomorra löytyvät Raamatusta :)


Toivottavasti ap on saanut apua näistä järkevistä vastauksista.

Voimia homokammosta paranemiseen ja tyttären hyväksymiseen!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yksi yhdeksän