Lue keskustelun säännöt.
Kuuluuko tällaisessa tilanteessa puuttua lapsen käytökseen vai ei? Miten?
19.04.2007 |
Eli oltiin neuvolassa odottamassa vuoroa, jossa on iso leikkitila lapsille ja paljon leluja. Siinä oli jo ennen meidän tuloa noin 5-vuotias poika yksinään leikkimässä. Joka kerta, kun oma lapseni meinasi ottaa jonkun lelun lattialta tai pöydältä tämä poika hyökkäsi huoneen toiselta puolelta nappaamaan sen takaisin itselleen. " Tää on mun!" . Ja tämä huone ei tosissaan ole mikään pikku koppi vaan kunnon huone. Niin ja kaikissa luki isolla neuvolan nimi eli eivät myöskään olleet pojan omia leluja. Tätä jatkui koko vartin tai 20min, mitä siinä oltiin. Sanoinkin jo omalle lapselle, että ota tuo lelu, kun se oli nurkassa ja poika ihan muualla eikä aikaan ollut koskenut siihen leluun. Lapsi on menossa ottamaan lelua, niin jo tämä poika juoksee kiljuen repimään lelua toisen kädestä.
Olin jotenkin ihan hämmentynyt koko tilanteesta, etten tienyt olisiko siinä pitänyt jotain tehdä tai sanoa, vai olla tekemättä mitään?? Lopulta oma lapseni istui kiltisti tuolilla ja katsoi kun toinen leikki.
Kommentit (11)
Nehän oli sen NEUVOLAN lelut, ei pojan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se tyranni olisi juossut perääni, olisin sanonut että " olet ominut jo ihan tarpeeksi leluja, täällä on muitakin lapsia" . Jos äitinsä tms. olisi tullut siihen, olisin kertonut että viitsivätkö sanoa pojalleen jotain, kun tämä ei suostu jakamaan leluja.
Opetit hänelle sen että häntä voi kohdella epäoikeudenmukaisesti ja äiti hyväksyy sen täysin.
Sinun olisi pitänyt puuttua asiaan ja sanoa että nämä lelut ovat tarkoitettu kaikille täällä käyville lapsille. Sinä olet aikuinen tai ainakin pitäisi olla ja voit ohjata lapsia toimimaan oikein vaikkei ne omiasi olisikaan.
Kiitos teille, jotka vastasitte asiallisesti. ap
Itse ihan itsestäänselvästi puolustan, komennan ja selvittelen välejä, oli lapset omia tai toisten. En anna kenenkään etuilla jonossa itseänikään, vaan sanon kohteliaasti hymyillen: " Nyt taisi olla mun vuoro."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä nimittäin ehdotin tuota " suoraan sanomista lelujen omimisesta" ja esikoistani odottelen ;). Ikä tuo kyllä kokemusta ja kanttia, mutta osaan minäkin 21-vuotiaana sanoa jos joku koittaa ohitella tai vastaavaa...
Olisin sanonut 5- vuotiaalle ja ottanut lelut takaisin omalle lapselleni. Eihän tuollaista käytöstä voi aikuinen seurata vierestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö sen pitäisi mennä ohi?!
Kyllä mä ainakin olisin sanonut että " nämä lelut on kaikkien yhteisiä" , niin mä sanon tuolle taaperollenikin kun se raasu haluaisi puistossa pitää sekä pyörän että mopon itsellään... ;)
Ap on tainnut arvioida " 5-vuotiaan" pojan iän vähän väärin. Olisiko kuitenkin ollut 3-vuotias, isokokoinen poika? Omaani ei ainakaan kiinnostaisi enää taistella leluista jonkun pikkuisen kanssa. Ihan kiltisti osaa istua ja odottaa ja lueskella jotain lastenkirjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan asiallinen kysymys, ja muutama asiallinen vastaus ni jo pitää onttopäiden tulla haukkumaan.
todellakin olisin puuttunut.
menisin lähellä 5veetä ja katsoisin silmiin, hymyilisin nätisti ja sanoisin rauhallisella ja selkeällä äänellä esim " nämä lelut taitavat olla tämän terveyskeskuksen, koska näissä leluissa lukee tämän terveyskeskuksen nimi, vai oletko sinä tämän niminen [siis se tk]? minä olen ***** ja tässä on lapseni ***** ja hän haluaisi leikkiä myös näillä leluilla ennen kuin hän menee tuonne neuvolaan" tai jotain sellaista riippuen miten se 5vee käyttäysi ja vastaisi.