Historioitsijat! Mikä aiheutti Euroopan heikon väestökehityksen?
Mikä aiheutti sen, että Euroopassa on niin vähän ihmisiä? Ehkäisy, mentaliteetti, ilmasto vai nälkävuodet/sairaudet? Mutta musta surma ja muut kulkutaudit kai riuhuivat muuallakin, kuten Intiassa? Entä milloin Ruotsi otti suurimman etumatka-askeleen suhteessa Suomeen väkiluvussa?
Mietityttää Intian väkiluku: 1,242 miljardia ihmistä. Milloinkahan siellä tapahtui suurin väestöräjähdys? Ehkäisyn puuteko suurin syy järjettömään väestötiheyteen?
Kommentit (26)
Siis nykyisen pääosin laskevan väestökehityksen? Ehkäisy, naisten parempi asema (pitkä opiskeluaika eli vähemmän aikaa tehdä lapsia, vähäisempi kotiäitiys), kaupungistuminen (ei tarvita lapsiatyövoimaksi, vähemmän tilaa).
Älykkyys. Mitä älykkäämpi ihminen, sitä vähemmän lapsia hän tekee.
Ehkäisy on varmasti iso syypää. Lisäksi ilmasto: Euroopassa on paljon koleampaa kuin esim. Afrikassa, joten täällä ei kasva kasvit samaan malliin ja ihmiset paleltuvat pakkasiin. Musta surma oli ainoastaan Euroopan riesa (liikkuvuus oli vielä niin vähäistä, että ei levinnyt sen ulkopuolelle), mutta kulkutauteja oli toki muuallakin maailmassa. T. Ei historioitsija, mutta tykkään päteä niillä vähillä tiedoilla mitä minulla on
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 18:50"]
Älykkyys. Mitä älykkäämpi ihminen, sitä vähemmän lapsia hän tekee.
[/quote]
Höpönlöpön, biologisesti gambialaisilla ja suomalaisilla on tismalleen sama kapasiteetti, myös aivojen suhteen. Mutta tärkeä seikka, jota toivottavasti tarkoitit, on koulutus ja sen puute köyhissä maissa. Mitä sivistyneempää kansa on, sitä paremmat valmiudet heillä on ehkäisyyn. Mutta tämä on vastaus vain mahdolliseen jatkokysymykseen "miksi kehitysmaissa ei ehkäistä, mutta Euroopassa ehkäistään".
Ruotsissa on ollut aina suurempi väestö, johtuen ehkä korkeammasta elintasosta, Suomi oli kuitenkin köyhempi kuin muu Ruotsin alue. 1860-luvulla Suomea koettelivat suuret nälkävuodet, ja Suomi menetti miehiä myös sodissa Ruotsia enemmän 1800-luvulta eteenpäin.
Intiassa vaikuttaa varmaan ehkäisyn puute ja matala koulutusaste ja naisten kouluttamattomuus ja työttömyys kodin ulkopuolella. Alue on Suomea paljon suurempi ja otollisempi elämälle (ilmasto, maantieteellinen sijainti jne). Lähtökohdatkin ovat olleet erilaiset kuin meillä, Intia asutettiin kauemman aikaa sitten.
Aasian ja Afrikan väestö on kasvanut vasta 50-luvun jälkeen kun kehitysapu (=elintason nousu) ja sivistyksen taso ei ole ollut balanssissa. Ei pitäisi mennä sörkkimään luonno tasapainoja
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 18:54"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 18:50"]
Älykkyys. Mitä älykkäämpi ihminen, sitä vähemmän lapsia hän tekee.
[/quote]
Höpönlöpön, biologisesti gambialaisilla ja suomalaisilla on tismalleen sama kapasiteetti, myös aivojen suhteen. Mutta tärkeä seikka, jota toivottavasti tarkoitit, on koulutus ja sen puute köyhissä maissa. Mitä sivistyneempää kansa on, sitä paremmat valmiudet heillä on ehkäisyyn. Mutta tämä on vastaus vain mahdolliseen jatkokysymykseen "miksi kehitysmaissa ei ehkäistä, mutta Euroopassa ehkäistään".
[/quote]Mistä ihmeestä sinä tiedät että aivokapasiteetti on täsmälleen sama? Onhan roduissa eroja hyvinkin paljon
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 18:56"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 18:54"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 18:50"]
Älykkyys. Mitä älykkäämpi ihminen, sitä vähemmän lapsia hän tekee.
[/quote]
Höpönlöpön, biologisesti gambialaisilla ja suomalaisilla on tismalleen sama kapasiteetti, myös aivojen suhteen. Mutta tärkeä seikka, jota toivottavasti tarkoitit, on koulutus ja sen puute köyhissä maissa. Mitä sivistyneempää kansa on, sitä paremmat valmiudet heillä on ehkäisyyn. Mutta tämä on vastaus vain mahdolliseen jatkokysymykseen "miksi kehitysmaissa ei ehkäistä, mutta Euroopassa ehkäistään".
[/quote]Mistä ihmeestä sinä tiedät että aivokapasiteetti on täsmälleen sama? Onhan roduissa eroja hyvinkin paljon
[/quote]
Toivottavasti olet perusprovoilija, mutta jos et, niin lue välillä jotain muutakin kuin Jussi Halla-ahon blogia, esimerkiksi peruskoulun oppikirjoja. Tai kerro toki, mistä olet saanut tietää noista "rotujen" välisistä eroista.
Kyllä musta surma ja isorokko ovat riehuneet Euroopassakin ja 1900-luvun alussa riehui paha influenssaepidemia (Espanjan tauti). Muista että penisiliini keksittiin vasta 1940-luvun jälkipuoliskolla. Nyt parannettavissa olevat sairaudet johtivat ennen sitä kuolemaan. Sitten tietysti tuberkuloosi ja kolera ...
Euroopassa sodittiin 1900-luvulla kaksi tuhoisaa maailmansotaa ja esim. 1600-luvulla 30-vuotinen sota.
Esim. Irlannissa ja Suomessa oli 1800-luvun puolimaissa pahat nälänhädät (Irlannissa ns. potato famine, Suomessa katovuodet), joka vei ison osan kansasta paitsi hautaan myös siirtolaisiksi Atlantin taakse.
Tässä vain muutamia historian tapahtumia, jotka saattavat vaikuttaa "Euroopan heikkoon väestökehitykseen". Mitäköhän kouluissa nykyään opetetaan, kun ei ilmeisesti oman maanosan historiaa edes?
10 jatkaa vielä, että syyt monen Aasian ja Afrikan maan nykytilanteeseen ja kurjuuteen ovat lähtöisin Euroopan valtioiden siirtomaapolitiikasta, esim Englanti, Portugal, Belgia. Useat noiden mantereiden maista itsenäistyivät vasta 1900-luvulla, Intia 1948.
Euroopan heikko väestökehityshän ei suinkaan johdu suuresta kuolleisuudesta vaan matalasta syntyvyydestä. Euroopan väestöräjähdys koettiin parisataa vuotta aiemmin kuin Intiassa ja muualla. Ensin laski kuolleisuus (kulkutaudit vähenivät, tuli esim. isorokkoon rokote ja alettiin ymmärtää miten lapsi- ja lapsivuodekuolleisuuta saadaan vähennettyä). Lapsia tehtiin edelleen paljon, ei ollut ehkäisyä, naimisiin alettiin mennä nuorempana. Liikaväestöä saatiin purettua Pohjois-Amerikkaan.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 19:23"]
Liikaväestöä saatiin purettua Pohjois-Amerikkaan.
[/quote]
Ja myös Etelä-Amerikkaan. Unohdat, että Espanjasta ja myös Italiasta emigroiduttiin lähinnä Etelä-Amerikkaan. Argentiinassa ja Brasiliassa on tällä hetkellä enemmän italialaisperäistä väestöä sekä numeraalisesti että prosentuaalisesti kuin Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 18:51"]
Musta surma oli ainoastaan Euroopan riesa (liikkuvuus oli vielä niin vähäistä, että ei levinnyt sen ulkopuolelle), mutta kulkutauteja oli toki muuallakin maailmassa. T. Ei historioitsija, mutta tykkään päteä niillä vähillä tiedoilla mitä minulla on
[/quote]
Aika heikoilla tiedoilla sä näköjään pädet. Musta surma on eurooppalaisten antama nimi YHDELLE ruttoepidemialle, joten totta kai se oli "vain" Euroopan riesa, koska muualla sitä ei kutsuttu Mustaksi surmaksi. Rutto levisi silloin (kuten yleensäkin) Aasiasta, ja ne ovat juuri kulkutauteja sen takia, että ne leviävät helposti. Liikkuvuutta oli ihan riittävästi silloinkin, ainoastaan Amerikka oli niiltä "suojassa" ja sen takia heitä sitten kuolikin eurooppalaisten saapuessa.
Suurin syy Euroopan pienelle väestömäärälle on ehkäisy ja naisten hyvä asema. Muualla maailmassa kuolevuus on laskenut, mutta syntyvyys on pysynyt samana, samoin lapsia ei kuole enää niin helposti kuin aikaisemmin.
Suomen väkimäärä on kärsinyt esimerkiksi 1700-luvulla kahdesta miehityksestä, samoin nälänhädistä 1690- ja 1860-luvuilla, jolloin apua ei saapunut Suomeen, syrjäseudulle. 1800-luvulla suomalaisia ei erityisemmin kuollut sodissa, kuten eräs mainitsi, 1900-luvun alussa tietenkin taas.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 19:16"]
10 jatkaa vielä, että syyt monen Aasian ja Afrikan maan nykytilanteeseen ja kurjuuteen ovat lähtöisin Euroopan valtioiden siirtomaapolitiikasta, esim Englanti, Portugal, Belgia. Useat noiden mantereiden maista itsenäistyivät vasta 1900-luvulla, Intia 1948.
[/quote]Afrikan nykykurjuuteen on paljolti syyllisiä myös afrikkalaiset itse.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 19:16"]
10 jatkaa vielä, että syyt monen Aasian ja Afrikan maan nykytilanteeseen ja kurjuuteen ovat lähtöisin Euroopan valtioiden siirtomaapolitiikasta, esim Englanti, Portugal, Belgia. Useat noiden mantereiden maista itsenäistyivät vasta 1900-luvulla, Intia 1948.
[/quote]Mihin kurjuuteen, noissa maissahan väestö kasvaa huimaa vauhtia
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 19:00"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 18:56"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 18:54"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 18:50"]
Älykkyys. Mitä älykkäämpi ihminen, sitä vähemmän lapsia hän tekee.
[/quote]
Höpönlöpön, biologisesti gambialaisilla ja suomalaisilla on tismalleen sama kapasiteetti, myös aivojen suhteen. Mutta tärkeä seikka, jota toivottavasti tarkoitit, on koulutus ja sen puute köyhissä maissa. Mitä sivistyneempää kansa on, sitä paremmat valmiudet heillä on ehkäisyyn. Mutta tämä on vastaus vain mahdolliseen jatkokysymykseen "miksi kehitysmaissa ei ehkäistä, mutta Euroopassa ehkäistään".
[/quote]Mistä ihmeestä sinä tiedät että aivokapasiteetti on täsmälleen sama? Onhan roduissa eroja hyvinkin paljon
[/quote]
Toivottavasti olet perusprovoilija, mutta jos et, niin lue välillä jotain muutakin kuin Jussi Halla-ahon blogia, esimerkiksi peruskoulun oppikirjoja. Tai kerro toki, mistä olet saanut tietää noista "rotujen" välisistä eroista.
[/quote]Olen lukenut muutakin, mm. Tatu Vanhasen tutkimuksia
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 19:57"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 19:00"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 18:56"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 18:54"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 18:50"]
Älykkyys. Mitä älykkäämpi ihminen, sitä vähemmän lapsia hän tekee.
[/quote]
Höpönlöpön, biologisesti gambialaisilla ja suomalaisilla on tismalleen sama kapasiteetti, myös aivojen suhteen. Mutta tärkeä seikka, jota toivottavasti tarkoitit, on koulutus ja sen puute köyhissä maissa. Mitä sivistyneempää kansa on, sitä paremmat valmiudet heillä on ehkäisyyn. Mutta tämä on vastaus vain mahdolliseen jatkokysymykseen "miksi kehitysmaissa ei ehkäistä, mutta Euroopassa ehkäistään".
[/quote]Mistä ihmeestä sinä tiedät että aivokapasiteetti on täsmälleen sama? Onhan roduissa eroja hyvinkin paljon
[/quote]
Toivottavasti olet perusprovoilija, mutta jos et, niin lue välillä jotain muutakin kuin Jussi Halla-ahon blogia, esimerkiksi peruskoulun oppikirjoja. Tai kerro toki, mistä olet saanut tietää noista "rotujen" välisistä eroista.
[/quote]Olen lukenut muutakin, mm. Tatu Vanhasen tutkimuksia
[/quote]
Tatu Vanhasta ei käsittääkseni pidetä oikein uskottavana tieteentekijänä.
Älykkyys ei ole ihan staattinen tila, siihen vaikuttavat myös olosuhteet, esim. ravinto. Kun ihminen saa liian vähän kaloreita, hän ei kykene abstraktiin ajatteluun, mikä on aika loogista.
Taudit, kuten yllä on todettu. Eurooppa on aika pahasti sekä Aasiasta että Afrikasta karkaavien epidemioiden ristitulessa, kun taas Saharan eteläpuolinen Afrika ja Kaukoitä ovat olleet suhteellisen suojattuja toistensa taudeilta huonojen kulkuyhteyksien ansiosta. Muitakin syitä toki on, mutta taudit ovat ap:n kysymykseen keskeisin selitys.
Historian ope
Teollistuminen ja kaupunkien kasvu maaeudun kustannuksella, saatavilla oleva ehkäisy ja naisten koulutus. Uskonpuhdistus, katolisethan maathan suhtautuvat yhä ehkäisyyn eri tavalla. 2 maailmansotaa vaikutti kyllä osansa, mutta ne niittivät lähinnä nuoria miehiä, naiset silti hoitivat synnyttämisen ja Suomessakin ns. suuret ikäluokat ovat sodan tulosta. Euroopan väestömäärä on silti kasvanut, muttei yhtä paljon ja nopeasti kuin muualla.
Kyllä on eroa afrikkalaisella, länsimaisella ja aasialaisella älykkyyden suhteen, ja sitä on selitetty esimerkiksi sillä että afrikkalaisilla on ollut huonoa ruokaa, ei ole aivot niin hyvin käytössä kuin muilla. Jos afrikkalaiset olisivat vähän älykkäämpiä, eivät olisi vuosikymmenestä toiseen samassa pulassa vaan olisivat kehittäneet jotain. Meillä täällä kylmässä pohjoisessa on paljon haasteita, ja olemme saaneet ne ratkaistua, vaikka välillä on suuri osa väestöstä kuollut nälkään ja tauteihin, afrikkalaisilla on siellä kuuma, mutta eivät ole sitä hyödyntäneet että aurinkopaneeleilla saisi suorastaan loputtomasti lähes ilmaista sähköä, sillä sähköllä taas voisi pyörittää vesihuoltoa, joka taas mahdollistaisi viljelyn, ja monta satoa vuodessa, toisin kuin meillä saadaan yksi sato, ja aina ei sitäkään.