Lue keskustelun säännöt.
G: kun noin 5 v. lapsi saa kamalan raivarin, eikä rauhoittelu tai järkipuheet auta, mikä kurinpitotoimenpide teillä tulee?
05.02.2007 |
Mietin vaan, että onko meidän tapa liian ankara. Meillä käy niin, että jos ei järkipuhe ja sen jälkeinen tiukka komentaminen tehoa, niin lapsi viedään hetkeksi kuistille " jäähylle" . Onko liian rankka rangaistus? Ainakin se tehoaa hyvin nopeasti, monesti jo varoitus siitä saa raivarin loppumaan. JA HUOM! Erotamme sen, milloin on kiukkuitkusta kyse ja milloin jostain muusta, johon sitten tulee sylittelyä.
Kommentit (11)
Miksei lapset saa enää koskaan raivota?
Anna lapsen purkaa kiukku ihan rauhassa. Turha siihen on mennä kiljumaan kurinpitotoimia. Ajattele itse kun sinua v*tuttaa ja joku tulisi uhkailemaan jäähypenkillä.
Sitten kun lapsi on rauhoittunut, jutellaan. Pysy turvallisena aikuisena, puhu rauhallisella äänellä, anna pahan olon purkautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan tasan tarkkaan kiellän tiukasti pari kertaa, jos ei tehoa nappaan syliin ja vien jäähylle. Onneksi meillä ei ole tarvittu jäähyä kuin pari kertaa.
Vierailija:
Miksei lapset saa enää koskaan raivota?Anna lapsen purkaa kiukku ihan rauhassa. Turha siihen on mennä kiljumaan kurinpitotoimia. Ajattele itse kun sinua v*tuttaa ja joku tulisi uhkailemaan jäähypenkillä.
Sitten kun lapsi on rauhoittunut, jutellaan. Pysy turvallisena aikuisena, puhu rauhallisella äänellä, anna pahan olon purkautua.
Mut siis tarkoitin sitä, että mitä te teette tuollaisessa raivaritilanteessa? Meillä ne ei ainakaan mene ohi kovin nopeasti. Ja joskus pitäisi esim. joutua lähtemään päiväkotiin tms., ei siinä voi puolta tuntia " antaa kiukun mennä ohi" , kun pienempi lapsi vielä säikähtää isomman raivaria ja häntäkin pitäisi lohduttaa...
t:ap
mun mielestä toimitte ap. ihan oikein. Ei todellakana kenenkään kuulu edes raivoissaan saada hajottaa tavaroita tai satuttaa muita.
Meillä on aina kyllä tapana jälkikäteen keskustella tilanteesta ja pyytää molemmin puolin anteeksi sitä, miten tuli toimittua.
Olen vaan niin kateellinen teille viilipyttyäideille, jotka osaatte ottaa myös raivarit hymyillen ja " lasta tukien" vastaan. Minä en osaa, tuskin ikinä opinkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän tyttö on aina ollut todella kiltti ja suuttuessan helposti rauhoiteltavissa. Vaan nykyään meno on aivan kamalaa ja todellakin kamat lentää pitkin kämppää. Tuon ikäistä, kun ei enää tahdo jaksaa edes sylissä pitää, niin vaatii todella voimia yrittää pitää lapsi kurissa!
Jäähy kuulostaa hyvältä, tai jos voit, niin ota lapsen lempilelu pois, kunnes rauhoittuu.
1. Raivareiden syyt eivät mene ohi uhkailemalla, huutamalla ja jäähyillä. Ne menevät rauhoittelemalla. Otat kiukuttelevan kakaran syliin, puet sen jämäkästi ja rauhallisesti olemalla rauhallinen järkevä aikuinen. Ei siinä jäädä odottelemaan puoleksi tunniksi. Tärkeintä on tunne, että vaikka lapsella on surullinen mieli, sekin on hyväksyttävää eikä aikuinen siitä mene rikki tai ala uhkaavaksi.
2. Potkiminen, lyöminen, tavaroiden heittely eivät todellakaan ole sallittuja. Senhän sanoo normaali järkikin. Niistä tulee rangaistuksia. Lelu jäähylle, lapsi jäähylle, ei iltasatua tai sovittua leikkimistä.
Mikä perkele siinä on, että nyt on niin kovin muotia (kiitos Super-nannyn) kitkeä kaikki negatiivisten tunteiden purkaukset lapsilta. Ja sitten mietitään mistä tulevat nämä liian kiltit tytöt ja jurot pojat. Ei mikään ihme jos ahdistus jää päälle kun ei opeteta järkeviä terapeuttisia tapoja purkaa negatiivisia tunteita.
Meillä meinasi mennä äidin hakkaaminen yli, joten nyt me hakataan tyynyä ja huudetaan mikä V*tuttaa. Eilenkin hakattiin tyynyyn aikaiset tarha-aamut ja liian vähän aikaa leikkiä. Muuten hyvä, mutta meitä molempia (äiti ja tyttö 4 v.) meinaa alkaa aina naurattamaan.
Kunnioittakaa myös negatiivisten tunteiden purkauksia tai alkakaa säästämään terapiarahastoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En siis todellakaan ole mikään viilipyttyäiti! Minussa ja lapsessa on tulta ja tappuraa. Se, että näyttää myös turvallisesti omat tunteensa on sallittua. Multa välillä lipsahtaa aamulla aikamoiset ärräpäät. Mutta siten lapsi oppii myös mallin kautta miten purkaa omia tunteita.
Vanhemmuus on kamalan vaikeaa, sen takia mä kamppailen tämän asian kanssa.
mut silti joudutaan laittamaan välillä kuistille kiljumaan. Aika pian sieltä tulee takaisin lapsi, joka on pahimman raivonsa jättänyt ulos ja sitten alkaa asian selvittely.
Usein tehoaa jo sekin, kun kysyy käytkö ulkona kiljumassa ja tulet sitten takaisin keskustelemaan asiasta. Lapsi voi itse miettiä onko tarpeen käydä jäähyllä vai voiko jatkaa suoraan asian kanssa.
Itse ainakin olen pienikokoinen ja minun 4v hakkaa päällä ja potkii pahimman raivon aikana. Turhaan menen itseäni satuttamaan ja määrätietoisesti pukemaan lasta. Jäähyn kautta vaan tai sitten isä pukee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hieno lista mutta järjetön: eihän tässä jäähyllä yritetäkään poistaa raivareiden SYYTÄ tai edes sitä raivoa vaan saada lapsi lopettamaan tavaroiden heittely, lyöminen jne. Sinulla on vissiin vasta se eka uhma lapsella takana? Tämä 5-6-vuotiaan raivo on se potenssiin 10 ja lisäksi lapsella on voimaa kaksi kertaa yhtä pajon... Meidän 5-vuotaista poikaa ei pysty väkisin pukemaan, tai ainakin siihen menisi reilusti yli sen puoli tuntia ja seurauksena on joukko mustelmia pukijalle ja ja puettavalle, kun kiinni pitää pitää niin kovaa.
Me yritettiin aikamme tuota jäähypenkkiä mutta se ei toiminut ollenkaan. Myöskään mikään holding tai muut muotijutut ei meille sopineet, joten palasimme takaisin jo esikoisen kanssa käytetyyn systeemiin: omaan huoneeseen rauhoittumaan ja sen jälkeen keskustelu, halaus ja sovinto. Ja sitten jatketaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Venytetyt rangaistukset (lelujen pitkäaikainen takavarikko, iltasadun pois jättö ym.) on minusta paljon pahempia kuin jäähy. Silloinhan lapsi kärsii siitä raivaristaan pidempään ja vieläpä sellaisessa yhteydessä, jolla ei ole raivarin kanssa mitään tekemistä.
Kysymys ei ole siitä, ettei lapsi saisi olla vihainen. En yritä tukahduttaa hänen tunteitaan. MUTTA. Kukaan ei jaksa kuunnella sitä karseaa huutoa. Eikä sellaisen raivoamisen kuuntelu tee kenenkään korville hyvää.
Mä ainakin olen jo pitkään sanonut lapselle, että jos rupeat huutamaan, niin menet toiseen huoneeseen. Samoin kaupassa. En usko, että kukaan ihminen tahtoo olla kauppajonossa arkipäivänä klo 16.30 kuuntelemassa hillitöntä huutoa. Jos huudetaan, mennään muualle huutamaan.
Maailma ei pyöri lapsen ympärillä. On aivan hyvä läksy oppia, että karjua saa ihan omassa ihanassa rauhassaan.
Sitten sekin, että kyllä lapselle tekee hyvää sekin, että oppii hillitsemään itsensä. Kiukkua ja neg. tunteita voi purkaa leikkien, liikunnan ja taiteen avulla. Jo 5-vuotiaana.
Ei siellä eskarissakaan kuunnella niitä teidän kullannuppunne tunteenpurkauksia: 5-vuotiaan on hyvä oppia, että rääkyminen suoritetaan aivan privaattihuoneessa.
ope ja äiti