Onko äitisi koskaan sanonut, että hänellä on ikävä sinua, kun ette ole nähneet pitkään aikaan?

Ei oltu nähty kahteen viikkoon....(yleensä nähdään pari-kolme kert. viikossa).

Asun ulkomailla ja ollaan äidin kanssa todella läheisiä. Nähdään noin 3-4 kk välein, viimeksi kuukausi sitten.

Tulipa taas ikävä äitiä.

Enpä muista, että olisi koskaan sanonut. Pisin aika, joka ollaan oltu erossa on 11 kuukautta.



Äitini ei kovin herkästi näytä tunteitaan. Pidän häntä kylmänä ihmisenä.

pari kertaa vuodessa. Ei ole ikävä hänellä. Elää +50v. ns. omaa elämäänsä. Anopin kanssa nähdään lähes päivittäin ja hänelle lasten lapset todella tärkeitä ja haluaa olla elämässään mukana muutenkin kuin satunnaisina postikortteina sieltä sun täältä.

Itselläni on omaa äitiäni ikävä paljon useammin. Hänellä eri käsitys asiasta. On kiva puhua lapsistamme jne. mutta käytännön tasolla hänen kiinnostuksensa ei näy.

Epäonnistumiset ja huonot puolet kyllä huomaa :(

Sanoo kyllä joka kerta tavatessamme, että hänellä on ollut ikävä minun lapsia, mutta ei sitten ilmeisesti minua...

ja pois lähtiessä myös " ajakaa varovasti" ja on kyynelet silmissä. TIEDÄN että sillä on ikävä, mutta en koskaan ole tajunnut miksei meitä lapsiaan halaa, kerro että rakastaa tms..?? Mä aion sen kertoa omille lapsilleni silloinkin kun ovat aikuisia, aion halata ja kertoa että rakastan! Tiedän että äitinikin rakastaa meitä lapsiaan, mutta miksi ihmeessä ei sitä kerro/näytä SUORAAN? Kiertoteitse kyllä. Mutta luulisi että oma lapsi olisi äidille sen verran läheinen että uskaltaisi suoraankin sanoa... Ei kyllä sanonut silloinkaan kun olin pieni. Meillä kun hoetaan päivittäin kuinka paljon rakastetaan, mä ja lapset siis toisillemme -mies ei saa sitä suoraan lapsillekaan sanottua, sääli :(

Harmittaa hirmuisesti etten aikoinaan sanonut noita sanoja. meilläkään ei näytetty avoimesti tunteita.

muuten soittelee jos on ikävä, ei sen kummemmin sitä ilmota... mutta jos on jossain matkalla niin sanoo kun tulee takas että oli kiva reissu mutta teitä oli ikävä. (mua ja siskoa) ja joskus siltä tulee tekstari oot rakas tms:) ja lähettelen myös joskus äidille sellasia viestejä. ja joka kerta halaa kun sieltä lähdetään, sekä minut että mieheni (lapsia ei vielä ole). ja mulle ja siskolle sanoo usein samalla että tykkään susta:) en oo ennen tullut ajatelleeks, enkä oo pitänyt äitiäni kovin tunteellisena, mutta kyllä se meille aika usein kertoo että välittää meistä.

äiti on 44v.

useasti. Nyt asumme samassa kaupungissa ja olemme paljon yhteydessä, tänäänkin menemme hänen luokseen syömään.

Kuka sitä nyt haluaisi kuunnella jotain rakkauslössytystä. Minä ainakin kiusaannun sellaisesta. Ja halaamisista ja muusta typerästä.

Eikä se yhtään lämmittänyt vaan kiusaannutti. Omia lapsiani halaan jos he tulevat halaamaan, mutta onneksi se iän myötä vähenee koko ajan. En oikein osaa kuvitella että ne isot miehet tulisivat halailemaan. No on meillä yksi tyttökin, joka on vielä pieni, mutta toivoakseni hänkin saa halauskiintiönsä täyteen lapsena ettei isona tarvi moista infantiilia toimintaa harrastaa.



16

me nähdään yleensä ainakin kerran kahdessa viikossa, jos menee kauemmin niin yleensä sanoo että on ikävä