Miksi en kelpaa töihin?!
Taas tuli vastaus työnhakuun, että " tällä kertaa valinta ei osunut sinuun" . Olen hakenut töitä jo viisi vuotta, joka ikiseen vapaana olevaan paikkaan. Vieläkään ei vaan tärppää... Masentaa tällainen!
Kommentit (51)
ja kukaan ei erotu, ne pitää perustella aina tyyliin - olen luotettava, josta kertonee se että minulla on useita luottamustoimia, toimin taloyhtiön hallituksessa ja koulun vanhempainyhdistyksessä jne jne
Vierailija:
ja kukaan ei erotu, ne pitää perustella aina tyyliin - olen luotettava, josta kertonee se että minulla on useita luottamustoimia, toimin taloyhtiön hallituksessa ja koulun vanhempainyhdistyksessä jne jne
Minusta tuo on sellainen pakollinen litania, jota ei voi kuitenkaan jättää pois.
pätevästi, ei ainakaan mulla olisi mitään sanottavaa. Pidän itseäni ahkerana ja luotettavana työntekijänä mutta milläs sen perustelisin? Kävisikö se, että kotini on aina siisti ja lapset kasvatettu kurissa ja nuhteessa?
Sinulla ei ole suosittelijoita. Et siis voi kirjoittaa kahta tai kolmea nimeä, jotka varmasti suosittelevat sinua töihin. Tämä on varmasti suurin syy siihen, että et saa töitä.
Olet äiti eli sinulla on alle kouluikäisiä lapsia - oikeastaan kaikki alle 9-vuotiaat lapset ovat rasite työnantajalle.
Tähän syyhyn on pienempi todennäköisyys, mutta mahdollisesti olet liian vanha. Tämä on syy yli nelikymppisille, joten luultavasti et kuulu tähän joukoon.
Sinulla luottotiedot eivät ole kunnossa. Olet siis epämääräinen työntekijä.
Olen itse työtön ja olen pohtinut näitä asioita aika paljon. Siksi tulee heti mieleen nämä vastaukset. Minä olen viime aikoina hankkinut harrastuksia, joiden kautta ehkä saan töitä. Tämä siksi, että olen tätä kautta tutustunut ihmisiin, jotka voivat vaikuttaa työn saantiin. Tämän lisäksi hakeudun ahkerasti työvoimakoulutuksiin, mikä tosin ei takaa työn saamista. Se vain lisää listaa, minkä voin laittaa CV:ni.
Vierailija:
ja kukaan ei erotu, ne pitää perustella aina tyyliin - olen luotettava, josta kertonee se että minulla on useita luottamustoimia, toimin taloyhtiön hallituksessa ja koulun vanhempainyhdistyksessä jne jne
Varsinkin pitkäaikaistyöttömälle nämä luottamustoimet ovat tärkeitä. Silloin voi todistaa, että 1) ei ole alkoholisti ja 2) hoitaa asioita luotettavasti.
pienyritys Pohjois-Helsingissä.
Kaikki tähänastiset hakijat ovat olleet suomen- tai englanninkielen taitamattomia tai haisseet niin voimakkaasti viinalle että ei ole voinut palkata. Vakityö.
a deitti-ilmoitukseen että olen huumorintajuinen, ei kukaan sano että on tosikko vaikka mitään perusteluja ei ole. sitä paitsi jos hakemuksesta tulee liian pitkä, kirjoitatte että luottamustehtävät selviävät ansioluettelosta ja pistätte sen liitteeksi ja tadaa hakemus on taas a4
Mutta luottotiedot on kyllä kunnossa ja terveys hyvä.
niitä on hankittava tai sitten haettava huonompaa työtä. Äly on toinen juttu. Tässäkin joku antoi ohjeen ja ette edes tajunneet sitä hyväksi ohjeeksi. Miksi joku palkkaa tyhmän kun fiksumpia on pilvin pimein?
Jäät alemmalla korkeakoulututkinnollasi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden jalkoihin. Gradu ja muutama tentti lisää ja työnsaantimahdollisuutesi paranevat varmasti!
Muutama ytimekäs riittää, kunhan pystyy ominaisuudet hyvin perustelemaan. Joku kuvasikin aiemmin miten voi paremmin kertoa olevansa ahkera jne. Ei siitä niin kovin pitkää hakemusta tule. Olen itse hakenut näin ja saanut paikan. Tosin vähän maalailin hakemusta muutenkin kielikuvilla. Tyyliin " ahkeruus on iloni ja se ilmenee näin:" Paperi ei ollut valkoista ja yläkulmassa minusta oli pieni kuva. Ehkä hieman erotuin muista hakemuksista, niin luulen. No, ainakin on nyt vakiduuni!
vähän työkokemusta, oletteko ajatelleet, että vika on juuri siinä. Parjaatte amk:ta, ettei ole kunnon tutkinto. Minulla amk tutkinto, vakituinen työ (minut on ostettu 2 kertaa vakituiseksi rekryfirman palkkalistoilta) ja palkka ihan kohdallaan koulutukseen nähden (vähän alle 3000 euroa). Minulla on usea akateeminen ystävä, jotka painivat pätkätöiden kanssa huonommalla palkalla kuin minä, eikä heillä ole juuri kunnollista työkokemusta ikäänsä nähden. Minun tutkintoni sisälsi 6 kk työharjoittelun, jonka jälkeen pääsin heti vakityöhön. Yksi ystävättäreni on erityisen kateellinen, sanoi halveksivasti, että tradenomit vievät hänen työnsä....minä taas uskon, että ahkeruuteni ja joustavuuteni sekä osaamiseni on aina työllistänyt minut, ei pelkkä tutkinto.
jonka voi usein sisällyttää opintoihin, jolloin se ei katkaise opintotukea, jos sellaista sattuu vielä saamaan. Harjoittelussa pääsee verkostoitumaan ja saa nimenomaan sitä oman alan työkokemusta, ja niitä voi tehdä jopa useampia, jos saa hyväksytettyä harjoittelun esim. pää- ja sivuaineeseen.
Myös valmistumisen jälkeen voi mennä harjoitteluun työkkärin kautta.
Monet työnantajat ottavat hyvin mielellään harjoittelijan, joten harjoittelu tarjoaa mahdollisuuden hankkiutua jopa omasta mielestään kiinnostavimman yrityksen tai yhteisön palvelukseen. Tällä tavoin saattaa joskus onnistua suoraan työllistymään tai saamaan hyvät suositukset arvostetulta taholta.
Vierailija:
Työkokemusta ei ole paljoa, koska mistäpä sitä saisi jos ei pääse töihin. Työttömänä en ole kuitenkaan ollut, koska opiskelen koko ajan sen takia, ettei tarvitsisi jouten olla (tällä hetkellä yliopistossa). Mutta haluaisin jo töihin, koska ikääkin on jo mittarissa 30.
Lapsikin on, mutta en tahdo uskoa, että se vaikuttaisi työn saantiin.
Samanlainen tarina itsellä. Tosin sitten kun aika on sopiva, täydennän koulutukseni ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi TYÖN ohella. Opiskelu ei mene hukkaan, mutta valitettava tosiasia on se, että myös työtä tarvitsee tehdä.
Jos tänä päivänä ei työllisty, on syytä katsoa peiliin. Usealla alalla ainakin on huutava pula täysjärkisistä, ahkerista ja joustavista työntekijöistä. Tosi hyvä slogan töissä on, että " ei tää mua kiinnosta ja tämä on vain läpikulku ammatti" . Tottahan se monesti on, mutta ei sitä tarvitse ääneen sanoa työkavereille ja ei varsinkaan esimiehelle.
a ole varaa palkata vakituisia edelleenkään vaikka lamasta on kauan.
Ja ei se peiliin katsominen muuta kerro kuin lisääntyvän väsymyksen, kyllästymisen ja rypyt. Kun on vuosikausia hakenut ja hakenut työpaikkoja, on fiilikset kyllä jo sellaiset ettei enää onnistu sellainen kikkailu mitä jotkut täällä ohjeeksi tarjoavat.
Mä olen hakenut vakipaikkoja vuodesta 2002 ja pelkkiä pätkiä olen saanut. Mä olen hakenut ja hakenut ja hakenut. Ja vaihtanut hakemustyyliä ja mallia ja kaikki lukemani ja keksimäni temput jo tehnyt. On ollut hakemusta kuvan kanssa ja ilman, on ollut vitsiä ja ilman vitsiä. Kaikki tähän mennessä tuleet vinkit olen jo useaankin kertaan kokeillut.
Ja työnantajien vaatimustaso vaan näyttää kasvavan! Ei auta edes lisäkoulutuksen hankkiminen. Sitäkin olen yrittänyt.
Mä olen ihan oikeesti jo neuvoton.
harjoittelurahalla (tmt-tuki) ja kun harjoittelu loppui otettiin sinne uusi harjoittelija. Eli näin minun ahkeruuteni palkittiin (olin tuolloin perheetön ja aina kun soittivat ja hälyttivät töihin menin, jne).
Sun vain nyt on otettava joku työ vastaan, ei välttämättä mitään loisto työtä. Usko mummoa, työllistyneenä työllistyt paremmin kuin iku opiskelijana. Tsemppaa itsellesi huonossakin työssä sellainen asenne,jotta oksat pois. Silloin se seuraavakin työ löytyy.
Vierailija: