Onko avoimessa yliopistossa opiskeleminen laiskottelua?

Minä opiskelin aikoinani vuoden päivät avoimessa korkeakoulussa ja sitten minut hyväksyttiin hyvän opintomenestyksen perusteella suoraan tutkinto-opiskelijaksi. DI:ksi olen siis valmistunut. Suosittelen, enkä kyllä sanoisi lonkan vetämiseksi. Sinne vaan, opiskelusta on taatusti pelkkää hyötyä :)

Minä olen akateeminen, eikä avoimen opinnoissa ole mitään moitittavaa. Jos tuollainen tyyli opiskella sopii elämäntilanteeseen tai ei ole päässyt sisään haluamaansa yliopistoon päiväopiskelijaksi, mikä ettei. Varsinkin jos voi opiskella sellaisia korsseja ja kokonaisuuksia, jotka voi myöhemmin hyödyntää tutkinnossa, mikäs sen parempi.



Eikä itsensä sivistämisessä ilman sen ihmeempiä tavoitteita ole mitään pahaa.



Päiväopiskelijana etenee tietysti nopeammin ja helpommin (poikkeuksia on, mutta nuo ikiopiskelijat varmaan pärjäisivät avoimessa vielä huonommin...), mutta ainahan täyspäiväinen opiskelua ei ole mahdollista.

että yrität sitten suorittaa kerralla koko appron (tai a-kokonaisuuden tai mikä se nyt sitten kykyisinoikein onkaan). Niin saat yhden osasuorituksen kokonaan suoritetuksi ja se on käypää tavaraa myös varsinasessa tutkinnossa. Kurssit vaihtuvat tiuhaan ja yksittäinen kurssi saattaa vanhentua, joten siitä ei jatkossa mitään hyötyä ole.

suorittamaan tutkinnon loppuun. Loistava vaihtoehto minusta.

Paljon maksaa kurssit ja tenttimaksut tänä päivänä ?



haaveilen kans opinnoista ensi syksyksi. Olen kotona vielä 2 v. kanssa ja jos saisi miehen työvuorot rimmaammaan niin olisi aika aloittaa kodin ulkopuolinen elämä taas. Kiitos käytännön vinkeistä etukäteen !

avoimessa opiskelu on harraste. sitä tehdään huvin vuoksi ja sivistykmiseksi, samoin kuin kansalaisopistoja jms, paitsi kalliimpaahan se on. Siitä ei saa tutkintoa ja niin edelleen. siksi sitä voidaan verrata laiskotteluun, käsitöihin ja muuhun " Omaan aikaan" .



Mutta jos tosiaan aiot pyrkiä ja vakaasti luet pääsykokeisiin, niin silloinhan tilanne muuttuu jossain määrin. Saat tosiaan suorituksesi hyödyksesi sitten joskus. Jos siis pääset sisään.

Entä äikän numero? Onko sun edes realistista päästä luokanopettajaksi?

En tehnyt kotitöitä kuin minimaalisesti. Joka päivä kirjoitin koneella lasten nukuttua.



Opiskelin tenttejä lukuun ottamatta täysin etänä, koska tukiverkko puuttuu. Tenttien ajaksi varasin maksullisen hoitajan. Rahaa ei olisi ollut opiskella kontaktiopetuksena.

Korjatkaa, jos olen väärässä.

Omalle vuosikurssille tuli kaksi tyttöä aikanaan avoimesta, enkä pitänyt sitä muuna kuin motivaation osoituksena. Toinen heistä vaihtoi tosin myöhemmin alaa (ei mitenkään ihmeellistä meidän alalla), mutta toinen on erittäin pätevä ja lupaava kyky. Kova nainen tekemään töitä ja kehittämään itseään.



Kai avoimeen pätee sama kuin muuhunkin yliopisto-opiskeluun: se on susta itsestäsi pitkälti kiinni, miten tehokkaasti aikasi käytät.

ihan täyttä työtä se oli. Ei todellakaan mitään laiskottelua. Jos vertaan omaan " oikeaan" opiskeluuni TKK:ssa, niin avoimessa pitää itse hoitaa asioita enemmän ja olla aika hyvä kuri kun kukaan ei valvo. Minun kurssit olivat paljon lukemista, tosi vähän luentoja ja sitten piti tehdä erilaisia kirjoitustöitä ja ne sitten palautettiin.

En koe, että nämä avoimesta hankkimani paperit ovat yhtään sen huonompia kuin muuten opiskelemalla tulleet.

Vieläköhän sitä työelämän ja kotivuosien jälkeen saisi opinnoista kiinni ? Neuvooko ne tutorit esseen kirjoittamisen tekniikat...



15

lukion keskiarvolla tai äidinkielen numerolla ei ole mitään tekemistä luokanopeksi pääsemisen kanssa. itse asiassa tämä vuosi on siitä poikkeuksellinen tämän opeksi hakemisen suhteen, että aiemmilla ansioilla ei ole merkitystä siihen, pääseekö kouluun sisään. kaikki halukkaat yo-pohjaiset pääsevät pääsykokeisiin ja kaikilla on samanlaiset mahdollisuudet päästä sisään.



ap

Mä en vaan nyt jaksa alkaa lukemaan pääsykokeisiin ja olen kuitenkin talven kotona ja hyödynnän ajan täysipainoisella opiskelulla. (lapsi menee puolipäivähoitoon) Tarkoituksena on vaihtaa alaa ja taustalta löytyy yksi akat. tutkinto.

Jos otat aineita, jotka kuuluu varsinaiseen tutkintoon, valmistut aikanaan nopeammin. Mitä tyhmää siinä on?

Minä tein kotiäitinä ollessani pari approa, ja kaikki ovat ihmetelleet minua hirveän ahkeraksi ja aikaansaavaksi. Itse en kyllä sitä koe olevani, vaan ihan tavallista elämää tunnen eläneeni.

jonkinlaista äänetöntä painostusta siihen, että pitäisi saada elämässä " jotain aikaan" . itse arvostan kotiäitinä oloa, mutta ympärilläni olevat ihmiset tuntuvat ajattelevan toisin ja vaikka kuinka vastustan, se vaikuttaa väkisin minuun.



ap

Minunkin mielestäni kuulostaa enemmänkin järkevältä kuin laiskottelulta..



Itse suoritin appron avoimessa. Moni akateeminen varmaan ajattelee, että säälittävää, mutta itse olin oikeasti ylpeä siitä. Minulla oli kuitenkin kaksi alle 3-vuotiasta lasta samaan aikaan. Oli ihanaa opiskella vastapainoksi hiekkalaatikkoelämälle, ja sain kurssin myötä paljon ajateltavaa ja ahaa-elämyksiä. Ja vaikka kyse olikin siis vain verkkokurssista.

mieheni opiskeli ensin vuosia avoimessa ja on nyt valmis DI

Jos en pääse siihen yliopistoon mihin haluan ekalla kerralla, niin opiskelen avoimessa niin kauan kunnes pääsen haluamaani yliopistoon (johon olen valmis hakemaan vaikka 100vuotta)!