Uskovaiset tai muuten vaan seksielämän aloitusta parisuhteessa lykänneet

Alle parikymppisenä ajattelin odottaa ihan sitä papin aamenta, mutta aloin pelätä asian johtavan avioliittoon väärin perustein - kenties jopa väärän ihmisen kanssa. Olin siis kaikkien lyhytaikaisten poikaystävien kanssa tiukkis ja jalat ristissä, mutta oikean rakkauden löydettyäni annoin periaatteeni varista...



Vaikeaa oli aiemminkin pitää kiinni periaatteistani (=housut pysyvät aina jalassa), varsinkin kun tapaamani pojat eivät omanneet samoja periaatteita. Olen kuitenkin äärimmäisen tyytyväinen, että annoin periksi vasta sen oikean kanssa. Minua vaivaa ajoittain, että miehelläni on ollut muita seksisuhteita ennen minua.



Minulle kävi sikäli hyvin, että se palava rakkaus kesti ja kestää ja tiedän löytäneeni " sen oikean" . Olemme nyt jo neljättä vuotta naimisissa.



Ai niin, olen uskis.