Siivous- ja järjestelyhullu kumppani. Mikä neuvoksi?
Muutin yhteen kaverini kanssa, mutta yllätyksekseni hän paljastui siivoushulluksi. Olen itsekin mielestäni siisti ja pidän järjestyksestä, mutta kumppaniini nähden ilmeisesti sottapytty. Koko ajan on tunne, että sotken paikkoja, koska kaverini kävelee perässäni ja laittaa jälkeeni kaiken paikoilleen. Jos jätän tyhjän kahvikupin sohvapöydälle hetkeksi, hän korjaa sen pois ja tiskaa. Jos slaitan telkkarin kaukosäätimen eri paikkaan missä sen kuuluu olla, heti on siirtämässä sen paikalleen. Jos on sukka sängyn vieressä, hän korjaa sen oitis pesukoneeseen. Rätti on koko ajan kädessä ja aina on jotain pyyhittävää. Kun tiskaan astiat ja laitan ne kaappiin kuivumaan, ollaan niitä kohta järjestelemässä hyllyillä tai siirtämässä säilytyskaappiin tietyille paikoille. Minua tämä ahdistaa, mutta en halua loukata kaveriani sanomalla, että eikö mene jo överiksi. Onko kohtalotovereita täällä? Miten olette selvinneet. Ja tosiaan, pidän järjestyksestä, mutta liika on liikaa.
Kommentit (9)
Lainaisitko sitä meille muutamaksi päiväksi?
Haha 2 ja 3, minua kyllä ahdistaa. Ap
[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 13:22"]
Haha 2 ja 3, minua kyllä ahdistaa. Ap
[/quote]
No muuta omillesi. Sillähän siitä pääsee.
Mulla oli joskus tuollainen työkaveri. Ehkä vielä ärsyttävämpi. Jos laitoin vaikka jonkun paperin pöydälle, hän kävi heti siirtämässä sitä n. 2 cm, miksi, sitä en tiedä. Kun laitoin lähtevän postin sille varatulle paikalle, hän kävi heti "korjaamassa". Kyyläsi ja vahti ja siirteli kaikkea, eikä hän ollut esimieheni. Olin ollut työpaikassani vuosia ja hän oli melko uusi tulokas.
Lakipiste saavutettiin, kun hän yhtenä aamuna tuli kysymään, joku pikkulaatikko kädessään, että olinko todella tarkoittanut heittää sen roskiin. Hän siis inventoi myös roskakorini.
Itse hän oli aina jäljessä omissa töissään, kun ei minun vahtimiseltani saanut niitä tehtyä.
Lopulta sanoin pomolleni, että joko hän tai minä lähtee. No. hän se sitten lähti.
Tätä äärikeinoa käytin, koska olin alkanut mielessäni kuvitella erilaisia tapoja saada hänet hengiltä. No, en nyt oikeesti, mutta läheltä liippasi.
Ja jäi vielä mainitsematta, että vaatekaapit on myös aina tiptopjärjestyksessä: sukat ja alusvaatteet on suorissa pinoissa hyllyillä, kaikki vaatteet silitettyinä ja siisteissä pinoissa, paidat riippuvat henkareissa silitettyinä. Kaikki on laitettu AINA täydelliseen järjestykseen. Itse en kykene näin suureen järjetelmällisyyteen ja olen suuripiirteisempi ja kaoottisempi. Minua ei haittaa, vaikka kaapit eivät ole siistejä. Kun oven laittaa kiinni, ei kukaan näe sitä. Tämä ei kuitenkaan riitä kaverilleni, vaan kaikella on oma paikkansa ja keiken pitää olla järjestyksessä. Myös henkilökohtaiset paperit. Huh huh. Rankkaa tällainen.
No ei kai se sinun vaatekaappeja sentään ratsaa? Tai henkilökohtaisia papereitasi?
Mitä ihmettä valitat? Olisipa minullakin henkilökohtainen siivooja.