seurakunnan päiväkerhossa käy sellanen

hanki lisää lapsia ja puhu vasta sitten

Esikoiseni istui hartaushetkissä hiljaa tai näperteli jotain omia juttujaan. Ajattelin, että olin onnistunut kasvattamaan mallilapsen ja ärsyynnyin kiljuvista ja riehuvista lapsista (tunnustan). Sitten syntyi nuorimmainen, joka on kuin eri puusta tehty. Ääntä on kokoajan, samoin liikettä ja heilumista. Hartaushetket ovat yhtä tuskaa ja sen vuoksi osallistummekin vain perhekirkkoihin. Siellä ihmiset tietävät tullessaan varautua lasten elämöintiin (näin olen luullut). Kyse ei siis esikoiseni kohdalla ollutkaan minun loistavasta kasvatuksestani, vaan lapsen luonteesta! Yksinkertaisesti toinen on rauhallinen, toinen vaativampi ja vilkas.



Vilkas ja huutava lapsi ei tarkoita automaattisesti huonosti kasvatettua lasta! Lisäksi kannattaa muistaa, että on paljon erilaisia neurologisia yms. ongelmia sairastavia lapsia. Silloin äiti viimeksi kaipaa naapuritädin paheksuvia " et osaa kasvattaa" -katseita. Tee toiselle se, mitä toivot itsellesi tehtävän" ja " rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi" , vai miten se Sana nyt sanookaan.

Esikoinen itse rauhallisuus. Normaali, mutta harkitsevainen tapaus. Pikkuveljensä paahtaa 100 lasissa melkein jatkuvasti. Normaali hänkin, mutta niin mahdottoman energinen :)



Kun minä näen jonkun riehuvan/kiljuvan/kiukuttelevan lapsen, ajattelen, että " ihanaa, muillakin on tollasta!!" ;)

tapaus. Hällä on kuitenkin oikeus nauttia yhdessäolosta ja toisten ihmisten seurasta - myös hartaushetkistä. MUTTA jos kyse on vain siitä, että äiti/isä on vapaan kasvatuksen ihmisiä, eikä tahdokaan opettaa lapselleen käytöstapoja, niin hyi häpeä. Lapsi on kyllä lapsi, mutta äidin ja isän tehtävä on KASVATTAA lasta yhteisiin pelisääntöihin. Ja niihin kuuluu mm. se, että osaa hiljentyä oikeassa hetkessä.

voin lähteä huoletta yksin tai erikseen ihan minne vain ja luottaa siihen, että he osaavat olla kiltisti. Ja tuolla kiltteydellä tarkoitan sitä, etteivät he terrorisoi käytöksellään tilannetta ja osaavat muutenkin käyttäytyä niin kuin NORMAALIEN lasten kuuluu. Olen lasten kanssa ollut aina paljon liikenteessä yksinäni ja aina ennen lähtöä puhumme tulevasta ja kertaamme ne normaalit pelisäännöt. Lapseni ovat iloisia, toimeliaita ja reippaita.



Jostakin syystä (?) myös lasteni kerhoihin on tullut vain samanlaisia ja -oloisia lapsia, mukavia, reippaita ja toisen huomioon ottavia 2-6 -vuotiaita. Myöskään laajassa tuttavapiirissäni ei ole yhtään " häirikkölasta" vaan erittäin ihania lapsia. Olisikohan asuinpaikalla asiaan vaikutusta? Emme asu missään lähiössä.

hakkaa, repii, tönii, lyö, huutaa, käy siis kiinni toisiin lapsiin.

mitä tekee äiti? ei mitään.



kyllä vanhemmilla pitää sen verran olla auktoriteetia, että saa kakaransa kuriin, vaikka olisi mika saakelin adhdddddd!

tuolla lailla niistä kasvatetaan ettei toisia tarvitse kunnioittaa yhtään!



tsemppiä, ap!

pyydäppä siellä kesken hartauden, kun se helvetin pentu kiljuu, niin sen äitiä viemään se otus pois, jos ei saa sitä kuriin..

SELITÄ SILLE JUNTTIÄIDILLE, ETTÄ ON EPÄREILUA MUITA KERHOLAISIA KOHTAAN, ETTÄ HÄNEN LAPSENSA SAA TERRORISOIDA JA PILATA MUILTA KERHON..

jos ei omat rahkeet riitä komentaa lasta tai puhua äidille kahden kesken niin puhu sitten kerhon ohjaajalle ja pyydä juttelemaan äidin kanssa siitä että pojan pitää käyttäytyä.

Eläköön täydellisyys (erityisesti oma)!!!

3-vuotiaat pojat ja tytöt voivat joskus päästää ääntä suustaan ja huutaakin. Joillain se uhmaikäkin näkyy jollain tavalla!

Minun mielestä se on osa jumalan suurta suvaitsevaisuutta hyväksyä KAIKKI lapset hartaushetkiinsä. Mene Lintulaan jos kaipaat täydellistä hiljaisuutta ja anna lasten olla.

Välillä tuon viestin perillemeno on hankalaa, erityisesti joidenkin kiihkouskovaisten kohdalla...

Ja en ymmärrä ed. vastaajia jotka tästä viestistä vetivät hernettä nenään - onko vastaajilla sitten juuri näitä häirikkölapsia itsellään?



Mitä mieltä muut lapset ovat tästä rääkyvästä lapsesta? Onko hän häiriöksi koko kerhon ajan? Saavatko muut lapset toimia rauhassa ollenkaan vai viekö tämä poika kokonaan shown itselleen? Jos näin on, tulee asiasta jutella tietenkin ohjaajan kanssa. Tämän tulee tarvittaessa keskustella lapsen häiritsevästä käytöksestä lapsen vanhempien kanssa ja tarvittaessa poika pois suljetaan kerhosta loppu kevään ajan.

Perhekerhoissa kun käy lähinnä yhden vauvan äitejä, joiden mielestä vain vauvamainen käytös on suloista ja suotavaa... Päiväkerhossa taas ei yleensä vanhemmat ole mukana, ja täytyy kyllä olla aikamoinen häirikkö, jos ikäkavereidensa edessä rääkyy...

ja itelläni on myös vajaa 3v poika ja lisäksi vauva eikä me aiheuteta häiriötä!!! Kannattas opettaa lapsilleen tapoja

Tiedäthän ,että kaikki ei ole sellaisia hellan tuutelis lapsia niinkuin sinun.

Kannattaa muuten seurata myös omaa lastasi ettei ole viivätynyt kehitys jos vaan istuu.

On kyllä vammanen lapsi sulla.

huh huh mitä äitejä maailmaan mahtuukaan....

rauhassa hiljaisuudessa ja rukoilla!

NORMAALIT LAPSET pitävät joskus myös ääntä, ja jotkut vähän useammin, jos pääsi ei kestä uhmaikäisiä niin säälin omia lapsiasi, millähän remmillä olet heidät kouluttanut!

huutaa jne. joskus pienet show´t paikallaan, mutta ei helkutissa nonstoppina koko ajan.

Vierailija:

noin 3v poika joka on ihan kamala. hänen äitinsä ei saa poikaa pysymään paikallaan edes sen hartauksen ajaksi ja lisäksi poika huutaa kamalan lujalla äänellä. ärsyttävää!!

Minulla on kolmevuotias tytär, joka ei jaksa istua hetkeäkään paikallaan. Hän heiluu ja liikkuu syödessäänkin ja lähtee välillä pois pöydästä. Hän hermostuu helposti ja antaa sen kuulua. Esim. kieltäminen ja komentaminen aiheuttavat aina kovaäänisen protestin.



Olen itse opettaja ja erikoistunut varhaiskasvatukseen. Teen aivan varmasti kaikkeni lapseni kanssa opettaakseni hänelle hyviä tapoja ja kasvattaakseni häntä - mutta suuri osa kamppailusta tuntuu kyllä tällä hetkellä aivan turhalta.



Lapset ovat erilaisia, ap. He todella ovat.