Lue keskustelun säännöt.
Hamstraajaäiti täyttää meidän kodin tavaralla
20.07.2015 |
Mulla on hamstraajaäiti, jolla on omakotitalo, leikkimökki, varasto, autotalli, aitta ja kesämökki TÄYNNÄ tavaraa. Nyt se tuo meille "kaikkea tarpeellista" eli noin 30 vuotta vanhoja lastentarvikkeita, ettei meidän tarvitse ostaa uutta lapsillemme. Ei mene jakeluun, ettemme halua ja jos jotain haluamme, niin olisin sen jo hänen luotaan ottanut mukaani. Kun äitini tulee käymään, niin hän saattaa tuoda "lahjaksi" vaikka mun vanhan potan, joka me heitetään pois (heittäisitte tekin, jos vaan näkisitte sen) ja seuraavilla kerroilla hän on aina kyselemässä missäs se potta on. En jaksa.
Kommentit (11)
Sano suoraan, mene tyhjentää varastot ym ym
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 01:44"]Sinä et ole tarpeeksi jämäkkä.
[/quote]
Ei se siitä johdu. T. Myös hamstraajaäidin tytär
Mun ex-mies on hamstraaja ja kykenemätön siivoamaan ja kaikenlisäksi se asuu mun omistamassa talossa (vuokralla). Nyt on pakko hommata siirtolava että saa paikata raivattua koska itse se ei kykene moiseen. Lasten kanssa joudutaan nyt jynssäämään paikat. Varmaan pysyy kuukauden siistinä jonka jälkeen taas alkaa kerääntyä romuja nurkkiin.
Mistä tuo hamstrausinto johtuu? Eikö se ole jokin mielenterveyden häikkä? Saako jokin lapsuustrauma sen aikaan?
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 07:05"]
Mistä tuo hamstrausinto johtuu? Eikö se ole jokin mielenterveyden häikkä? Saako jokin lapsuustrauma sen aikaan?
[/quote]
Sota-ajan ja sen jälkeisen pula-ajan eläneet ovat oppineet säästämään kaiken. Äidillä on vieläkin varastot täynnä uusia miesten vaatteita, vaikka isä kuoli 15 vuotta sitten. Kantaa niitä sitten mun miehelle (joka on ihan erikokoinen kuin isäni oli). Samoin äiti kantaa meille esimerkiksi mun vanhoja koulukirjoja, piirustuksia ja leluja, mun vanhoja lastenvaatteita tai keinokuituisista jätelangoista tekemiään seinävaatteita, sukkia ja lapasia. Sitten kun sanon että kiitos, mutta ei tarvita, hän loukkaantuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 07:05"]Mistä tuo hamstrausinto johtuu? Eikö se ole jokin mielenterveyden häikkä? Saako jokin lapsuustrauma sen aikaan?
[/quote]
Aika usein kyllä. Eikä välttämättä edes mikään lapsuustrauma. Oma äiti alkoi hamstrata kun siakoni kuoli. Jotenkin se kai jarhaisen mielen logiikalla täytti sitä tyhjiötä kun säästi aivan kaikki siskon tavarat ja osteli koko ajan lisää tavaraa joka vielä näytti siltä että siskoni olisi hyvin voinut ostaa sen ja nyttemmin lähtenyt ihan lapasesta koko homma.
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 07:15"]
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 07:05"]
Mistä tuo hamstrausinto johtuu? Eikö se ole jokin mielenterveyden häikkä? Saako jokin lapsuustrauma sen aikaan?
[/quote]
Sota-ajan ja sen jälkeisen pula-ajan eläneet ovat oppineet säästämään kaiken. Äidillä on vieläkin varastot täynnä uusia miesten vaatteita, vaikka isä kuoli 15 vuotta sitten. Kantaa niitä sitten mun miehelle (joka on ihan erikokoinen kuin isäni oli). Samoin äiti kantaa meille esimerkiksi mun vanhoja koulukirjoja, piirustuksia ja leluja, mun vanhoja lastenvaatteita tai keinokuituisista jätelangoista tekemiään seinävaatteita, sukkia ja lapasia. Sitten kun sanon että kiitos, mutta ei tarvita, hän loukkaantuu.
[/quote]
Minä vuonna äitisi on syntynyt? Sota-ajan muistaakseen pitäisi olla syntynyt viimeistään 30-luvun puolivälissä. Mutta sen ikäisillä ei yleensä enää ole lapsia, jotka olisivat lastentekoiässä. Mä olen 40-vee ja äitini kuuluu suuriin ikäluokkiin, joka ei pula-aikaa muista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä sinänsä että tuo tavarat edes teille. Moni hamstraaja ei luopuisi mistään hinnasta.
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 07:24"][quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 07:15"]
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 07:05"]
Mistä tuo hamstrausinto johtuu? Eikö se ole jokin mielenterveyden häikkä? Saako jokin lapsuustrauma sen aikaan?
[/quote]
Sota-ajan ja sen jälkeisen pula-ajan eläneet ovat oppineet säästämään kaiken. Äidillä on vieläkin varastot täynnä uusia miesten vaatteita, vaikka isä kuoli 15 vuotta sitten. Kantaa niitä sitten mun miehelle (joka on ihan erikokoinen kuin isäni oli). Samoin äiti kantaa meille esimerkiksi mun vanhoja koulukirjoja, piirustuksia ja leluja, mun vanhoja lastenvaatteita tai keinokuituisista jätelangoista tekemiään seinävaatteita, sukkia ja lapasia. Sitten kun sanon että kiitos, mutta ei tarvita, hän loukkaantuu.
[/quote]
Minä vuonna äitisi on syntynyt? Sota-ajan muistaakseen pitäisi olla syntynyt viimeistään 30-luvun puolivälissä. Mutta sen ikäisillä ei yleensä enää ole lapsia, jotka olisivat lastentekoiässä. Mä olen 40-vee ja äitini kuuluu suuriin ikäluokkiin, joka ei pula-aikaa muista!
[/quote]
Mun mummo on syntynyt 39 ja on hamstraaja kun silloin oli kaikesta pulaa ja piti säästää ja kierrättää. Ensin työnsi romua äidilleni ja nyt mulle, kun itse odotan esikoistani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenterveyshäiriö se on. Jenkeissä ainakin on siihen erikoistuneita lääkäreitä/psykiatreja, mutta Suomessa tuskin on. Niin uusi häiriö kyseessä, ettei sitä tunneta kunnolla. Tullut vasta tämän kuluttamis/materalismi-yhteiskunnan mukana. Ihmiset saattavat sairastua siihen juurikin esim. läheisensä kuoleman tai jonkun muun ikävän tapahtuman jälkeen. Varmaan myös lapsuudentraumat voivat olla aiheuttajana.
Häiriö voi olla siitä vaarallinenkin, että ihmiset kirjaimellisesti hukkuvat tavaroidensa ja roskiensa keskelle. Tai sitten syntyy tulipalo ja kaikki menee, koska talo on täynnä tavaraa, eikä mitään voi pelastaa. Surullista.
Omasta mielestäni tuota häiriötä sairastavien ihmisten taloa ei itse kannattaisi siivota, jos siis läheinen on hamstraaja. Silloin hamstraaja ei opi mitään, vaan talo on helposti taas parin kuukauden päästä täynnä tavaraa. Pitäisi saada jostain lääkärin apua ja terapiaa ja sitten kun on raivauksen aika, niin hamstraajan itse pitäisi osallistua siihen.
Kaikkein kamalinta on se, kun jotkut alkavat hamstraamaan eläimiä... Talo täyttyy eläinten kuolleista ruumiista, eikä niitä edes löydä, kun tavaraa on niin paljon.
Sinä et ole tarpeeksi jämäkkä.