Lue keskustelun säännöt.
todella paskamainen kokemus
11.08.2015 |
mulla on ollut säätöä erään ihmisen kanssa ja peli on niin sanotusti auki, että mahdollisesti tavataan vielä ja liikutaan muutenkin vähän samoissa piireissä että väkisinkin tullaan törmäämään ennemin tai myöhemmin.
niin tapasin kyseisen ihmisen vähän aikaa sitten ja vietettiin iltaa yhdessä... jälkeenpäin mulle tuli muutamista asioista tosi paha ja likainen olo... siinä tilanteessa ollessa en ehkä ihan heti jotenkin tajunnutkaan mitä tapahtui, mutta jälkeenpäin on jäänyt tosi paska fiilis tapaamisesta.
mietinkin nyt ottaisinko tähän ihmiseen yhteyttä ja keroisin miltä minusta kyseinen tapaaminen ja siihen liittyvät asiat tuntuivat vai annanko vain olla...? itseäni tässä häiritsee se, kun jää tunne että jää asioita kesken ja vaivaamaan. sekä se että tod.näk. "joudun" vielä jokatapauksessa kohtaamaan tämän ihmisen...
saisinko asiallisia kommentteja, kiitos.
Kommentit (11)
Kerro suoraan mikä meni vikaan, niin teen myös itse jos treffiseura on käyttäytynyt sikamaisesti. Vaikka ei enään hommat minun kanssa jatkuisi niin oppisi ainakin seuraavan kierroksen kanssa olemaan asiallisesti. Minusta olisi myös ihan ok, että jos olisin itse mokannut niin saisin siitä palautetta ja voisin sitten jatkossa 'välttää' tämänlaisia virheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No siis et halua sitten hänen kanssaan mitään säätöä, vai? Se vaikuttaisi minulla siihen, sanoisinko mitään.
vähän kahden vaiheilla olen että haluanko enää mitään kyseisestä ihmisestä. hän on ollu aiemmin ihan kiva minua kohtaan, mutta nyt viime tapaamisesta jäi ikävä maku.
ja jos ottaisin yhtetyttä ja keroisin miltä tuntuu,niin hänen vastauksensa vaikuttaisi paljon siihen haluanko olla missään tekemisissä...
Itse en sanonut vähän (oletettavasti vain vähän) samanlaisessa tilanteessa mitään. No, homma jatkui siten, että sain vielä uuden pettymyksen, enkä sen jälkeen ottanut ihmiseen mitään yhteyttä (me emme tapaa sattumalta), eikä hänestäkään ole kuulunut mitään joten... En usko, että puhuminen olisi hirveästi auttanut. Korkeintaan siirtänyt pettymystä eteenpäin, jos hän olisi jotakin tajunnut ja koittanut vastata toiveisiini paremmin.
En usko, että jos olisin puhunut jotain olisin itse katkaissutkaan silloin välejä, vaan meillä oli riski siihen, että jos mä puhun, niin hän katkaisee.
Onneksi mä sitten tavallaan ehdin kuitenkin katkaista ne ilman, että hän sitä ainakaan teki. Lapsellista, tiedän, mutta näin se nyt meni meillä.
aivan... voihan olla että ei auttaisi varsinaisesti mitään vaikka tunnoistani avautuisin, mutta... itseäni vaan häritsee koska lähes satavarmasti tullaan törmäämään jatkossakin ja en jaksaisi tilanteessa teeskennellä että kaikki ok...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, tiedän tunteen. Mutta jospa se tajuaa, tai tietää sanomattakin enemmän, kuin luulet? Siis miltä susta tuntuu? Jolloin sun ei tarvii alleviivata sitä, mutta ei kuvitella, etteikö sekin jotain tajuais. Tai aika paljonkin.
Oisko mahdollista tämmöinen..?
on mahdollista että tajuaa enemmän kuin mitä luulen. ja tod.näk. tietää toimineensa/sanoneensa ikävästi joissain asioissa. mutta ei varmaankaan kaikkea tiedä mitä tunnen, sillä se tilanne/asiat oli vähän epäselviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, minusta kumpikin ratkaisu on ihan yhtä hyviä, sanoa tai antaa olla. Itse oon ehkä hivenen enemmän sanomisen puolella jos olo ihan 50-50, koska eipähän tartte sit jossitella. Silloin en ehkä sanoisi, jos tunne on vain vähän sanomisen puolella, isommin sen, että en sano. Mutta en mä mokaamisen tai hölmöltä näyttämisen pelon tms. pohjalta jättäisi sanomatta, vai mitä nyt mietitkään, miksi et sanoisi? Koska jos mun kanssa aikoo olla, niin on kestettävä sit mun mahdollista hölmöltä näyttämistä :)
niin kyllä mä enemmän olen sen sanomisen kannalla, senverran vaivaa... siksi mietin uskallanko sanoa, kun vähän jännittää sen ihmisen reaktio, että miten ottaa sen mun "palautteen". tarkoitus olis tietty olla mahdoll. ystävälinen mutta rehellinen. ja se reaktio pelottaa siksi, etten halua että minusta aletaan levitelemään mitään (perättömiä) juttuja. en nyt osaa tarkemmin selittää tuota mutta kuitenkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 00:19"]
niin kyllä mä enemmän olen sen sanomisen kannalla, senverran vaivaa... siksi mietin uskallanko sanoa, kun vähän jännittää sen ihmisen reaktio, että miten ottaa sen mun "palautteen". tarkoitus olis tietty olla mahdoll. ystävälinen mutta rehellinen. ja se reaktio pelottaa siksi, etten halua että minusta aletaan levitelemään mitään (perättömiä) juttuja. en nyt osaa tarkemmin selittää tuota mutta kuitenkin...
[/quote]
Aivan, joo. Mutta sulla on oikeus sun tunteisiin, teoistasi vastaat itse, mutta et toisten ihmisten tunteista. Eli kun et tee mitään väärää, niin puhukoot mitä puhuvat. Noin periaatteessa ainakin :)
Tämä oli mulle tärkeä oppiläksy mm. tämän oman kokemukseni tiimoilla.
Niin en ole itse tehnyt mitään väärää... Tuntuu jotenkin että jos jätän kertomatta tunteeni se voi vaikuttaa minuun negatiivisesti myös seuraavissa säädöissä/tapailujutuissa yms.
Kun oon sitä mieltä ettei kaikkien tarvitse minusta pitää mutta haluan että minua kunnioitetaan kuitenkin, on jotenkin tosi vaikeaa sulattaa epäasiallista kohtelua...