Miten ihmeessä te olette selviytyneet erosta, jos
olette koko elämänne olleet miehen kanssa, saaneet lapset yhdessä ja rakastaneet luottaen siihen, että suhde kestää koko eliniän, kunnes mies pudottaa pommin että haluaa erota/ lähtee vain yhtäkkiä, jolloin paljastuukin että on ollut toinen nainen?
Mä en pääse ikinä varmaan tästä eroon. Olen kuin varjo entisestäni, hiukseni ovat karisseet päästä, en jaksa mitään, en halua koskaan enää ketään. Mitä voin tehdä. Kotona asuu vielä yksi lapsi, jonka isänsä hylkäsi kun lähti, kuten minutkin.
Kommentit (8)
No ehkä olen noita kaikkia tässä vuoden aikana tehnyt, mutta ei ole auttanut. ap.
Hanki elämää (tuo ei ollut vittuilua)
Kokeile vaikka jotain uutta harrastusta, älä ainakaan jää paikallesi itkemään
Tämä ei tietenkään auta. Mutta aina kannattaisi jopa parisuhteessa miettiä tätä etukäteen. Mikään suhde ei ole koskaan varma. Olemme olleet naimisissa jo 20 vuotta, mutta silti olen aina petannut elämääni niin, että jos mies sattuu joku päivä ottamaan kassin ja lähtemään, tulen pärjäämään. Rakastan miestäni, mutta en ole koskaan petannut elämääni kenenkään toisen varaan niin, etten pärjäisi.
Mutta kohdallasi voi vain auttaa se, että alat jossain vaiheessa elämään omaa elämääsi. Sen lapsenkin takia, ennen kuin lapsi saa mielenterveysongelmia, kun joutuu kasvamaan aikuiseksi liian nopeaa.
Mulle kävi noin pari vuotta sitten. Ensin oli unenomainen shokkivaihe. Sitten tuli kivulias shokkivaihe, tunsin fyysistä tuskaa. Näihin meni yhteensä reilut puoli vuotta. Laihduin 10 kiloa, vanhenin yhtäkkiä monta vuotta. Sitten tuli vihavaihe. Vihasin eksää ja hänen horoämmäänsä todella palavasti. Purin tätä vihaa mm. salilla ja lenkkipolulla. Sivutuotteena sain aika kivan kropan. Noin vuodessa pahin tuska oli taittunut. Puolentoista vuoden kuluttua tapasin uuden miehen. Kiva ja rakaskin, mutta huomaan, etten voi luottaa häneen. Jotain hajosi kyllä lopullisesti eksän kanssa. Luotin häneen täysin ja luulin tuntevani hänet. Enää en haikaile eksää henkilönä, mutta sitä viatonta aikaa kyllä, kun pystyi rakastamaan toista ihmistä estoitta. Ja ajoittain se eron aiheuttama paha mieli ja epäreiluus nousee yhä mieleen.
Askel kerrallaan. Selviät kyllä, sinun pitää selvitä lapsesi vuoksi. Takerru rutiineihin.
Jaa, erostasi onkin jo vuosi. No sitten kehotan vaan panostamaan ulkonäköön ja alkamaan deittailla uudestaan. Netistä jos ei baarit tai vastaavat kiinnosta. Älä jää märehtimään ja vellomaan itsesäälissä. Psykologille voi käydä juttelemassa.
t: 6
Hyvinhän silloin vielä menee, kun pääsee noin nätisti eroon petturimiehestä. Mitäs jos kakkonen olisi yllättäen jättänyt ex-miehesi vielä kun hän olisi asunut luonasi ja mies olisi kostanut hylätyksi tulemistaan sinulle, mutta kieltäytynyt lähtemästä ja vaatinut sinua jatkamaan lasten edun vuoksi?
Kun olisit vihdoin saanut hankittua asunnon lapsillesi ja itsellesi mustamaalannut sinulle ja vainonnut sinua? Juu, näin kävi minulle yli 20 vuoden yhteisen taipaleen jälkeen. Kaikki paha ex-miehen elämässä on kuulemma mun vika.
Kunpa olisikin vain ottanut ja häipynyt.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 16:37"]
Jaa, erostasi onkin jo vuosi. No sitten kehotan vaan panostamaan ulkonäköön ja alkamaan deittailla uudestaan. Netistä jos ei baarit tai vastaavat kiinnosta. Älä jää märehtimään ja vellomaan itsesäälissä. Psykologille voi käydä juttelemassa.
t: 6
[/quote] se on aina hyvä alkaa panostamaan ulkonäköön siinä vaiheessa kun ukko on lähtenyt.
Hengitä, syö ja nuku.