Lue keskustelun säännöt.
Miten olette selvinneet sukutilan, kotitilan, mökin tms. myynnistä?
05.08.2015 |
Kaipaan kohtalotovereita. Miten selvitä henkisesti sukumökin/tilan myymisestä. On niin vahvat tunnesiteet, lapsuuden tuolla viettänyt, muistoja, historiaa, äänet, tuoksut muistuttavat menneistä ihmisistä ja ajoista. Mistä minun juureni ja vereni ovat lähtöisin. Asun 600 km päässä eikä aikaa eikä rahaa ole pitää yllä. Sukulaiset eivät osta mutta eivät välttämättä hyväksy myymistäkään. Rankkaa hoitaa tätä yksin.
Selviääkö tästä henkisesti vai kadunko lopun ikääni.
Kommentit (8)
Minä myin oman osuuteni isäni mökistä siskolleni isäni kuoltua. En ole katunut hetkeäkään enkä myöskään nähnyt mitään syytä mökkiä pitää, vaikka isäni sen rakensi meitä ja meidän lapsiamme varten. Käytän ne rahat, jotka mökin ylläpitoon ja kuluihin menisi, johonkin itselleni mieluisampaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 13:04"]
Minä myin oman osuuteni isäni mökistä siskolleni isäni kuoltua. En ole katunut hetkeäkään enkä myöskään nähnyt mitään syytä mökkiä pitää, vaikka isäni sen rakensi meitä ja meidän lapsiamme varten. Käytän ne rahat, jotka mökin ylläpitoon ja kuluihin menisi, johonkin itselleni mieluisampaan.
[/quote]
Eihän tuo nyt ole ihan sama asia, kuin ventovieraalle myynti. Halutessasi pääset kuitenkin varmasti piipahtamaan mökillä silloin tällöin. Ilman, että siitä olisi sinulle mitään velvoitteita. Saat siis rusinat pullasta ja rahatkin vielä.
2: "Vain rakennus". Minusta asia ei ole noin yksinkertainen. Esim. kaupungissa asuvalle ihmiselle se yksikin viikko vuodesta suvun mökillä voi olla todellinen henkireikä, joka on menetetty myynnin myötä. Ei ole yhtään sama tunne vuokrata mökkiä lomansa ajaksi, kuin mennä tuttuun paikkaan.
Ymmärrän ap:n surun täysin.
itse mietin samaa, mutta kun aika tuli niin ei sinne enää kaipaa sillä ihmiset tekevät kotin. Se talo oli vaan materiaa. Joskus ajan talon ohi eikä se aiheuta mitään kiksejä.
Kiitos näkökulmista. Paikka on rakas, mutta tosiaan vain materiaa, ja voisin ne rahat käyttää järkevämminkin. En viihdy siellä yksin, minulla ei ole ketään jonka kanssa siellä olla. Ihmiset tosiaan tekevät paikan.
Rahallisesti ei ole järkevää pitää paikkaa, mutta ne maisemat, ne on niin kauniit että ei rahalla voi mitata. Minulla on yksi numero johon pitäisi soittaa, saattaisi olla ostajat tiedossa, sellaiset jotka myös arvostavat paikkaa. Olisi järkevämpi myydä paikka pois sellaisille ihmisille joilla oikeasti on käyttöä noin upealle paikalle, itse kun en tosiaan sinne ehdi. Ja silloin kun ehdin niin tekemättömät työt kaatuvat päälle ja paikka rapistuu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi mahdollisuushan on vuokrata paikka, jos ei kokonaan raaski luopua. Siis jos on kyseessä sen kuntoinen ja tasoinen talo että käy ympärivuotiseen asumiseen. (Aloituksessa ei oo tarkemmin kuvattu.) Toki vuokralaisten kanssa on aina riskejä ja voi olla vaikea löytää hyviä ja luotettavia sellaisia.
Vielä vinkkinä että fb:stä löytyy ryhmä jossa ilmoitellaan pientiloja vuokrattavaksi ja myytäväksi.
Vaikenta on tehdä päätös. Kun olet soittanut kiinteistövälittäjälle niin suurin työ on tehty, onhan sulla muistot, rakennus on vain rakennus missä ihmiset asuivat, ei muuta.