Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Liikunta toi järjen syömisiini!
23.07.2015 |
Aikaisemmin en juurikaan liikkunut, mietin jatkuvasti syömisiäni, hiilareita ja protskuja. Jatkuvasti sorruin ahmimaan makeita herkkuja käksin käsin ja aloittavani laigdutuksen joka maanantai uudelleen ja uudelleen. Liityin kuntokeskukseen, tykästyin kuntosaliin ja tanssiin/jumppiin. Käyn mahdollisuuksien mukaan 3-4 kertaa viikossa. Sen myötä en ole stressanut enää syömisistä ja siten kaikki on kloksahtanut paikoilleen. Ihanaa kun voi huoletta syödä hyviä hiilareita ja kunnolla ruokaa, koska liikkuessa ja palautuessakin hiilarit on tärkeässä roolissa.ei siis haittaa mitään jos aamulla syön pari täysjyvä ruisleipää kananmunalla ja ottaa lasin omena täysmehua. Hyvää ruokaa ennen treeniä! Ennen tää olis ollu hirvee ahdistus, parjattua mehua ja leipää..lounaalla makaroonilaatikkoa ja raejuustoa, salaattia ja lasi maitoa, hyvä ruoka salin jälkeen nam. Ennen olisin stressannut tästä kutsutusta hiilarihötöstä..
Kommentit (9)
Voi että tämä sukupolvi on syömishäiriöistä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole uusi ilmiö! :) En tiedä onko tuo sääntö että kaikilla liikunnasta inmnostuneilla ruokavalio kuin itsestään muuttuu terveellisemmäksi. Ainakin omalla kohdalla huomaan syöväni terveellisemmin kun on hyvä salirutiini päällä.
Polkupyörä keksitään yhä uudelleen. Kaikkea saa ja pitää syödä kohtuudella, liikkua ihmisen pitää myös kohtuudella.
Kyllä..siis tämä sukupolvi on oikeasti syömishäiriöistä. Itse jojoilin yläasteikäisestä 26vuotiaaksi..kokoajan tuputetaan tietoa että älä syö sitä älä tätä, kaikki olisi oltava krammalleen okein,hiilarit,protskut kasvikset kuidut. Mutta leipää ei saa syödä. Hiilarihöttöä. Huonoja rasvoja. Luomua. Superfoodeja. Paasto.puhdistus.jutta.fitness...riisikakku. eiku?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasken itsenikin syömishäiriöisten sukupolveen (nelikymppinen), vääristynyt suhde ruokaan on lähtenyt jo kotoa. Pula-aikoja eläneet vanhemmat kunnioittivat ruokaa niin paljon, etteivät voineet sietää "nirsoilua" tai ruuan jättämistä lautaselle, kun maha oli jo täynnä. Meidät on pakkosyötetty, itketetty, pakkosyötettty ja vaikka oksetettu niiden lautasten äärellä, kun ruokaa ei saanut tuhlata. Syyllistety hyvinvoinnista ja ruuan määrästä, kun Afrikan lapsilla oli nälkä. Palkittu ruualla, lohdutettu ruualla. Omaa näläntunnetta ei ole voinut kuunnella eikä valita millaista ruokaa elimistö tuntuu tarvitsevan. Pakko-pakko-pakko maistaa ja syödä!
Itse sitten olemme menneet pieleen teidän 2-kymppisten kanssa jossakin, mutta suurin syy valtaviin ongelmiin on mielestäni nykyvaatimus ulkonäöstä. Se ei ollut vielä minun nuoruudessani noin kauhean keskeinen juttu, ihmiset olivat vielä normaalipainoisiakin. Nykysin taas kaikki tuutit toitottavat tissiä, pyllyä, reisien paksuutta ja huulien törötystä. Lisäksi ruuasta ja kuntoilusta, dieeteistä on tullut miljardiluokan bisnestä. Normaali järki katoaa, kuten no:6 kuvaili.
2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi kiva kuulla lisää liikunnan vaikutuksesta syömisiin
Alue: Aihe vapaa
Silti pieni pelko "mitä jos en laihdukkaan". Voin samaistua siis ap:n kertomaan ja syömisiin..mut laihtua pitäisi. Toisaalta kun painaa 112kg 166cm niin kaloreita saa tulla aika reippaasti vielä laihtuakseenkin.