Lue keskustelun säännöt.
Jos ei voi hyväksyä itseään, eikö kannatakkin kokeilla kauneusleikkauksia?
08.08.2015 |
Olen yläasteikäisestä suunnitellut, että kun täytän 18 vuotta, hankin työn, säästän ja menen kauneusleikkauksiin. Ei se mennytkään niin. Olen jo 19. Koulussa käynti tai missä vaan käyminen on vaikeaa ulkonäköni vuoksi. Masentuneisuuteni liittyy vain ja ainoastaan ulkonäkööni. Olen ahdistunut ulkonäköni vuoksi, niin ahdistunut, että kelle tahansa näyttäytyminen saa minut hikoilemaan paniikista. Pimeissä valoissa ja talvella on paljon helpompaa asioida. Terapiassa olen ollut. Käytän meikkiä, kivoja vaatteita, laitan hiukseni ja silti näytän epänormaalin hirveältä. Kaikki läheiseni vastustavat kauneusleikkauksia, mutta mitä hemmettiä? Pitäisikö minun niiden takia kärsiä joka päivä elämästäni, olen jo yrittänyt ottaa kaikki "apukeinot" (terapiat yms) vastaan ja muutosta ei tapahdu. Saisin osamaksulla kauneusleikkauksia, jos tuloni olisivat tietyn verran. Tiedän paikan, mistä saisin kokopäivätyön, minulla on kokemusta sieltä aiemmin ja saan jos vain tahdon. Silloin tuloni riittäisivät ainakin parin kauneusleikkauksen kustantamiseen. Opinnot joutuisin keskeyttymään vuodeksi, ehkä kahdeksi, mutta mitä sitten? Elänkö näin, jos en vaan osaa tai voi hyväksyä itseäni, koska tällä ulkonäöllä en pysty elämään sellaista elämää mitä haluan. Enkä halua olla kaunis, vaan TAVALLINEN. Olen aikuinen ja voin päättää, mitä teen. Tunnen itseni tarpeeksi hyvin, tajuan, että olen liian heikko hyväksymään itseni ja minun on yritettävä tehdä ne muutokset mitä voin, jotta olisin onnellinen. Kymmenen vuoden päästä saattaisin olla normaalin näköinen ja kouluttautunut ja eläisin normaalia elämää säännöllisten rytmien kera. Jos elän näin, niin päädyn kouluttamattomaksi (koulussa käynti vaikeata ulkonäön vuoksi) ja tuskaani varmaan rupean hoitamaan alkoholilla ja siinäpä minulle kiva loppuelämä.
Miksei kukaan voi ymmärtää?
Kommentit (3)
Kiitos, niimpä, sillä tämä tosiaan häiritsee minua sen verran, että en tiedä mitä tulevaisuudestani tulee, jos elän tämän kanssa. Tämä ahdistus syö minua. Jos voisin hyväksyä itseni tälläisenä kuin olen, tekisin sen, mutta en vain osaa. Toivottavasti leikkauksesi menee hyvin, 2! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin olen päättänyt korjauttaa minua häiritsevän kasvonpiirteen kunhan saan rahat säästettyä. En ymmärrä miksi toiset niin kovasti vastustavat kauneusleikkauksia, eihän kenenkään vastoin tahtoaan leikkaukseen tarvitse mennä. Asiahan ei suoranaisesti kehenkään muuhun vaikuta. Jos mahdollisuus on korjata jokin asia mikä itseä suunnattomasi häiritsee, niin miksi ei? Tähän olisi kiva saada vastaus niiltä ketkä asiaa vastustavat. Ja riskeistä jos puhutaan niin osa leikkauksista on mahdollista tehdä paikallispuudutuksessa mikäli nukutusta ei halua.
Mielestäni jos asia häiritsee noin paljon niin sille on oikeus tehdä jotain jos niin haluaa. Itsekin olen aina hävennyt epämuodostuneita ja tubulaarisia rintojani joten olen nyt vihdoinkin 26-vuotiaana menossa leikkaukseen. Parempi vaihtoehto kuin kärvistellä mieltä vaivaavan asian kanssa ikuisuuksia vain koska lähipiiri ei hyväksy kosmeettisia leikkauksia..