Lue keskustelun säännöt.
Miten aloittaa miehen kanssa se vakava keskustelu, jatketaanko yhdessä vai ei?
08.10.2012 |
Tänään on se päivä, kun mun on saatava mieheni mielenkiinto, ja siis 100% siitä, ilman telkkaria, lapsia, läppäriä...jne. Tarina on niin samanlainen ja -tyylinen kuin monet täällä, että en viitsi toistaa kokonaa. Sen verran että mies ei juo eikä lyö, ei siis mitään oikeesti pahaa, mutta muutoin, meidän yhteiselossa ei tunnu sujuvan enää mikään. Ei seksiä, ei hellyyttä, ei keskustelua, ei yhdessä oloa, hän ei käytännössä osallistu mihinkään kotona, parhaiten voisin kuvailla hänen käytöstään sanomalla että on kuin pahinta teini-ikäänsä elävä pojannulikka, ilman mitään vastuuta yhtään mistää, ja ikää on kuitenkin ihankohta 50!
Eli siis, miten aloita, miten lähden tätä purkamaan, ja miten ihmeessä jotain reunaehtoja asetan? Sanonko että jos et nyt muutu niin otan susta eron? Ei taisda olla ihan parasta tapaa sanoa mitä haluaisin sanoa, mutta kunhan pääsisin alkuun jotenkin, keromaan kuinka helvetin paha olo ja mieli mulla on kaikesta jatkusvasti! Niin ja näitää samanlaisia keskusteluja (aika yksipuolisesti) meillä on kyllä käyty ennenkin, nyt vaan on niin etten enää jaksa. Olen ennemmin lapsen kanssa kahdestaa, silloin ainakin tiedän että kaikki vastuu on mulla. Kuin siis yhden lapsen ja yhden teinin, joista toinen on olevinaan mun aviomies. Toisen aikuisenkin pitää kantaa vastuu, eihän voi olla niin että toinen vaan olla möllöttää ja toinen aikuinen tekee kaiken! Sori, sekavaa selostusta, en jaksa editoida nyt, travitsen vaan otsikon kertomaa apua, ja ehkä helpottaa kun sain purkaa itseäni tänne!
Kommentit (6)
samaa asiaa, miten aloittaa vaikea keskustelu? Vastaan tuohon vielä kakkoselle että minussakin on vikaa, ehdottomasti, mutta lukuisien keskustelujen jälkeen minä olen se joka epätoivoisesti edes koitan muuttaa itseäni, tekemisiäni ja asenteitani, mies taas unohtaa kaiken lupaamansa minuutin jälkeen :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähdette ulos kävelemään. Ei ainakaan ole tv tai lapsi välissä. Ja mies aavistaa että nyt on jotain tekeillä jos ette yleensä käy yhdessä iltakävelyllä.
että joo, minä olen ainakin miettinyt tuota samaa (joskus kauan aikaa sitten). Ja olen rähissyt ja uhkaillut erolla jne.. juu, se ei kannata ;) ts. mikään ei sillä muutu.
Nyt etsitään ulkopuolista apua eli parisuhdeterapeuttia (tämäkin vielä googlauksen tasolla). Toivon todella että siitä olisi apua meidän tilanteeseen. Mieheni on myös suostuvainen terapiaan.
Ja meilläkin on noin että minä olen tosi väsynyt ja turhautunut muuttamaan vain itseäni (tiedän että minussakin vikaa jne..) ja toinen saa porskuttaa samalla tavalla kuin aiemmin, vaikka lupaakin yrittää toimia toisin. Olen myös miettinyt itsessäni toisen sietämisen ja erilaisuuden vaikeutta ja siinä on minulle opettelemista kerrakseen.
Sori nopea sepustus, mutta tällä kertaa en kerkeä kauemmin palstalla olemaan.
ja sitä keskusteluakin on käyty, ja jossain vaiheessa on edessä se keskustelu erostakin, koska en näe enää mitään vaihtoehtoa sille. Mies sen sijaan kuvittelee, että jos ei riidellä, niin kaikki on hyvin eikä minkään tarvitse muuttuakaan.
Mutta tällä hetkellä elämässä on niin monta sellaista asiaa, joita en halua tuon erokeskustelun sotkevan, niin sinnittelen vielä jonkin aikaa näin. Tietenkin tätä on tyhmää pitkittää, mutta uskon että saan sen keskustelun aikaan sitten, kun olen itse siihen valmis, enkä vielä ole.
Jos naamatusten on vaikea saada sanotuksi kaikkea haluamaansa, niin voi kirjoittaa toiselle kirjeen. Sitä olemme käyttäneet joskus pahoissa riidoissa, kun muuten kumpikaan ei anna toisen sanoa sanottavaansa loppuun. Ainakin sitä voi käyttää keskustelun aloitukseen.
Kun tulee rauhallinen hetki ja olette kahdestaan, niin sanot hänelle, että nyt pitää keskustella vakavasti suhteestanne ja sen jatkosta. Kerro hänelle tuntemuksistasi. Ehkä hän on oppinut omaan rooliinsa jossa sinä hoidat kaikki ja hänen ei enää tarvitse. Hellyydestä on paha kommentoida, mutta tuo sekin puoli suhteesta esille.
Muista kuitenkin, että toisen syyttely, uhkailu ja haukkuminen ei ole rakentavaa keskustelua. Koita pysyä asialinjalla keskustelussa.
Toista ihmistä ei myöskään voi pakottaa muuttumaan, ellei hän niin halua.
Mikset lähtisi toiselta kannalta: kysy mieheltä mitä mieltä hän on liitostanne ja yhteiselämästänne ylipäänsä. Näkeekö hän siinä mitään parannettavaa vai tyytyykö oikeasti kylmään ja seksittömään parisuhteeseen. Voi olla, että hän ei ole pohtinut koko asiaa.
Yritä pysyä rauhallisena. Ei tuollaiset jutut ole koskaan niin yksioikoisia että vain toisen pitäisi muuttua. Miehen mielestä vikaa voi olla hänen lisäkseen myös sinussa, joten ole valmis itsekin ottamaan kritiikkiä vastaan. Myös parisuhdeterapia voi toimia jos olette avoimia sille.