Lue keskustelun säännöt.
Mikä sairaala pk-seudulta, jos ei pääse haikaranpesään?
06.05.2012 |
Haluaisin siis synnytyksessä luonnonmukaisia kivunlievitysmenetelmiä - en siis pelkkää luomua ilman mitään, vaan haluaisin käyttää vesiammetta, akupunktiota, vyöhyketerapiaa tms. ja olen kiinnostunut aktiivisynnytyksestä, haluaisin synnyttää pystyasennossa jne. Olen menossa haikaranpesään, mutta koska ensimmäinen raskaus meni yliaikaiseksi ja lisäksi jouduttiin käynnistämään, kun lapsivesistä oli mennyt vuorokausi. Jos taas kävisi niin, en pääsisi haikaranpesään. Mihin siinä tapauksessa kannattaa mennä?
Eli missä ns. tavallisella osastolla olisi mahdollista saada noita mainittuja asioita ja kuinka todennäköisesti?
Kommentit (12)
Mutta sekin on sitten tuuripeliä onko vapaana just oman synnytyksen alkaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on mahdollista aika hyvin saada noita kaikkia mainittuja asioita. Tai se riippuu todella paljon kätilöstä, mutta olen ymmärtänyt, että kättärillä on enemmistö kätilöistä kuitenkin noiden edellä mainittujen asioiden "kannattajia".
Akupunktion ja vyöhyketerapian taitavia kätilöitä ei koko talossa käsittääkseni ole kovinkaan montaa, edes Haikaranpesässä.
Me olimme pari vuotta sitten Haikaranpesässä ja oli erittäin hyvä kokemus. Mulla oli aika paljon samoja ajatuksia synnytyksen suhteen kuin ap:llä.
Pääsimme siihen ainoaan saliin missä on amme (olin maininnut ammetoiveen kätilölle keskustelussa). Sain ponnistaa jakkaralla (tästäkin mainitsin keskustelussa). Mulla oli "suunnitelmana" kokeilla kivunlievitysmenetelmät lääkkeettömistä vaihtoehdoista alkaen ja jos tarve vaatii niin siirrytään kipulääkkeisiin. Epiduraalia halusin välttää, koska mulla on ihan hirveä kammo sitä toimenpidettä kohtaan.
Lopulta kävikin niin, että kivunlievitykseksi riittikin se amme, hieronta, lantion heijaus ja äänen käyttö (matala mörinä). Kaikki menikin niin nopeasti etten edes ehtinyt ajatella että saattaisin tarvita jotain droppeja.
Sun tilanteessa ehdottomasti olisin menossa sinne Haikaranpesään ensisijaisesti ja sitten jos tulee jotain mutkia matkaan niin siirryt hyvillä mielin vain sinne toiseen kerrokseen normipuolelle. Pääsettehän todennäköisesti, jos tilaa vaan on niin takaisin sitten sinne Haikaranpesän lapsivuodeosastolle.
Itse sain poikani Jorvissa ja olin todella tyytyväinen. Esikoisen kohdalla pääsin ammeeseen, mutta toinen tuli niin rytinällä ettei ehditty ja syntyikin sitten luomusti. Jorvissa ainakin on kait vain yksi amme (ainakin silloin reilut viisi vuotta sitten), joten tuurista tietty vähän kiinni onko vapaana, mutta pyrkivät siihen, että mahd. moni pääsee sinne (jotka sinne siis haluaa) eli tunneiksi ei sinne ammeeseen ilmeisesti ole suotavaa jäädä lillumaan. :P Kuopuksen kohdalla oli puhetta myös ainakin juuri tuosta vyöhyketerapiasta, että on mahdollista saada ja taisi akupunktiostakin olla puhe, mutta en sitten tosiaan mitään tarvinnut, kun kaikki meni niin nopsaa. Itse vähän luulen, ettei se niinkään ole pelkästään sairaalan toimintatavoista kiinni (noissa pk:n sairaaloissa) vaan siitä kätilöstä, että millainen omalle kohdalle sattuu ja onko vuorossa sellaisia, jotka taitaa esim. juuri tuon vyöhyketerapian... Lohjan sairaalahan on kans tunnettu noista pehmeistä synnytyksen menetelmistä (tai millä sitä kutsuis), mutta taitanee olla kaukana teille.. ja vieläkö se muuten toimiikaan, kun eikös sekin ollut lopetusuhan alla??
normipuolella luomuna ja oli tosi hyvä kokemus. Mihin sä niitä vyöhyketerapioita, ammeita, akupunkioita jne tarvitset? Oma ääni ja hengitys riittää oikein hyvin.
normipuolella luomuna ja oli tosi hyvä kokemus. Mihin sä niitä vyöhyketerapioita, ammeita, akupunkioita jne tarvitset? Oma ääni ja hengitys riittää oikein hyvin.
Voihan olla, etten tarvitsekaan. Mutta esikoisen synnytyksessä oli käynnistyksen takia niin luonnottoman kovat supistukset ilman mitään hengähdystaukoja, ettei jostain hengityksistä tullut mitään. Oli hyvä, että oli muitakin vaihtoehtoja. Itselläni akupunktio toimi hyvin, samoin vesi (tosin ammetta en päässyt kokeilemaan, suihkua vain).
Jotkut ystävistäni ovat kokeneet synnytyslaulun/ äänen käytön hyvin tehokkaaksi, ja uskonkin sen olevan ihan hyvä. Itselleni se ei jostain syystä tunnu kovin luontevalta menetelmältä, varsinkin kun en pysty osallistumaan niille synnytyslaulukursseille. Saatan silti kokeilla myös äänen käyttöä, mutta en haluaisi olla vain sen varassa.
Ja joka tapauksessa haluaisin aktiivisynnytykseen myönteisesti suhtautuvan kätilön, joka osaisi tarvittaessa tarjota muutakin kuin epiduraalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naistenklinikalla ja sain akupunktioo ja ponnistusasento takaanpäin nelinkontin. Ja osastolla kipeisiin rintoihin tarjottiin kaalinlehtiä, että ihan hyvä luomumeininki! Muutenkin NKL suomen paras synnytyssairaala, en edes muita harkitsisi
Naistenklinikalla ja sain akupunktioo ja ponnistusasento takaanpäin nelinkontin. Ja osastolla kipeisiin rintoihin tarjottiin kaalinlehtiä, että ihan hyvä luomumeininki! Muutenkin NKL suomen paras synnytyssairaala, en edes muita harkitsisi
Eipä taida olla akupunktiota naistenklinikalla saatavilla. Mutta tuskinpa ap tuohon halpaan meneekään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suunnitteleeko joku tosissaan synnytystään noin tarkasti? Oma kokemus osoitti, että harvoin ne suunnitelmat ihan toteutuvat. Olin minäkin kirjannut synnytyssuunnitelmaan, että haluaisin kokeilla ammetta avautumisvaiheessa ja jakkaraa synnytyksessä. No, lapsi lähtikin syntymään etuajassa, joten mikään suunnitelma ei pätenyt. Olin käyriin kytkettynä siihen asti, kunnes oli aika ponnistaa, joten eipä siinä voinut edes liikkua, käydä vessassa, saatika makoilla kylpyammeessa.
Minulle vastaus olisi selvä. Ehdottomasti naistenklinikka. Tiedän, että muita sairaaloita suositellaan siinä tapauksessa, ettei kyseessä ole riskisynnytys. Mutta mistäs sen tiedät ennen kuin olet tositoimissa? Itse olin terve kuin pukki koko raskauden, viimeiseen asti todella voimissani. Aivan ilman mitään ennakkovaroituksia tai edes yhden yhtään ennakoivaa supistusta syntyi lapsi lähes 1,5 kk ennen laskettua aikaa. Olin todella tyytyväinen, että olin valinnut naikkarin. Tärkeintä oli lapsen vointi ja siksi synnytys käynnistettiin aika herkästi. Ehkä muualla olisivat odottaneet liian kauan? Tuloksena oli kuitenkin täysin terve, pieni kymmenen pisteen poika, joten kiitokset vaan Naistenklinikalle. Kannatti sen vuoksi "varmuudeksi" kärsiä ne käynnistyksestä seuranneet megalomaaniset supistuskivutkin.
Suunnitteleeko joku tosissaan synnytystään noin tarkasti? Oma kokemus osoitti, että harvoin ne suunnitelmat ihan toteutuvat. Olin minäkin kirjannut synnytyssuunnitelmaan, että haluaisin kokeilla ammetta avautumisvaiheessa ja jakkaraa synnytyksessä. No, lapsi lähtikin syntymään etuajassa, joten mikään suunnitelma ei pätenyt. Olin käyriin kytkettynä siihen asti, kunnes oli aika ponnistaa, joten eipä siinä voinut edes liikkua, käydä vessassa, saatika makoilla kylpyammeessa.
Juuri siksi minusta pitääkin olla vaihtoehtoja, kun kaikkea ei voi suunnitella eikä tietää, miten synnytys menee. Esikoiseni synnytyksessä eivät ensisijaiset toiveeni toteutuneet, mutta koin silti synnytyksen menneen "mieleni mukaisesti", koska hyviä vaihtoehtoja oli tarjolla, henkilökunta oli kiinnostunut toiveistani ja tarjosi myös muuta kuin kemikaaleja. En esimerkiksi voinut käyttää ammetta, jolloin oli hyvä, kun tarjolla oli muutakin kuin epiduraali.
Minäkin olin muuten kiinni piuhoissa, mutta kätilö kannusti silti liikkumaan piuhojen sallimissa rajoissa, ja vessaankin pääsin. Ponnistusvaiheessa kokeilin useaa eri asentoa, kätilö itse ehdotteli niitä. Eli tosiaan sairaaloiden käytännöissä on eroa!
Tarkoitukseni ei siis ole käsikirjoittaa synnytyksen kulkua etukäteen, vaan etsiä paikka, jossa olisi mahdollisimman myönteinen asennoituminen niihin menetelmiin, jotka itse koen itselleni sopiviksi.
Minulle vastaus olisi selvä. Ehdottomasti naistenklinikka. Tiedän, että muita sairaaloita suositellaan siinä tapauksessa, ettei kyseessä ole riskisynnytys. Mutta mistäs sen tiedät ennen kuin olet tositoimissa? Itse olin terve kuin pukki koko raskauden, viimeiseen asti todella voimissani. Aivan ilman mitään ennakkovaroituksia tai edes yhden yhtään ennakoivaa supistusta syntyi lapsi lähes 1,5 kk ennen laskettua aikaa. Olin todella tyytyväinen, että olin valinnut naikkarin. Tärkeintä oli lapsen vointi ja siksi synnytys käynnistettiin aika herkästi. Ehkä muualla olisivat odottaneet liian kauan? Tuloksena oli kuitenkin täysin terve, pieni kymmenen pisteen poika, joten kiitokset vaan Naistenklinikalle. Kannatti sen vuoksi "varmuudeksi" kärsiä ne käynnistyksestä seuranneet megalomaaniset supistuskivutkin.
Käsittääkseni kaikki riskisynnytykset hoidetaan joka tapauksessa Naistenklinikalla. Muilta osin - esim. koska käynnistetään jne - luulisi HUS:in alueen sairaaloissa olevan jotakuinkin yhtenevät käytännöt.
Itse hyväksyn tietenkin kaikki toimenpiteet, joille on lääketieteellinen syy. Mutta siihen, mitä muuta tapahtuu, on paljon vaihtoehtoja - mitä synnytysasentoja, kivunlievityksiä, yms on käytössä, kannustaako kätilö aktiivisynnytykseen ja liikkumiseen, jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tuokin silloin, kun raskaus on mennyt normaalisti. Meidän esikoinen syntyi Haikaranpesässä, mutta kuopuksen kanssa ei mahduttu. Kätilöopistolla saatiin kuitenkin ihan samanlaista hoitoa kuin Haikaranpesässä - siippa vaan joutui viettämään yön kotona..
tottakai pääsee, jos on tilaa - mutta niillä on myös aika tarkat kriteerit, ja esim. yliaikaisuus oli yksi, joka estäisi sen.
Millaisia kivunlievitysmenetelmiä olet itse käyttänyt siellä Kätilöopiston tavallisella osastolla?
Toisaalta jos ei mahdu sinne minne on meinannut, voidaan terve synnyttäjö tietääkseni lähettää PK-seudulla mihin vain.
Yksien helsinkiläistuttavien nuorempi lapsi syntyi Jorvissa kun Kättärillä oli tosi täyttä.
(omani syntyivät aikoinaan Jorvissa mutta siitä on aikaa, vanhemman kohdalla olisi voinut valita vain Jorvin tai NKL:n, nuoremman kohdalla (10 v sitten) oli jo HUS-alue ja viisastelin että jos Porvoossa (vanhempani asuvat siellä päin), mutta meinasi sitten tulla peruuttamalla, siinä vaiheessa jätettiin pikkusairaalat laskuista... (oli kääntynyt ihan viime vaiheessa ja syntyi normaalisti)